Bengt Bengtsson Kunelius

Vihitty 27.9.1697 RautalampiMaukola, Rautalampi 1748-1754.

Vaimoineen. On n. 80-vuotias. Jää leskeksi (v. 1751.)
Rautalammin seurakunnan arkisto - Rippikirja 1748-1754 (I Aa:2), jakso 74, sivu 72: Maukola ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28264044 / Viitattu 9.6.2020
Sama kuin http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/ripp... http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=126127

Muut lähteet:
- http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7080.html
- Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697.Maukolan isäntä-1722,&27.9.1697 puoliso FRIDLANDER 86,Elisabeth*(n.)1664-†1.4.1751, CUNELIUS

CUNELIUS suku,(Viipuri>Nevanlinna>) Viitasari

CUNELIUS 67,Benedictus Canuti Cnudsson*1622-†1690*Nevanlinna†Viitasari,Viitasaaren kirkkoherra 1663-1690, pastor,herra Pentti,1662 förordnad till kyrkioherde i Viitasaari,Hänen muotokuvansa on maalattu 1675,puolivartalokuvana hienopiirteisessä kuvassa hän pitää kädessään suljettua kirjaa.2&e.1679(lähde say). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Yo Tartossa 6.3.1650 Bengt Cunelius Benedictus Canuti, Viburgensis U189. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta (ehkä Viipurin kaupungista?). Depositio 4.3.1650. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650. — Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57. Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1663. † Viitasaarella 1690. Pso: 1:o Lisbeta; 2:o Maria. Poika: Viitasaaren kappalainen Israel Cunelius 2842 (yo 1680, † 1713). Vävy: Viitasaaren kirkkoherra Sigfrid Ignatius 2700 (yo 1679, † 1703). Kaima: Pielisjärven kappalainen Bengt Tallbergius U154. Viittauksia: A. Tering, Album Academicum der Universität Dorpat (Tartu) 1632–1710 (1984) #800. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 30, 443; A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710. SSV 23 (1939) s. 37; J. T. Lappalainen, Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana. Studia historica Jyväskyläensia 12 (1975) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2261.

puoliso Elisabet Israelsdotter*n.1630-†e.1678/1679 lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697.Maukolan isäntä-1722,&27.9.1697 puoliso FRIDLANDER 86,Elisabeth*(n.)1664-†1.4.1751,

  lapsia:

  Bengt kast.*21.8.1698-+15.11.1736Rautalammin pappilan talliniemessä&30.11.1722Pieksämäki,

  Elisabeth*20.1.1701-+26.11.1787Viitasaari&,

  Maria Gertrud*21.12.1703,

  Anna*8.1.1706-+1.6.1772&26.9.1736,Annan perukirja on säilynyt,

  Israel*24.5.1709-+1748+Kokkola&n.1733Saarijärvi>Kokkolan tienoille,(erosi),

  Gabriel&..

Birgitta*1659-+h.20.9.1719*Luumäki&, X, Kristina*(n.)1668-+2.11.1742Pälkäne&, Beata*e.1671-+8.5.1741Pälkäne&, Elisabet,elossa 7.6.1726,+Hattula&.

CUNELIUS 51,Israel*x.1.1661/1662-†13.9.1713* ja † Viitasaari,Sacellanus in Viitasaari,1684 Viitasaaren kappalainen, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. Pso: 1:o Elisabet; 2:o 1712 Kristina Schmidt tämän 3. avioliitossa (elossa 1727). Pson edell. aviomies: Kerimäen ent. kirkkoherra Olof Krogerus 2120 (yo 1671, † 1711). Viittauksia: HYK ms., Index s. 46b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #162. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 180 (XL); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 300 (29.11.1682, Gunelius een Tavastensis), 308 (Cunelius); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 23. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 446; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 144.

