'syntymä (Hiski, Tyrvää) http://hiski.genealogia.fi/hiski/8au0yj?fi+0578+kastetut+4367

8.1.1757 9.1.1757 Wihattula Gl. Petter Tim Walborg Jör.d:r Hindrich

Tyrvää > rippikirja, 1750-1758 > 187: Wihattula Turri

• RK Tyrvää 1760-1767 Vihattula Soldater, s. 222

Tyrvää > rippikirja, 1771-1777 > Sivu 222 227: Kalljala

Tyrvää > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1757-1817 > 191: Tyrvää vihitty 8.11.1778 reserv. Henrik Pehrsson Fast Uudestakylästä ja Pällin talon piika Lisa Johansdotter.

Tyrvää > rippikirja, 1778-1786 > Sivu 68 72: Usikylä
Tytär Anna syntynyt Uudessakylässä 10.10.1779 Tyrvää > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1757-1817 > 195: Tytär Maria syntynyt Uudessakylässä 16.3.1784 Tytär Ester syntynyt Uudessakylässä 2.7.1796 (sisaruksilla on ikäeroa 17 vuotta !)

Porin läänin jalkaväkirykmentti Värväysluettelo 1773-1776 (54980 PJR 178) 113-116 Kaltsila, Usikylä, Isojärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1591... / Viitattu 20.01.2022

Porin läänin jalkaväkirykmentti Värväysluettelo 1778-1788 (54981 PJR 179) 57-60 varamiesten katselmus 1786 Tyrvis ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1592... / Viitattu 14.01.2022

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1788-1795 > 130: 113-116

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1788-1795 > Sivu 99 532: 113-116

Porin läänin jalkaväkirykmentti, everstiluutnantin komppania ruotu nro 115 Usikylä, Henric Pettersson Blomster, ikä 39 ja 3/4 vuotta, pituus 5 jalkaa 8 tuumaa (n.173 cm), naimisissa

Loukkaantunut Porrassalmen taistelussa 13.6.1789. (ampumahaava, tyrä) Kotiutettu Hämeenlinnasta 1.8.1795. Saanut eron palveluksesta ja sotilaseläkkeen. Palvelusaika ollut 20 vuotta.

Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1800-1800 (54948 PJR 172) 113-116 Kaltsila, Uusikylä, Isojärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1539... / Viitattu 14.01.2022

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=153...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porrassalmen_taistelu

Tyrvää > rippikirja, 1787-1798 > 73: Usikylä, Soldater

Tyrvää > rippikirja, 1799-1806 > Sivu 88 91: Tomma och Wälimäki Torp, Blomster, Waresniemi Torp

Vuonna 1799, 42-vuotiaana, Henrik Blomster mainitaan ensimmäisen kerran torpparina Tyrvään Rautaniemen alueella. Hän perustaa Sianoja -nimisen torpan Evon kylän Keikkon talon maalle.

Tyrvää > rippikirja, 1807-1813 > Sivu 25 : Ekois, Torparen och Inhysingar Sianoja Sandamäki

Ruotusotamies Henrik Blomster perusti Sianojan torpan. Sianojasta muodostui sittemmin suurin ja huomattavin torppa Evon kylän perämaille. Siihen kuului maata Keikkon, Heikkilän ja Ollilan taloista. Sama Blomsterin suku on Sianojalla hallinnut nykypäiviin asti. Sianojan suvun eri haaroihin kuuluu suuri määrä väkeä. Sukua on paljon levinnyt eri puolille, seuraavia polvia aina Amerikkaan asti.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415299?page=4

Turun Wiikko-Sanomat 1831 02.04.1831 no 13

"Kunnioitettavalle Suomen kansalle ilmoitus niistä palkinnoista ja kunniamerkeistä kuin Keisarillinen Suomen Huoneenhallitus-Seura on antanut ja määrännyt ansainneille Maanmiehille:

