Klas Lydekesson Diekn

Is your surname Diekn?

Research the Diekn family

Klas Lydekesson Diekn's Geni Profile

Records for Klas Diekn

2,131 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Klas Lydekesson Diekn

Nicknames: "Klas Djäkn"
Birthdate:
Birthplace: Westfalen, Germany
Death: Died in Åbo (Turku), Finland
Immediate Family:

Son of Lydeke Olofsson Djäkn and Anna Klasdotter
Husband of Elina av Orkovakkis and Christina Jönsdr Garp
Father of N. N. Claesson Djäkn; Cecilia Claesdotter Djäkn; Märta Claesdotter Djäkn; Henrik Klasson Djäkn; Karin Claesdotter Djäkn and 5 others
Brother of Bengt Lydekesson Diekn; Anna Anna Nilsson Slatte (till Forsa (nu Slattefors) and Olof Lydekesson Diekn

Occupation: Fogde i Åbo, Turunlinnan käskynhaltija 1411-1434., ritari, Fogde på Åbo slott, Linnanpäällikkö, kihlakunnantuomari
Managed by: Sveneric Rosell
Last Updated:

About Klas Lydekesson Diekn

http://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Lydekenpoika_Dj%C3%A4kn

http://runeberg.org/frfinl/0090.html

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17574

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17572

Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. s. 85;

Klas Lydekesson Diekn. Väpnare. Domhafvande i Tavastland 1390. Förekommer såsom domhafvande egentliga Finland 1405 till 1418. Kallas „fogde på Åbo", i fullmakt 16.1.1411, att i hela Finland utskifta kronans allmänningar åt dem som ville bruka dem mot skatt. Höfvidsman på Åbo slott ännu 1434. Stiftade 1435 tre mässor att hvarje vecka sjungas i vårfrukoret i Åbo domkyrka, och gaf till desammas uppehållande en gård och en gatubod i Åbo stad, ett gods Huukais i Lemo socken, samt hundra engelska nobler; † före 7.3.1437. Han egde Nynäs i Nousis, Harviala i Vånå socken och Suontaka i Tyrväntö kapell.

Klas Lydekesson Diekn har genom det mord han begick på sin första hustru gifvit upphof till den finska folkdikten Elinan surma. Däri tillskrifves handlingen visserligen hans dotterson, Klas Kurck till Laukko i Vesilaks, sannolikt till följd af att sägnen, lokaliserad i Vesilaks, där blifvit upptecknad. Gift l:o med Elin, „ättadh af Orkowachese i Virmo, hvilken han uppbrände med den enda och första barn, och det gifte blef arf lös". 2:o med Kristina Jönsdotter, som lefde 1435, „ättad af Letala storgård", antagligen af ätten Garp, uradel.

......................................

Claes Lydekesson Diekn. Death: ABT 1437. Note: Hämeen tuomarina 1383 - 1392, Turun linnan isäntänä 1411 - 1434. Father: Lydeke Olofsson Diekn b: 1350 in Munster Stadt, Westfalen, Preussen. Mother: Sophie Eriksdotter Lovenbalk b: 1356 in Lysgaard, Viborg, Denmark. Marriage 1 Christina Jönsdotter Garp b: in Lettala Storgård. Married: in Lettala, Storgård. Children; Brita Claesdotter Diekn b: 1418, Martta Claesdotter Diekn, Anna Clausdotter Diekn.

  

.......................................

Häradshövding, Slottsfogde Klas (Lydekasson) Djäkn. Blev ca 68 år. Far: Lydeke (Olofsson) Djäkn (1350 - ) Född: omkring 1369 Westphalen, Tyskland 1379? Död: mellan 1435 och 1437-03-07

Familj med Kristina (Jönsdotter) Garp (1380 - 1435). Vigsel: 1399 Borgå, Finland. Noteringar; Troligen inflyttad till Finland från Westfalen. Herre till Nynäs i Nousis sn, m.fl. gods. Häradshövding i Masku härad åtminstone 1413-34, fogde på Åbo slott 1409-35. [ÄSF].