1&,2&,&1689 puoliso 50,Elisabet*1662-†1713†Viitasaari lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,

CUNELIUS Susanna†1719*ja†Viitasaari puoliso SIMALINUS 56,Samuel(*11.5.1680)-†25.5.1736

Taulu 1119 (taulusta 1120) X Samuel Simalin e. Simalinus, Lappajärven kappalainen, s. 11.5.1680 Ruokolahti, k. 25.5.1736 Lappajärvi. 1.6.1700 Samuel Simalinus, myöhemmin Simalin Samuel Samuelis, Viburgensis 4494. * Ruokolahdella 11.5.1680. Vht: Joroisten kirkkoherra Samuel Simalinus (Samuel Jacobi, † 1712) ja luult. Katarina Ulvich. Ylioppilas Turussa 1.6.1700 Simalinus Sam. Vib _ 230. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1700 d. 1. Jun.] Samuel Simalinus. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1707. — Apulaispappi Viitasaarella 1707, ehkä kappalainen siellä edeltäjän eläessä 1711. Siirtyi Turun hiippakuntaan. Lappajärven vt. kappalainen 1717, vakinainen 1725. † Lappajärvellä 25.5.1736. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1120 Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 ja Katarina Ulvich. 1. Puoliso: Elisabet Charlotta Hammarman, k. 1744 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Erik Hammarman, Kymin kirkkoherra ja Sofia Elisabet Orraeus, k. 1727. 2. Puoliso: Susanna Israelintytär Kunelius, Taulusta 1106, k. 1712 Viitasaari. Vanhemmat taulusta 1122 Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari ja Elisabet, s. 1662, k. Viitasaari. Lapset: 1. Kaisa Simalin, s. 11.2.1705 Turku ?. Tauluun 1106. 2. Christina Simalin, s. 10.10.1712 Viitasaari 3. Puoliso: Vihitty noin 1719 Agneta Johansdotter, k. 23.1.1723 Lappajärvi (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Juho ja -. Lapset: 3. Samuel Simalinus, Korsnäsin kappalainen, s. noin 1719, k. 29.6.1791 Korsnäsi

Taulu 1120 (taulusta 1121) XI Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1121 Jakob ja -. Puoliso: Katarina Ulvich, Taulusta 1119 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Lapset: 1. Samuel Simalin e. Simalinus, s. 11.5.1680 Ruokolahti. Tauluun 1119. 2. Agneta Samuelsdotter Simalinus

Taulu 1121 XII Jakob Puoliso: -, Taulusta 1120 Lapset: 1. Samuel Jacobi Simalinus. Tauluun 1120.

Taulu 1122 (taulusta 1123) XI Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari, , haudattu 13.9.1713 Viitasaari. 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1123 Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari ja Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630, k. ennen 1678. 1. Puoliso: Vihitty 1689 Viitasaari Elisabet, Taulusta 1119, s. 1662, k. Viitasaari, ikä 51 Lapset: 1. Gabriel Israelinpoika Kunelius, Varusmestari, kersantti, s. 1690 Viitasaari, k. Viitasaari 2. Bengt Israelinpoika Kunelius, Isäntä, s. 6.9.1700 Viitasaari, k. 16.5.1775 Saarijärvi 3. Elisabet Israelintytär Kunelius 4. Israel Israelinpoika Kunelius, s. 1710, k. 3.6.1774 Saarijärvi, Pyyrinlahti Riihiniemi 5. Susanna Israelintytär Kunelius. Tauluun 1119. 2. Puoliso: Vihitty 27.5.1712 Viitasaari Kristina Tomasdotter Schmidt, k. Viitasaari Vanhemmat Tomas ja -.

Taulu 1123 (taulusta 1124) XII Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650, nimellä Benedictus Canuti Viburgensis. Oli kotoisin Viipurin hiippakunnasta, ehkä Viipurin kaupungista. Depositio 4.3.1650. Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykmentin?) komppaniansaarnaaja 1655-57. Viipurin piispan palkkapitäjän, Luumäen sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1662-90. Benediktuksen toinen puoliso oli Viitasaarella noin 1678 vihitty Maria.