8:ksi Sotamiehelle Henrik Blomster, joka Sijanojan torpassa Ekkoisten kyläkunnassa Tyrwään Pitäjässä, on toimittanut täydellisesti walmistetun rakennuksen 5i6 Hopea Ruplan arwosta, ja 80 1 Hopea Ruplan kustannuksella rihlasta ylösottanut 1^ tynnyrinalaa peltoa ja 5o tynnyrinalaa (n. 25 ha) niittyä 2/l.lä ladolla; jotka työt yhdeltä Torparilta, pitää tawattomina pidettämään: 20 luotinen pikari." (Olisi hienoa vielä löytää tämä pikari, huhu kulkee, että se olisi lahjoitettu kirkolle, ei varmaa tietoa)

Kalmbergin kartasto 1855, torppa Blomster https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209188105

kuolema http://hiski.genealogia.fi/hiski/8au0yj?fi+0578+haudatut+9927 19.1.1848 27.2.1848 Ekkois Sianoja f.sold. Henrik Blomster åld.svagh. 91

Tutkimuksia ja kuvauksia Karkusta ja Tyrväästä= Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja,Vammala 1939

Sianojan torpan perustaja oli kansan Plonsteriksi (Blomster) nimittämä entinen ruotusoturi. Hänestä kansa muistaa kertoa useita mielenkiintoisia seikkoja. Sotajoukossa ollessaan Plonsteri oli saanut luodin suoraan rintaansa, mutta lujan ruumiillisen kuntonsa turvin hän vähitellen toipui entiselleen, niin että hän sotajoukosta vapauduttuaan saattoi täysin voimin ryhtyä perustamaan uudisasuntoa Tyrvään Rautaniemeen eräälle Evon kylän mailta valitsemalleen alueelle, jonka kulo oli hiljakkoin polttanut. Tänne hän pystytti asunnon ja käänteli lapiolla maata pelloksi ympärille. Ennen pitkää hän saattoi uudisasuntonsa niin hyvään kuntoon, että sai sen perustamisesta palkinnoksi hopeamaljakon maan silloiselta talousseuralta. Tämä maljakko on sittemmin kulkenut perintönä Plonsterin suvussa ja oli se vapaussodan jälkeen mm. väliaikaisena ehtoollisviinimaljana Tyrvään kirkossa.

Paitsi ansiokkaasta uudisviljelyksestään Plonsteri oli paikkakunnalla tunnettu muistakin syistä. Valtiollisilta mielipiteiltään hän oli voimakkaasti venäläisvastainen, olihan luonnollista, ettei häntä entisenä Ruotsin ajan sotilaana Suomen kuuluminen Venäjän valtaan lainkaan miellyttänyt.

Plonsterin ulkomuotokin oli tavallista huomiotaherättävämpi. Hän oli kookas ja samala sangen voimakas. Ollessaan kerran iltahämärissä saunaan lähdössä muun väen jo mentyä sinne, hän ovea avatessaan näki suuren koiran juoksevan sisälle. Kun tätä vielä seurasi pari muuta, alkoi hän ihmetellä koirien runsautta, palasi pirttiin ja näki täällä kolme sutta. Hän sai käsiinsä tukevan kangen ja iski sillä suden toisensa jälkeen kuoliaaksi. Sitten hän meni saunaan ja muun väen ihmetellessä hänen viipymistään hän rauhallisesti ilmoitti vain tappaneensa kolme sutta jo sillä välin.

Erään kerran taas Plonsteri oli Turkuun lähdössä. Matkaa varten oli varattu runsaasti eväitä, mutta Plonsteri arveli niiden olevan vain turhana vaivana matkalla. Hän söi siis kotona kaikki eväät ja teki matkan ilman ruokaa.

Vanhoilla päivillään Plonsteri kuitenkin heikentyi ruumiinvoimiltaan siinä määrin, että vietti enimmän aikansa vuoteessa. Täältäkin hän yhä tarkasti seurasi talon toimia. Niinpä kun iltaisin kiskottiin pirtissä päreitä, eikä joka kerta päreen irtautuessa kuulunut asianmukaista rasahdusta, joka ilmaisi päreen loppuun asti lohjenneen tasaisesti, huudahti ukko sängystään: "taas tuli sutipää".

