Elmer Niklander

”Oitin kanuuna”, olympiavoittaja Elmer Niklanderin (1890-1942) kotitalon pihaan, harjoituskentän laitaan Santalan nummeen Rutajärven kylässä on pystytetty muistomerkki kesällä 1988 kulttuurilautakunnan toimesta. Luonnonkivi laattoineen pystytettiin Elmerin kisojen yhteydessä. Kentällä pidettiin mm. olympiavalmennusleiriä vuonna 1920. Palvatun lihan ja kotoisten eväitten turvin harjoittelivat heittäjät Antverpenin kisoihin pajan edustalla. Elmer Niklander edusti olympialaisissa Helsingin Kisa-Veikkoja. Oitin asemalla juna joskus odotteli tunnettua urheilijaa, joka saapui hevoskyydissä asemalle.

Elmer Niklanderin seurat olivat: Helsingin Reipas vuosina 1907-1908, Oitin Vapaapalokunnan Voimistelu- ja Urheiluseura vuodesta 1909 ja Helsingin Kisa-Veikot vuodesta 1910 alkaen.

”Oitin kanuuna” oli Suomen tunnetuimpia urheilusankareita yli 15 vuoden ajan. Niklanderin olympiasaalis jäi kuitenkin kykyjä laihemmaksi, kun kisat jäivät pitämättä hänen ollessa parhaimmillaan.

Elmer Niklander osallistui olympialaisiin vuosina 1908, 1912, 1920 ja 1924, lajeina kuula ja kiekko.

Niklander teki vuonna 1911 kiekonheiton epävirallisen maailmanennätyksen 44,01. Seuraavana vuonna hän joutui Tukholman olympiakisoissa tyytymään nilkkavaivaisena hopeaan molempien käsien kiekkokilvassa maanmies Armas Taipaleen jäljessä. Molempien käsien kuulantyönnöstä heltisi pronssia. Vuoden 1916 Berliinin olympiakisoissa Niklander olisi ollut mestarisuosikki sekä kiekossa että kuulassa, mutta maailmansota perui tapahtuman. Antwerpenissä 1920 Niklander jäi kuulantyönnössä nuoren haastajan Ville Pörhölän jälkeen hopealle, mutta kiekonheitosta tuli pitkään tavoiteltu olympiavoitto tuloksella 44,685 metriä joka oli olympiaennätys.

Niklanderin saavutuksia: Olympiakultaa kiekonheitossa Antwerpenissä vuonna 1920 (tulos 44,685 metriä oli olympiaennätys) Olympiahopeaa kiekonheitossa Tukholmassa vuonna 1912 Olympiahopeaa kuulassa vuonna 1920 Olympiapronssia kuulassa vuonna 1912 (molempien käsien yhteistulos) Kuulantyönnössä olympialaisissa lisäksi mukana vuonna 1908, 1912 (neljäs) ja 1924 (kuudes) Kiekonheitossa olympialaisissa lisäksi mukana vuonna 1908 (antiikin kiekonheitossa yhdeksäs), 1912 (neljäs, tulos 42,09 metriä), 1924 (seitsemäs, tulos myös 42,09m) 56 paunan painonheitossa 8. sija vuoden 1920 olympialaisissa

Suomen mestaruudet: kuula 18 kertaa v. 1909-24, kiekko 18 v. 1909-20, moukari 6 kertaa v. 1911-18, painonheitto 2 kertaa v. 1914-18. Ennätykset; kuula, kiekko, moukari, keihäs, painonheitto v. 1913-16. ME 1, SE 7. Tuloksissa on mukana molempien käsien tulokset mm kuulan työnnössä.

Niklander lopetti kilpailemisen 1924 voitettuaan yhteensä 44 eri heittolajien Suomen mestaruutta. Niklanderin hautamuistomerkkiin on Hausjärven hautausmaalla kiinnitetty olympiarenkaat vuonna 1990. Evert Porilan veistämä pronssipatsas v. 1917, omistaja Hausjärven kunta. Patsas sijaitsee kunnanvirastossa.

Niklanderin urheilu-uran aikaan kuulaa työnnettiin vain käsivoimalla, ei koko vartalon lihaksistoa hyväksi käyttäen kuten nykyään.

Elmer Niklander kuoli syöpään vain 52-vuotiaana. Ennen kuolemaansa hän kätki arvokkaan palkintokokoelmansa, eikä sitä ole vieläkään löytynyt.

Hausjärvi syntyneet 1890 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=104... (kuva on huono)

• Hausjärvi > rippikirja, 1885-1894 > 670: Rutajärvi, Eerola eller Santala sivu 710 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=164...
• https://www.urheilumuseo.fi/nayttelykappale/elmer-niklander-1890-1942/
• https://hausjarvi.fi/palvelut/vapaa-aika-kulttuuri/kulttuuri/muisto...
• https://www.hamewiki.fi/wiki/Elmer_Niklander