Teininä ollessaan Kuneliusta syytettiin ja sakotettiin Sven Olavinpoika Philin taposta, minkä hän suoritti nyrkillä lyöden. Sen jälkeen Kunelius kirjoittautui Tarton yliopistoon, missä luki papiksi. Hän kirjoitti latinankielisen valittelurunon Samuel Mattias Toljan kuoleman johdosta, ja se painettiin Tartossa 1652. Benedictus Canuti Kunelius toimi ensin Pähkinälinnassa sotilaspappina, sekä kirkon puolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui rintamilla, ja heiltä jäi odottavia naisia, joita ei oltu vihitty virallisesti sulhojen kanssa. Lappeen käräjäkunnan kirjoissa vuodelta 1656 on mainittu "kiellettyyn hedelmään" koskemisen ennen aikojaan olevan nuhtelemisen arvoinen teko sekä kirkon että Kuneliuksen mielestä, vaikka Hän antaakin teon anteeksi. Ennen Viitasaarelle tuloaan Kunelius toimi varakirkkoherrana Luumäellä noin 1660. Kuneliuksesta maalattiin muotokuva vuonna 1675, ja se on edelleen Viitasaaren kirkkoherranviraston seinällä. Hänellä oli selvä käsiala, mikä käy ilmi tuon ajan henkikirjoista. Hän oli kiivas ja armoton sanan julistaja sen aikaisille seurakuntalaisille. Hän kirjoitti kirjeitä aina Ruotsin kuningasta myöten ja anoi helpotuksia verorasituksista. Hänen palkkansa oli luontaispalkkio toimituksista, joita hän tehtävistään määräsi seurakuntalaisiltaan, sekä lampaan reisi lisää, jos piti saarnata surutalossa sekä veisata surusaattueessa.