Erään renkipojan tehtävänä oli autella vanhaa Plonsteria saunassa käynneillä ym. Myöhemmin hän kertoi, miten ukon vartalo vielä tällöinkin oli niin tukeva, ettei hän käsillään sen ympäri ylettynyt. "Niin suuri kuin muuri" olikin hänellä usein tapana sanoa esittäessään muistelmiaan Plonsterista.

Jo aikaisempina vuosinaan hän oli kerran syystä tai toisesta kyllästynyt siinä määrin elämään, että päätti tehdä itsemurhan. Valittuaan sopivan yksinäisen paikan, hän istuutui ja asetti pyssyn polviensa nojaan siten, että peukalovarpaalla olisi saattanut laukaista pyssyn. Mutta ratkaisevalla hetkellä miehen mieli nähtävästi olikin ruvennut horjumaan, sillä jonkin ajan kuluttua Plonsteri palasi pirttiin ja lausui: "Ei mar, ei mar. Ei ihminen itseään niin tapa. Suuri on surma silmin nähdä, kuolema käsin pidellä." Plonsteri eli vielä kauan tämän tapahtuman jälkeen, josta hän itse myöhemmin edellä olevaan tapaan kertoili. Kun hän sitten vihdoin sai luonnollisen kuoleman, jäi talo hänen jälkeläisilleen ja Sianojan talo on yhä vieläkin saman suvun hallussa.

'syntymä (Hiski, Tyrvää) http://hiski.genealogia.fi/hiski/8au0yj?fi+0578+kastetut+4367

8.1.1757 9.1.1757 Wihattula Gl. Petter Tim Walborg Jör.d:r Hindrich

Tyrvää syntyneet-vihityt-kuolleet 1697-1757 (AP I C:2) Kuolleet 1756, Syntyneet 1757 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3079... / Viitattu 31.07.2023

Kummeina talollinen Thomas Kuuttila ja vaimonsa Maria Mattsdotter, nuori mies Jacob Ericsson sekä piika Helena Mattsdotter Äijälän talosta.

Tyrvää rippikirja 1750-1759 (AP I Aa:4) Wihattula Turri ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2000... / Viitattu 16.01.2024

• RK Tyrvää 1760-1767 Vihattula Soldater, s. 222

Tyrvää > rippikirja, 1771-1777 > Sivu 222 227: Kalljala

• RK Tyrvää 1771-1777 Uusikylä Puonti, s. 59 (sivulta 222)

Vihitty Tyrvää 8.11.1778 reservin sotilas Henrik Pehrsson Fast Uudenkylän kylästä ja piika Liisa Johansdotter Pällin talosta. Mies on 21-vuotias ja vaimo 24-vuotias.

Tyrvää > rippikirja, 1778-1786 > Sivu 68 72: Usikylä
Tytär Anna syntynyt Uudessakylässä 10.10.1779 Tyrvää > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1757-1817 > 195: Tytär Maria syntynyt Uudessakylässä 16.3.1784 Tytär Ester syntynyt Uudessakylässä 2.7.1796 (sisaruksilla on ikäeroa 17 vuotta !)

Porin läänin jalkaväkirykmentti Värväysluettelo 1773-1776 (54980 PJR 178) 113-116 Kaltsila, Usikylä, Isojärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1591... / Viitattu 20.01.2022

Porin läänin jalkaväkirykmentti Värväysluettelo 1778-1788 (54981 PJR 179) 57-60 varamiesten katselmus 1786 Tyrvis ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1592... / Viitattu 14.01.2022

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1788-1795 > 130: 113-116

Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1788-1795 > Sivu 99 532: 113-116

Porin läänin jalkaväkirykmentti, everstiluutnantin komppania ruotu nro 115 Usikylä, Henric Pettersson Blomster, ikä 39 ja 3/4 vuotta, pituus 5 jalkaa 8 tuumaa (n.173 cm), naimisissa

Loukkaantunut Porrassalmen taistelussa 13.6.1789. (ampumahaava, tyrä) Kotiutettu Hämeenlinnasta 1.8.1795. Saanut eron palveluksesta ja sotilaseläkkeen. Palvelusaika ollut 20 vuotta.

Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1800-1800 (54948 PJR 172) 113-116 Kaltsila, Uusikylä, Isojärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1539... / Viitattu 14.01.2022

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=153...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porrassalmen_taistelu

Tyrvää > rippikirja, 1787-1798 > 73: Usikylä, Soldater

Tyrvää > rippikirja, 1799-1806 > Sivu 88 91: Tomma och Wälimäki Torp, Blomster, Waresniemi Torp

Vuonna 1799, 42-vuotiaana, Henrik Blomster mainitaan ensimmäisen kerran torpparina Tyrvään Rautaniemen alueella. Hän perustaa Sianoja -nimisen torpan Evon kylän Keikkon talon maalle.

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tyrvää, Kiikka, Kiikoinen, jakso 7, sivu 1780 - 1799: Nickilä, Keicko; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196556627&aineistoI... / Viitattu 26.5.2023

Tyrvää > rippikirja, 1807-1813 > Sivu 25 : Ekois, Torparen och Inhysingar Sianoja Sandamäki

Ruotusotamies Henrik Blomster perusti Sianojan torpan. Sianojasta muodostui sittemmin suurin ja huomattavin torppa Evon kylän perämaille. Siihen kuului maata Keikkon, Heikkilän ja Ollilan taloista. Sama Blomsterin suku on Sianojalla hallinnut nykypäiviin asti. Sianojan suvun eri haaroihin kuuluu suuri määrä väkeä. Sukua on paljon levinnyt eri puolille, seuraavia polvia aina Amerikkaan asti.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415299?page=4

Turun Wiikko-Sanomat 1831 02.04.1831 no 13

"Kunnioitettavalle Suomen kansalle ilmoitus niistä palkinnoista ja kunniamerkeistä kuin Keisarillinen Suomen Huoneenhallitus-Seura on antanut ja määrännyt ansainneille Maanmiehille:

8:ksi Sotamiehelle Henrik Blomster, joka Sijanojan torpassa Ekkoisten kyläkunnassa Tyrwään Pitäjässä, on toimittanut täydellisesti walmistetun rakennuksen 5i6 Hopea Ruplan arwosta, ja 80 1 Hopea Ruplan kustannuksella rihlasta ylösottanut 1^ tynnyrinalaa peltoa ja 5o tynnyrinalaa (n. 25 ha) niittyä 2/l.lä ladolla; jotka työt yhdeltä Torparilta, pitää tawattomina pidettämään: 20 luotinen pikari." (Olisi hienoa vielä löytää tämä pikari, huhu kulkee, että se olisi lahjoitettu kirkolle, ei varmaa tietoa)

Kalmbergin kartasto 1855, torppa Blomster https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209188105

kuolema http://hiski.genealogia.fi/hiski/8au0yj?fi+0578+haudatut+9927 19.1.1848 27.2.1848 Ekkois Sianoja f.sold. Henrik Blomster åld.svagh. 91

Tutkimuksia ja kuvauksia Karkusta ja Tyrväästä= Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja,Vammala 1939