Väpnare. Domhavande i Tavastland 1390.Förekommer som domhavande i Egentliga Finland 1405-118. Kallas "fogde på Åbo" i fullmakt 16.1 1411 att i hela Finland utskifta kronans allmänningar åt dem som ville bruka dem mot skatt. Hövitsman på Åbo slott ännu 1434. Stiftade 1435 tre mässor att varje vecka sjungas i Vårfrukoret i Åbo domkyrka, och gav till desammas uppehållande en gård och en gatubod i Åbo stad samt hundra engelska nobler. Han ägde Nynäs i Nousis, Harviala i Våno socken och Suontaka i Tyrväntö kapellsocken. Klas Lydekesson Dieken har genom det mord han begick på sin första hustru givit upphov till den finska folkdikten "Elinan surma". Däri tillskrives handlingen visserligen hans dotterson Klas Kurck till Laukko i Vesilahti, sannolikt till följd av att sägnen lokaliserad i Vesilahti där blivit upptecknad.

ÄKTENSKAP: Gift 1:o med Elin "ättad af Orkowachese i Virmo, hvilken han uppbrände med den enda och första barn, och gifte blef arflös". Gift 2:o med Kristina Jönsdotter, som levde 1435, "ättad af Letala storgård", antagligen av ätten Garp. Far: Jöns Andersson Garp Mor: Ragnhild Eriksdotter

M Barn 1: Henrik Klasson Djäkn, M Barn 2: Arvid Klasson Djäkn, M Barn 3: Tomas Klasson Djäkn, K Barn 4: Birgitta Klasdotter Djäkn, K Barn 5: Marta Klasdotter Djäkn, K Barn 6: Anna Klasdotter Djäkn, K Barn 7: Karin Klasdotter Djäkn, K Barn 8: Cicilia Klasdotter Djäkn, K Barn 9: N.N. Klasdotter Djäkn, K Barn 10: N.N. Klasdotter Djäkn, K Barn 11: N.N. Klasdotter Djäkn

--------------------

Klaus Lydekesson Diekn, k. 1435, oli saksalaissyntyinen Turun linnan vouti (n. 1409-1435) ja ilmeisesti erityisen varakas mahtimies. Maan huomattavin mies 1400-luvun alkupuolella (Tapio Vähäkangas, Henrik Svärdin perilliset, Genos)

Klaus Lydekenpojan isä Lydeke, patronymikoniltaan ehkä Olavinpoika, on ollut saksalaisperäinen henkilö ja jossakin virka-asemassa Suomessa.

Lisänimen djäkn, teini, herra Klaus ilmeisesti sai siitä, että opiskeli kohtuullisen pitkälle. Hänen menestyksensä virkaurallakin saattaa selittyä kirjallisten taitojen kautta.

Klaus Djäkn meni naimisiin Kerstin Jonnesdotterin, isänsä Laitilan Isonkartanon herran Jöns Anderssonin ja veljiensä tulevan perijättären kanssa ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli Pariisin yliopistossa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.

Heillä oli useita tyttäriä, joille kaikille Klaus järjesti mittavat myötäjäiset: iso kartano kullekin. Nämä tyttäret naivat Suomen keskiaikaisia kotimaisia mahtisukujen perillisiä, ja heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.