Jorma Aulan lehtikirjoituksessa kerrotaan Kuneliuksesta seuraavaa: "Kiivas Cunelius piti seurakunnan kurissa. Kiivas ja tulinen oli tämä mies. "Hän oli kiivanlainen ja sai vihamiehiä. Kirkkoherra oli laki ja järjestys vielä 300 vuotta sitten. Mies nimeltä Benedictus Canuti Cunelius oli silloin Viitasaaren kirkkoherrana. Hänen kuvansa elää nykypäivänäkin. Tuntemattoman taiteilijan maalauksesta Cunelius pappilan seinällä katselee seurakunnan seitsemättätoista kirkkoherraa. Cunelius siis pani Viitasaaren ihmiset kuriin ja järjestykseen. Edellinen lainaus oli teoksesta, joka kertoo Viitasaaren pappien nimet. Cunelius oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Mies, josta on tehty öljymaalaus 300 vuotta sitten. Se on säilynyt rapistumatta yli vuosisatojen. Benedictus Canuti Cunelius tutkii öljymaalaukselta Viitasaaren seitsemättätoista kirkkoherraa. Kirkkoherra Heikki Karjalainen kaivaa laatikoistaan nipun Cuneliusta esittäviä papereita. Ajat ovat muttuneet. Kirkkoherran ei todennäköisesti nykypäivänä tarvitse olla yhtä kiivas. -...toimen ja järjestyksen mies, mutta kiivanlainen, josta syystä sai vihamiehiäkin, naurahtaa kirkkoherra Karjalainen. Sellainen siis oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Cuneliuksesta tehty maalaus on aikaisemmin ollut Viitasaaren kirkossa, nyt se on kirkkoherranviraston seinässä. Eräiden lähdeteoksien mukaan Cunelius oli mahdollisesti ollut kotoisin Viipurista. Siellä hänet mainitaan teininä vuonna 1648. Elämä ei ollut helppoa vuosisatoja sitten. Hieman myöhemmin syytettiin Cuneliusta miestaposta. "Hän oli muka lyönyt kuoliaaksi Viipurin Siikaniemessä eläneen Sven Olavinpoika Pijhlin, joka mainitaan suureksi tappelupukariksi. Cunelius pääsi siitä asiasta korkeilla sakoilla". Näin hänestä kerrottiin pappien luettelossa. Vuosi 1652 toi Cuneliukselle surun. Hänen ystävänsä Samuel Mattiae Tolja kuoli. Cunelius kirjoitti hänen muistolleen runon latinaksi. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti: Varjoa vain elo on ja se kiirein niin ohi rientää, niinkuin kukka se on, joka kesken irtosi puusta, nopsa sen kukkiminen, vaan nopsa on kuihtuminenkin. Hauras niin elo ihmisen on, niin murtumavalmis, aikansa kasvaa se noin, taas jälleen aikansa kuihtuu. Varmaksi nähdä sen saa, miten syntymähetkestä saakka yksin askelin käy elo, kuolema, myötä ne meillä, kuihdumme hiljalleen, yks' silti on sammumishetki. Syntymäpäivästään niin kasvoi kuin versova kukka, muusain ystävä myös. Isä kunnianarvoisa itse äitikin kunniaks ilon toivoi aihetta hältä, vaan hänet kuolema vei, vei äkkiä iskevä Tuoni. Siitä on murhetta nyt koti täynnä ja kyynelet virtaa. Vaan hän, Herrassa kuollut, on astunut tähtien tarhaan, Autuas! Kristuksessa hän on, elo ainiaan hällä. Ruumista peittää maa, vaan kerran maasta hän nousee tuomiopäivän kirkkaus kun yli pilvien loistaa, oikeus - nähdä tuo - kotimaahan on astua hällä. (Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canut Cunelius Wib. Carelius) Runon on suomentanut Mäntän kirkkoherra Jaakko Heikinheimo viime lokakuun 10. päivänä. Cuneliuksen runo Samuel Mattiae Toljan kuoleman johdosta on painettu Tartossa. Tänä vuonna Benedictus Canuti Cuneliuksen historiassa ylitetään yksi rajapyykki. Vuosi toisensa jälkeen on vierinyt hänen historiaansa, joka on monelle tuntematon. Hänen jälkeläisiään on vieläkin Viitasaarella. Cuneliuksen muotokuvaa on verrattu nykyisiin Kuneliuksiin. Yhtä näköä on olemassa." (Viailan Suku I, 2, , Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1124 Nuutti ja -. 1. Puoliso: Vihitty noin 1655 Viitasaari Elisabet Israelisdotter, Taulusta 1122, s. noin 1630, k. ennen 1678. Benediktus Kuneliuksen vaimon Elisabetin sukunimestä eikä patronyymistä ole varmaa tietoa. Erään sukuselvityksen mukaan hän olisi ollut Israelintytär. Tätä tukisi se, että perheestä löytyy Israel-niminen poika, joka näin ollen olisi saanut nimensä isoisänsä mukaan Vanhemmat taulusta 1125 Israel ja -. Lapset: 1. Pentti Kunelius, Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697, s. 1657 Luumäki, k. 1754 2. Brigitta Cunelius, s. 1659 Luumäki, k. 20.9.1719 Viitasaari 3. Elisabet Kunelius, k. Hattula 4. Israel Kunelius, s. 1.1662 Viitasaari. Tauluun 1122. 5. Isaac Kunelius, s. 1665 Viitasaari, k. Viitasaari 6. Beata Kunelius, s. Viitasaari, k. 1741 Pälkäne 7. Anna Kunelius 8. Kristina Bengtsdotter Kunelius, s. 1668 Viitasaari, k. 2.11.1742 Pälkäne 2. Puoliso: Maria Ignatius, s. noin 1630 Lapset: 9. Gabriel Kunelius

Taulu 1124 XIII Nuutti Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Benedictus Canuti Cunelius, s. noin 1622 Nevalinna. Tauluun 1123.