Sianojan torpan perustaja oli kansan Plonsteriksi (Blomster) nimittämä entinen ruotusoturi. Hänestä kansa muistaa kertoa useita mielenkiintoisia seikkoja. Sotajoukossa ollessaan Plonsteri oli saanut luodin suoraan rintaansa, mutta lujan ruumiillisen kuntonsa turvin hän vähitellen toipui entiselleen, niin että hän sotajoukosta vapauduttuaan saattoi täysin voimin ryhtyä perustamaan uudisasuntoa Tyrvään Rautaniemeen eräälle Evon kylän mailta valitsemalleen alueelle, jonka kulo oli hiljakkoin polttanut. Tänne hän pystytti asunnon ja käänteli lapiolla maata pelloksi ympärille. Ennen pitkää hän saattoi uudisasuntonsa niin hyvään kuntoon, että sai sen perustamisesta palkinnoksi hopeamaljakon maan silloiselta talousseuralta. Tämä maljakko on sittemmin kulkenut perintönä Plonsterin suvussa ja oli se vapaussodan jälkeen mm. väliaikaisena ehtoollisviinimaljana Tyrvään kirkossa.

Paitsi ansiokkaasta uudisviljelyksestään Plonsteri oli paikkakunnalla tunnettu muistakin syistä. Valtiollisilta mielipiteiltään hän oli voimakkaasti venäläisvastainen, olihan luonnollista, ettei häntä entisenä Ruotsin ajan sotilaana Suomen kuuluminen Venäjän valtaan lainkaan miellyttänyt.

Plonsterin ulkomuotokin oli tavallista huomiotaherättävämpi. Hän oli kookas ja samala sangen voimakas. Ollessaan kerran iltahämärissä saunaan lähdössä muun väen jo mentyä sinne, hän ovea avatessaan näki suuren koiran juoksevan sisälle. Kun tätä vielä seurasi pari muuta, alkoi hän ihmetellä koirien runsautta, palasi pirttiin ja näki täällä kolme sutta. Hän sai käsiinsä tukevan kangen ja iski sillä suden toisensa jälkeen kuoliaaksi. Sitten hän meni saunaan ja muun väen ihmetellessä hänen viipymistään hän rauhallisesti ilmoitti vain tappaneensa kolme sutta jo sillä välin.

Erään kerran taas Plonsteri oli Turkuun lähdössä. Matkaa varten oli varattu runsaasti eväitä, mutta Plonsteri arveli niiden olevan vain turhana vaivana matkalla. Hän söi siis kotona kaikki eväät ja teki matkan ilman ruokaa.

Vanhoilla päivillään Plonsteri kuitenkin heikentyi ruumiinvoimiltaan siinä määrin, että vietti enimmän aikansa vuoteessa. Täältäkin hän yhä tarkasti seurasi talon toimia. Niinpä kun iltaisin kiskottiin pirtissä päreitä, eikä joka kerta päreen irtautuessa kuulunut asianmukaista rasahdusta, joka ilmaisi päreen loppuun asti lohjenneen tasaisesti, huudahti ukko sängystään: "taas tuli sutipää".

Erään renkipojan tehtävänä oli autella vanhaa Plonsteria saunassa käynneillä ym. Myöhemmin hän kertoi, miten ukon vartalo vielä tällöinkin oli niin tukeva, ettei hän käsillään sen ympäri ylettynyt. "Niin suuri kuin muuri" olikin hänellä usein tapana sanoa esittäessään muistelmiaan Plonsterista.

Jo aikaisempina vuosinaan hän oli kerran syystä tai toisesta kyllästynyt siinä määrin elämään, että päätti tehdä itsemurhan. Valittuaan sopivan yksinäisen paikan, hän istuutui ja asetti pyssyn polviensa nojaan siten, että peukalovarpaalla olisi saattanut laukaista pyssyn. Mutta ratkaisevalla hetkellä miehen mieli nähtävästi olikin ruvennut horjumaan, sillä jonkin ajan kuluttua Plonsteri palasi pirttiin ja lausui: "Ei mar, ei mar. Ei ihminen itseään niin tapa. Suuri on surma silmin nähdä, kuolema käsin pidellä." Plonsteri eli vielä kauan tämän tapahtuman jälkeen, josta hän itse myöhemmin edellä olevaan tapaan kertoili. Kun hän sitten vihdoin sai luonnollisen kuoleman, jäi talo hänen jälkeläisilleen ja Sianojan talo on yhä vieläkin saman suvun hallussa.