Suontaka ritari ; omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen; tuomari Hämeessä 1383-1392 Katso tarkemmin viite 24 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405), ja Pohjois-Suomessa 1407 14 ja Maskussa 1407 25-1434 1; Turun maaoikeuden jäsen 15; Turun vouti 1411-1420 16; Turun linnanpäällikkönä 1416-1434 17, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta 3; perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria;1 Klasin sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan 6; (oli? se "Elinan surma"-runon ylimys, joka mustasukkaisuudessaan poltti Elina-vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa, tätä rikosta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa hänen tekemäkseen3. 28, runohan mainitsee surmatyön tekijäksi Klausin tyttärenpojan Klaus Kurjen ja onhan sekin mahdollisuus että balladi kuvaa ollenkaan historiallista tapahtumaa 28, Yrjö Punkari on pohtinut runon todenperäisyyttä, ); kuoli n. 1437. - (1. puoliso? Elina Mynämäen Orkovakkisista)  2. puoliso Kristina Jönsintytär, joka eli 1435. (Garp, Laitilan Storgård).1

Pasted from <http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidl.htm>

Suontaka . Ostaja Klaus Lydekenpoika (Djekn) sen sijaan on aikansa tunnetuimpia nimiä. Hän on ollut lautakunnan jäsenenä 1405 ja tuomarina 1407 lähtien Varsinais-Suomessa ja Turun linnan voutina 1413 ja sen jälkeen. Vielä 1435 hän on ollut elossa. Mutta hänet maini­taan jo 1300-luvulla Hämeessä. Siellä tuomarina noin vuosina 1383 - 1390 toiminutta Klaus Djekniä, jonka isännimeä tosin ei mainita, ei näet ole syytä epäillä eri henkilöksi kuin Klaus Lydekenpoika, joka oli maan­omistajana Suontaassa, Hämeen tuomarien vanhalla pesäseudulla. Suon­taan tilan kauppa on voinut tapahtua jo 1300-luvulla Klaus Lydeken­pojan toimiessa Hämeessä, mutta tarkempaa arviota kaupan ajankoh­dasta ei voida tehdä. Källa: Suontaan ja Lepaan Kartanot sekä niiden herrat keskiajalla, Martti Kerkkonen Suomen historiallinen seura no. 57 1961

--------------------

Klas Lydekenpoika omisti ainakin Nousiaisen Nyynäsen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen Kaskisen, Pöyryän Ylänteen ja Maskun Kankaisen. Tuomari Hämeessä 1383-1392 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa ainakin vuodesta 1405 ja Pohjois-Suomessa 1407 ja Maskussa 1407. Turun maaoikeuden jäsen, Turun vouti 1411-1420, Turun linnanpäällikkönä 1416-1434, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta, perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupungitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria. Klasin sukunimi (Djäkn=teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan. -------------------- Klas Lydekesson Diekn (tab. 1). Väpnare. Domhafvande i Tavastland 1390 (2). Förekommer såsom domhafvande i egentliga Finland 1405 till 1418 (3). Kallas „fogde på Åbo", i fullmakt 1411 i6/lf att i hela Finland utskifta kronans allmänningar åt dem som ville bruka dem mot skatt (4). Höfvidsman på Åbo slott ännu 1434 (5). Stiftade 1435 tre mässor att hvarje vecka sjungas i vårfrukoret i Åbo domkyrka, och gaf till desammas uppehållande en gård och en gatubod i Åbo stad, ett gods Huukais i Lemo socken, samt hundra engelska nobler (6); — † före 1437 ¾ (7). Han egde Nynäs i Nousis, Harviala i Vånå socken och Suontaka i Tyrväntö kapell.

Klas Lydekesson Diekn har genom det mord han begick på sin första hustru gifvit upphof till den finska folkdikten Elinan surma. Däri tillskrifves handlingen visserligen hans dotterson, Klas Kurck till Laukko i Vesilaks, sannolikt till följd af att sägnen, lokaliserad i Vesilaks,

där blifvit upptecknad (8). — Gift l:o med Elin, „ättadh af Orkowachese i Virmo, hvilken han uppbrände med den enda och första barn, och det gifte blef arf lös" (8). — 2:o med Kristina Jönsdotter, (6), som lefde 1435, „ättad af Letala storgård" (8), antagligen af ätten Garp, uradel. enl Jully Ramsay

view all 19

Klas Lydekesson Diekn's Timeline