Taulu 1125 XIII Israel Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630. Tauluun 1123.

http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=126127

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7080.html

Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697.Maukolan isäntä-1722,&27.9.1697 puoliso FRIDLANDER 86,Elisabeth*(n.)1664-†1.4.1751, CUNELIUS

CUNELIUS suku,(Viipuri>Nevanlinna>) Viitasari

CUNELIUS 67,Benedictus Canuti Cnudsson*1622-†1690*Nevanlinna†Viitasari,Viitasaaren kirkkoherra 1663-1690, pastor,herra Pentti,1662 förordnad till kyrkioherde i Viitasaari,Hänen muotokuvansa on maalattu 1675,puolivartalokuvana hienopiirteisessä kuvassa hän pitää kädessään suljettua kirjaa.2&e.1679(lähde say). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Yo Tartossa 6.3.1650 Bengt Cunelius Benedictus Canuti, Viburgensis U189. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta (ehkä Viipurin kaupungista?). Depositio 4.3.1650. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650. — Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57. Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1663. † Viitasaarella 1690. Pso: 1:o Lisbeta; 2:o Maria. Poika: Viitasaaren kappalainen Israel Cunelius 2842 (yo 1680, † 1713). Vävy: Viitasaaren kirkkoherra Sigfrid Ignatius 2700 (yo 1679, † 1703). Kaima: Pielisjärven kappalainen Bengt Tallbergius U154. Viittauksia: A. Tering, Album Academicum der Universität Dorpat (Tartu) 1632–1710 (1984) #800. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 30, 443; A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710. SSV 23 (1939) s. 37; J. T. Lappalainen, Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana. Studia historica Jyväskyläensia 12 (1975) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2261.

puoliso Elisabet Israelsdotter*n.1630-†e.1678/1679 lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697.Maukolan isäntä-1722,&27.9.1697 puoliso FRIDLANDER 86,Elisabeth*(n.)1664-†1.4.1751,

lapsia: Bengt kast.*21.8.1698-+15.11.1736Rautalammin pappilan talliniemessä&30.11.1722Pieksämäki, Elisabeth*20.1.1701-+26.11.1787Viitasaari&, Maria Gertrud*21.12.1703, Anna*8.1.1706-+1.6.1772&26.9.1736,Annan perukirja on säilynyt, Israel*24.5.1709-+1748+Kokkola&n.1733Saarijärvi>Kokkolan tienoille,(erosi), Gabriel&.. Birgitta*1659-+h.20.9.1719*Luumäki&, X, Kristina*(n.)1668-+2.11.1742Pälkäne&, Beata*e.1671-+8.5.1741Pälkäne&, Elisabet,elossa 7.6.1726,+Hattula&.

CUNELIUS 51,Israel*x.1.1661/1662-†13.9.1713* ja † Viitasaari,Sacellanus in Viitasaari,1684 Viitasaaren kappalainen, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. Pso: 1:o Elisabet; 2:o 1712 Kristina Schmidt tämän 3. avioliitossa (elossa 1727). Pson edell. aviomies: Kerimäen ent. kirkkoherra Olof Krogerus 2120 (yo 1671, † 1711). Viittauksia: HYK ms., Index s. 46b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #162. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 180 (XL); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 300 (29.11.1682, Gunelius een Tavastensis), 308 (Cunelius); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 23. — M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 446; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 144.

1&,2&,&1689 puoliso 50,Elisabet*1662-†1713†Viitasaari lapsia: Bengt*1657/1660/1665-+1754,*Luumäki,

CUNELIUS Susanna†1719*ja†Viitasaari puoliso SIMALINUS 56,Samuel(*11.5.1680)-†25.5.1736

