Georgius Christophori Alanus (1609 - 1664) Icn_world

‹ Back to Alanus surname

View Georgius Christophori Alanus's complete profile:

  • See if you are related to Georgius Christophori Alanus
  • Request to view Georgius Christophori Alanus's family tree

Share

Nicknames: "Jöran Christophersson", "Jöran Kristersson Alanus"
Birthdate:
Birthplace: Jomala, Åland, Finland
Death: Died in Turku, Finland
Occupation: teologian professori, fysiikan ja kasvitieteen professori, Turun tuomiorovasti,Valtiopäivämies 1642
Managed by: Tea Söderström
Last Updated:

About Georgius Christophori Alanus

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U9 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: Yo Uppsalassa 6.1627 Jöran Alanus Georgius Christophori, Alandus U9. * Jomalassa 12.2.1609. Vht: Jomalan kirkkoherra Kristoffer Alanus (Christophorus Sigfridi, † 1636) ja Elisabet Jöransdotter. Ylioppilas Uppsalassa 6.1627 Georgius Christopheri Ålandus. Respondentti Uppsalassa 14.12.1633, pr. teol. prof. Ol. Laurelius. Oraatio Uppsalassa 2.2.1635. Respondentti Uppsalassa 20.6.1635 pro gradu, pr. opt. ja mekan. prof. Mart. O. Nycopensis. FM Uppsalassa 27.10.1635. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1637. Preeses 6.6.1660 pro doctoratu. TT Turussa 15.6.1660. — Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Pohjanmaan (Bothnienses) maakuntien inspehtori 1643 (vielä 1653). Teol. tiedek. promoottori 1661. — Turun lukion matematiikan lehtori 1637. Turun tuomiokapitulin jäsen s.v. Turun akatemian fysiikan professori 1640, kolmas teologian professori 1648, ensimmäinen 1652, samalla palkkapitäjänsä Naantalin ja Raision kirkkoherra 1648, Turun tuomiok. seurakunnan ja Kaarinan kirkkoherra sekä tuomiorovasti 1652. Akatemian rehtori 1647–48 ja 1652–53. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1642. Valtiopäivämies 1642. † Turussa 15.7.1664.

Pso: 1640 Elisabet Nilsdotter († 1701).

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=62 Alanus, Georgius Christophori (1604/09–1664) Jöran Christophersson, Jöran Kristersson. S Jomala 12.2.1609 (professori Martinus Aeschilli Miltopaeuksen pitämän muistopuheen mukaan; Perälän mukaan Strandbergin ilmoittama syntymävuosi 1604 ja syntymäpaikka Turku ovat todennäköisempiä). V Jomalan kirkkoherra, Ahvenanmaan maarovasti Christophorus Sigfridi Alanus ja Elisabet Jöransdotter (Elisabeta / Elisabeth Georgii).

Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas Uppsalassa yhdessä veljensä kanssa (Christianus & Georgius Christophori Ålandi) kesäkuussa 1627; respondentti 14.12.1633; pro gradu 20.6.1635; filosofian maisteri 27.10.1635. Alanus piti yliopistossa juhlapuheen (Oratio de virtute heroica) 2.2.1635, joka julkaistiin Uppsalassa samana vuonna. Teologian tohtori Turussa 15.6.1660.

Alanus palasi Suomeen 1636 ja vihittiin papiksi Turussa 11.8.1637 Turun papiston apulaiseksi ja samalla Turun lukion matematiikan lehtoriksi ja tuomiokapitulin jäseneksi. Turun lukion rehtori 1638–1640; Turun akatemian fysiikan ja kasvitietieteen professori 12(19?).3.1640; Turun akatemian 3. teologian professori sekä Naantalin ja Raision prebendaseurakunnan kirkkoherra 29.11.1648; Turun akatemian 2. teologian professori 16.8.1651; Turun akatemian 1. teologian professori ja samalla Turun tuomiokirkon ruotsalaisen ja suomalaisen seurakunnan kirkkoherra (virkanikettä tuomiorovasti, archipraepositus, hänestä käytetään tuomiokapitulin säilyneissä pöytäkirjassa ainoastaan 15.5.1661) sekä Kaarinan anneksiseurakunnan kirkkoherra 1653. Alanus tarkasti Kaarinan anneksiseurakunnan tilit 1650 ja 1660–1662 sekä teki lääninrovastin tehtäviä hoitavana tuomiorovastina rovastintarkastuksen Korppoossa ja Nauvossa 1661, 1663 ja 1664 sekä Sauvossa 1662 ja 1663 tai 1664 (Lempiäinen 1967).