Taulu 1119 (taulusta 1120) X Samuel Simalin e. Simalinus, Lappajärven kappalainen, s. 11.5.1680 Ruokolahti, k. 25.5.1736 Lappajärvi. 1.6.1700 Samuel Simalinus, myöhemmin Simalin Samuel Samuelis, Viburgensis 4494. * Ruokolahdella 11.5.1680. Vht: Joroisten kirkkoherra Samuel Simalinus (Samuel Jacobi, † 1712) ja luult. Katarina Ulvich. Ylioppilas Turussa 1.6.1700 Simalinus Sam. Vib _ 230. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1700 d. 1. Jun.] Samuel Simalinus. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1707. — Apulaispappi Viitasaarella 1707, ehkä kappalainen siellä edeltäjän eläessä 1711. Siirtyi Turun hiippakuntaan. Lappajärven vt. kappalainen 1717, vakinainen 1725. † Lappajärvellä 25.5.1736. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1120 Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 ja Katarina Ulvich. 1. Puoliso: Elisabet Charlotta Hammarman, k. 1744 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Erik Hammarman, Kymin kirkkoherra ja Sofia Elisabet Orraeus, k. 1727. 2. Puoliso: Susanna Israelintytär Kunelius, Taulusta 1106, k. 1712 Viitasaari. Vanhemmat taulusta 1122 Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari ja Elisabet, s. 1662, k. Viitasaari. Lapset: 1. Kaisa Simalin, s. 11.2.1705 Turku ?. Tauluun 1106. 2. Christina Simalin, s. 10.10.1712 Viitasaari 3. Puoliso: Vihitty noin 1719 Agneta Johansdotter, k. 23.1.1723 Lappajärvi (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat Juho ja -. Lapset: 3. Samuel Simalinus, Korsnäsin kappalainen, s. noin 1719, k. 29.6.1791 Korsnäsi

Taulu 1120 (taulusta 1121) XI Samuel Jacobi Simalinus, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1121 Jakob ja -. Puoliso: Katarina Ulvich, Taulusta 1119 (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Lapset: 1. Samuel Simalin e. Simalinus, s. 11.5.1680 Ruokolahti. Tauluun 1119. 2. Agneta Samuelsdotter Simalinus

Taulu 1121 XII Jakob Puoliso: -, Taulusta 1120 Lapset: 1. Samuel Jacobi Simalinus. Tauluun 1120.

Taulu 1122 (taulusta 1123) XI Israel Kunelius, Viitasaaren kappalainen, s. 1.1662 Viitasaari, , haudattu 13.9.1713 Viitasaari. 27.2.1680 Israel Cunelius Israel Benedicti, Viitasaariensis 2842. * noin 1661. Vht: Viitasaaren kirkkoherra Bengt Cunelius U189 († 1690) ja N.N. Ylioppilas Turussa 27.2.1680 Cunelius Israel Bened:i Vitasar _ 145. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1680 d. 27. Febr.] Israël Benedicti Cunelius. Vitasaarens. Sacellanus in Vitaasaari. — Viitasaaren kappalainen 1684. ‡ Viitasaarella 13.9.1713. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1123 Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari ja Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630, k. ennen 1678. 1. Puoliso: Vihitty 1689 Viitasaari Elisabet, Taulusta 1119, s. 1662, k. Viitasaari, ikä 51 Lapset: 1. Gabriel Israelinpoika Kunelius, Varusmestari, kersantti, s. 1690 Viitasaari, k. Viitasaari 2. Bengt Israelinpoika Kunelius, Isäntä, s. 6.9.1700 Viitasaari, k. 16.5.1775 Saarijärvi 3. Elisabet Israelintytär Kunelius 4. Israel Israelinpoika Kunelius, s. 1710, k. 3.6.1774 Saarijärvi, Pyyrinlahti Riihiniemi 5. Susanna Israelintytär Kunelius. Tauluun 1119. 2. Puoliso: Vihitty 27.5.1712 Viitasaari Kristina Tomasdotter Schmidt, k. Viitasaari Vanhemmat Tomas ja -.

Taulu 1123 (taulusta 1124) XII Benedictus Canuti Cunelius, Viitasaaren kirkkoherra, s. noin 1622 Nevalinna, k. 1690 Viitasaari. Ylioppilas Tartossa 6.3.1650, nimellä Benedictus Canuti Viburgensis. Oli kotoisin Viipurin hiippakunnasta, ehkä Viipurin kaupungista. Depositio 4.3.1650. Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykmentin?) komppaniansaarnaaja 1655-57. Viipurin piispan palkkapitäjän, Luumäen sijaiskirkkoherra 1660. Viitasaaren kirkkoherra 1662-90. Benediktuksen toinen puoliso oli Viitasaarella noin 1678 vihitty Maria.

Teininä ollessaan Kuneliusta syytettiin ja sakotettiin Sven Olavinpoika Philin taposta, minkä hän suoritti nyrkillä lyöden. Sen jälkeen Kunelius kirjoittautui Tarton yliopistoon, missä luki papiksi. Hän kirjoitti latinankielisen valittelurunon Samuel Mattias Toljan kuoleman johdosta, ja se painettiin Tartossa 1652. Benedictus Canuti Kunelius toimi ensin Pähkinälinnassa sotilaspappina, sekä kirkon puolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui rintamilla, ja heiltä jäi odottavia naisia, joita ei oltu vihitty virallisesti sulhojen kanssa. Lappeen käräjäkunnan kirjoissa vuodelta 1656 on mainittu "kiellettyyn hedelmään" koskemisen ennen aikojaan olevan nuhtelemisen arvoinen teko sekä kirkon että Kuneliuksen mielestä, vaikka Hän antaakin teon anteeksi. Ennen Viitasaarelle tuloaan Kunelius toimi varakirkkoherrana Luumäellä noin 1660. Kuneliuksesta maalattiin muotokuva vuonna 1675, ja se on edelleen Viitasaaren kirkkoherranviraston seinällä. Hänellä oli selvä käsiala, mikä käy ilmi tuon ajan henkikirjoista. Hän oli kiivas ja armoton sanan julistaja sen aikaisille seurakuntalaisille. Hän kirjoitti kirjeitä aina Ruotsin kuningasta myöten ja anoi helpotuksia verorasituksista. Hänen palkkansa oli luontaispalkkio toimituksista, joita hän tehtävistään määräsi seurakuntalaisiltaan, sekä lampaan reisi lisää, jos piti saarnata surutalossa sekä veisata surusaattueessa.