35 väitöskirjan preeses (praeses) 1642–1662. Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Pohjanmaan osakuntien (nationes) inspehtori 1643 ja vielä 1653; Turun akatemian rehtori 1647–1648 ja 1652–1653; Turun akatemian teologisen tiedekunnan promoottori 1661.

Piispa Aeschillus Olai Petraeuksen kuoltua Turun hiippakunnassa toimitettiin piispanvaali, jonka perusteella tuomiokapituli 7.5.1658 päätti yksimielisesti esittää Kuninkaalliselle Majesteetille Alanuksen nimittämistä piispanvirkaan. Kaarle X Kustaa nimitti virkaan kuitenkin tuolloisen Uppsalan yliopiston 2. teologian professorin Johannes Elai Terseruksen. Professori ja tuomiorovasti Alanus oli luterilaisen puhdasoppisuuden vankkumaton edustaja, ja piispa Terseruksen jouduttua syytteeseen harhaoppisuudesta hän oli ainoa suomalaisjäsen siinä 12 pappismiehen muodostamassa komissiossa, joka asetettiin tutkimaan asiaa ja jonka lausunnon perusteella Terserus joutui eroamaan Turun piispan virasta kesällä 1664.Pappissäädyn valtiopäivämies 1642. Synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) Turun pappeinkokouksessa 1642. Julkaisi Turussa viisi ruumissaarnaa (1656, 1657, 1659, 1660 ja 1662). Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 1643–1664 (24 kertaa); väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1651–1664 (12 kertaa). K Turku 15.7. (haudattiin tuomiokirkkoon 12.9.) 1664.

P Turku 1640 Elisabet Nilsdotter, nautti armovuosietua Turun ja Kaarinan kirkkoherranviroista vuoden 1665 loppuun asti, K ilmeisesti Turku (haudattiin tuomiokirkkoon 1.5.) 1701, PV Nyköpingin pormestari Nicolaus (Nils) N.N.

Alanuksen elämänvaiheista yksityiskohtaisemmin ks. V. Perälä, Yrjö Alanus. SKHS Toim. 28 (1930), S 189–207 ja kirjallisesta toiminnasta J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828 (1962–1966), S 21–27 ja Suomen kansallisbibliografia 1488–1700 (1996), S 83–92.

Piispa Johannes Gezelius vanhempi epäili kevättalvella 1667 professori Alanuksen leskeä taikuuden harjoittamisesta ja tästä kehkeytyi pitkä oikeusprosessi, jota Antero Heikkinen on väitöskirjassaan (1969) yksityiskohtaisesti selostanut. Pentti Laasonen esittää Gezelius-monografiassaan (1977) kyseisestä oikeudenkäynnistä tiivistelmän:

”Juttu sai alkunsa siitä, kun piispa antoi Turun hovioikeuden presidentille Erik Sparrelle kirjallisen selostuksen merkillisistä tapauksista, jotka olivat olleet seurauksena professori Georgius Alanuksen lesken piispattarelle toimittamasta lääkejuomasta. Gezeliuksen selostuksen mukaan lääkepikarin pohjalle oli muodostunut omituisia kiviä, jonka takia hän epäili lääkkeen valmistuksessa käytetyn magiaa. Sparre kertoi ilmoituksesta yliopiston rehtorille Simon Kexlerukselle, joka vei asian konsistoriin. Pitkän tutkimuksen jälkeen yliopiston konsistori tuli siihen tulokseen, ettei leski ollut syyllistynyt taikuuden harjoitukseen. Mutta kun tämän maine oli jo tutkimusten sekä juttuun liittyneiden huhujen takia joutunut kyseenalaiseksi ja kun toisaalta vapauttava päätös saattoi koitua vähintään nolaukseksi piispalle, kumpikaan osapuoli ei ei jättänyt asiaa sikseen. Juttu siirtyi Turun hovioikeuden selvitettäväksi, missä molemmat toisiaan syyttelevät osapuolet saivat vapauttavan päätöksen. Katkeroitunut leski vetosi vielä tästä päätöksestä K(uninkaalliseen) M(ajesteett)iin. Valtaneuvoston yritykset taivuttaa riitapuolet sovintoon onnistuivat lopulta siten, että Gezelius tunnusti lesken syyttömäksi ja maksoi tälle hyvitystä 400 hopeataalaria.”

Julkaistu 19.1.2011.

view all 11

Georgius Alanus's Timeline

1609
February 12, 1609
Jomala, Åland, Finland
1640
1640
Age 30
1640
Age 30
Turku
1647
1647
Age 37
1664
July 15, 1664
Age 55
Turku, Finland
September 12, 1664
Age 55
Turku
????
????
????
????