Jorma Aulan lehtikirjoituksessa kerrotaan Kuneliuksesta seuraavaa: "Kiivas Cunelius piti seurakunnan kurissa. Kiivas ja tulinen oli tämä mies. "Hän oli kiivanlainen ja sai vihamiehiä. Kirkkoherra oli laki ja järjestys vielä 300 vuotta sitten. Mies nimeltä Benedictus Canuti Cunelius oli silloin Viitasaaren kirkkoherrana. Hänen kuvansa elää nykypäivänäkin. Tuntemattoman taiteilijan maalauksesta Cunelius pappilan seinällä katselee seurakunnan seitsemättätoista kirkkoherraa. Cunelius siis pani Viitasaaren ihmiset kuriin ja järjestykseen. Edellinen lainaus oli teoksesta, joka kertoo Viitasaaren pappien nimet. Cunelius oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Mies, josta on tehty öljymaalaus 300 vuotta sitten. Se on säilynyt rapistumatta yli vuosisatojen. Benedictus Canuti Cunelius tutkii öljymaalaukselta Viitasaaren seitsemättätoista kirkkoherraa. Kirkkoherra Heikki Karjalainen kaivaa laatikoistaan nipun Cuneliusta esittäviä papereita. Ajat ovat muttuneet. Kirkkoherran ei todennäköisesti nykypäivänä tarvitse olla yhtä kiivas. -...toimen ja järjestyksen mies, mutta kiivanlainen, josta syystä sai vihamiehiäkin, naurahtaa kirkkoherra Karjalainen. Sellainen siis oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Cuneliuksesta tehty maalaus on aikaisemmin ollut Viitasaaren kirkossa, nyt se on kirkkoherranviraston seinässä. Eräiden lähdeteoksien mukaan Cunelius oli mahdollisesti ollut kotoisin Viipurista. Siellä hänet mainitaan teininä vuonna 1648. Elämä ei ollut helppoa vuosisatoja sitten. Hieman myöhemmin syytettiin Cuneliusta miestaposta. "Hän oli muka lyönyt kuoliaaksi Viipurin Siikaniemessä eläneen Sven Olavinpoika Pijhlin, joka mainitaan suureksi tappelupukariksi. Cunelius pääsi siitä asiasta korkeilla sakoilla". Näin hänestä kerrottiin pappien luettelossa. Vuosi 1652 toi Cuneliukselle surun. Hänen ystävänsä Samuel Mattiae Tolja kuoli. Cunelius kirjoitti hänen muistolleen runon latinaksi. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti: Varjoa vain elo on ja se kiirein niin ohi rientää, niinkuin kukka se on, joka kesken irtosi puusta, nopsa sen kukkiminen, vaan nopsa on kuihtuminenkin. Hauras niin elo ihmisen on, niin murtumavalmis, aikansa kasvaa se noin, taas jälleen aikansa kuihtuu. Varmaksi nähdä sen saa, miten syntymähetkestä saakka yksin askelin käy elo, kuolema, myötä ne meillä, kuihdumme hiljalleen, yks' silti on sammumishetki. Syntymäpäivästään niin kasvoi kuin versova kukka, muusain ystävä myös. Isä kunnianarvoisa itse äitikin kunniaks ilon toivoi aihetta hältä, vaan hänet kuolema vei, vei äkkiä iskevä Tuoni. Siitä on murhetta nyt koti täynnä ja kyynelet virtaa. Vaan hän, Herrassa kuollut, on astunut tähtien tarhaan, Autuas! Kristuksessa hän on, elo ainiaan hällä. Ruumista peittää maa, vaan kerran maasta hän nousee tuomiopäivän kirkkaus kun yli pilvien loistaa, oikeus - nähdä tuo - kotimaahan on astua hällä. (Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canut Cunelius Wib. Carelius) Runon on suomentanut Mäntän kirkkoherra Jaakko Heikinheimo viime lokakuun 10. päivänä. Cuneliuksen runo Samuel Mattiae Toljan kuoleman johdosta on painettu Tartossa. Tänä vuonna Benedictus Canuti Cuneliuksen historiassa ylitetään yksi rajapyykki. Vuosi toisensa jälkeen on vierinyt hänen historiaansa, joka on monelle tuntematon. Hänen jälkeläisiään on vieläkin Viitasaarella. Cuneliuksen muotokuvaa on verrattu nykyisiin Kuneliuksiin. Yhtä näköä on olemassa." (Viailan Suku I, 2, , Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852). Vanhemmat taulusta 1124 Nuutti ja -. 1. Puoliso: Vihitty noin 1655 Viitasaari Elisabet Israelisdotter, Taulusta 1122, s. noin 1630, k. ennen 1678. Benediktus Kuneliuksen vaimon Elisabetin sukunimestä eikä patronyymistä ole varmaa tietoa. Erään sukuselvityksen mukaan hän olisi ollut Israelintytär. Tätä tukisi se, että perheestä löytyy Israel-niminen poika, joka näin ollen olisi saanut nimensä isoisänsä mukaan Vanhemmat taulusta 1125 Israel ja -. Lapset: 1. Pentti Kunelius, Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697, s. 1657 Luumäki, k. 1754 2. Brigitta Cunelius, s. 1659 Luumäki, k. 20.9.1719 Viitasaari 3. Elisabet Kunelius, k. Hattula 4. Israel Kunelius, s. 1.1662 Viitasaari. Tauluun 1122. 5. Isaac Kunelius, s. 1665 Viitasaari, k. Viitasaari 6. Beata Kunelius, s. Viitasaari, k. 1741 Pälkäne 7. Anna Kunelius 8. Kristina Bengtsdotter Kunelius, s. 1668 Viitasaari, k. 2.11.1742 Pälkäne 2. Puoliso: Maria Ignatius, s. noin 1630 Lapset: 9. Gabriel Kunelius

Taulu 1124 XIII Nuutti Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Benedictus Canuti Cunelius, s. noin 1622 Nevalinna. Tauluun 1123.

Taulu 1125 XIII Israel Puoliso: -, Taulusta 1123 Lapset: 1. Elisabet Israelisdotter, s. noin 1630. Tauluun 1123.

lue lisää