Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:

(1651) Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822.

Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa.

Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. —

Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676.

‡ Tammelassa 21.9.1693. -------------------- Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: (1651) Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822. Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa. Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. — Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Tammelassa 21.9.1693. Pso: Margareta.

-------------------- (Jarl Pousarin mukaan Isacus olisi Matthiaksen ensimmäisestä avioliitosta ja Maria tod. näk. toisesta.)

Arja Mikluha: Oliko Isak Tammelinuksen äiti Brita Ekestubbe vai nimeltä tuntematon Gustav Blåfieldin tytär?

Asian varmasti selvittämiseksi tarvittaisiin kaksi seuraavista tiedoista:

– Isakin syntymäaika

– Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika

– Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika

Isakin syntymäaikaa ei ole tiedossa. Ainut viite ikään on Jalmari Finnen artikkelissa "Muuan kirkkoherranvaali Tammelassa 1670-luvulla". Isakin vastaehdokkaana Tammelan kirkkoherran virkaan v. 1672 oli jo 70-vuotias Uskelan kappalainen Petrus Procopaeus ja konsistoriumi huomauttaa, että Procopaeus on kaikessa Tammelinusta parempi, joka voisi varsin hyvin olla hänen poikansa. Tästä voidaan päätellä, että Isak ei liene syntynyt ainakaan ennen vuotta 1622, vaan todennäköisemmin selkeästi myöhemmin. Isak oli siis kirkkoherraksi hakiessaan 40 - 50 -vuotias. Isak kuoli 1693 Tammelan kirkkoherrana ja oli tuolloin 60 - 70 -vuotias.

Isak kirjoittautui Turun yliopistoon vuonna 1650. Hän väitteli 01.06.1651 ja toisen kerran 12.06.1653. Jos Isak olisi syntynyt 1620-luvun alussa, hän olisi aloittanut opiskelun suhteellisen vanhana. Hänen isänsä Lohjan kirkkoherra Mattias Laurinpoika kuoli 20.02.1636, joten jos Pousarin mainitsema Maria-tytär olisi syntynyt Isakin jälkeen, pitäisi Isakin olla syntynyt noin 1630-luvun vaihteessa. Isakin äiti olisi tällöin Brita Ekestubbe.

Isakin isän ensimmäisestä avioliitosta olevat lapset olivat Isakia huomattavasti vanhempia. Elisabet Mattsdotterin mies tallimestari Erik Tomasson Nupuinen lunasti 1638 Vohloisten kartanon sisarensa kanssaperillisiltä. Oletan, että Elisabet oli syntynyt noin 1610-tienoilla. Johan Mattson Forssman ei ilmeisestikään muuttanut äitipuolensa kanssa 1638 Loimaalle, joten hän on ollut tällöin aikuinen. Hän oli v. 1646 Kalmarin maakirjanpitäjänä ja ennen siihen asemaan pääsyä hänen on pitänyt opiskella ja saada työkokemusta. Hänet aateloitiin 1664 ja hän kuoli 1665. Oletan myös hänen syntyneen 1610-luvun alkupuolella.

Olettaisin, että Mattiaksen ensimmäinen vaimo kuoli 1620-luvun alkupuolella, mihin ajankohtaan liittyy Mattiaan siirtyminen Helsingin pedagogion (alkeiskoulun) opettajasta ja konrehtorista (1619 - 1624) Lohjan kirkkoherraksi (1624 - 1636). Vuonna 1625 todettiin käräjillä, että Siuntion Grotila eli Grotbacka-niminen talo kuului perintöoikeuden nojalla Mattiaalle. Olisiko Mattias vaatinut vaimonsa jälkeen perintöä itselleen? Oliko Grotbacka Blåfieldien omistuksessa vai oliko se Mattiaan omilla sukulaisilla? Siuntion historiassa mainitaan, että Grotbacka eli Nackans oli aputilana puoleksi Hollstensin Bertilsin ratsutilalle yhdessä Hummelkilan Humerresin kanssa ja puoleksi Hollstensin Korpisille yhdessä Hummelkilan Klevbackan kanssa.

Mattiaksen vaimon leskenä ollut äiti Brita Sigfridsdotter myi 1622 Blåfieldin suvulle kuuluneen Västisin rälssitilan Sauvosta. Muutakin omaisuutta saattoi tuona aikana olla myynnissä. Riitaisuuksiin lienee ollut myös aihetta, sillä edellä mainitun kaupan yhteydessä Brita Sigfridsdotter teki tyttärensä perinnöttömäksi lauseella "alldenstund jag ingen dotterlig benägenhet af henne förnummit". Tämä sanonta on yhdistetty Anna Gustafsdotteriin, mutta onhan se voinut kohdistua Annan sisareen eli Mattiaksen vaimoon, jonka nimeä ei esiinny aateliskalenterissa. Jospa Mattias Laurinpoika ei ollut kelvannut vävyksi - hänen taustastaansahan tiedetään vain, että hän oli kotoisin Nummelta. Mutta todennäköisesti tytär oli nainut alemmasta yhteiskuntaluokasta olevan miehen ja se ei aatelisesta Kuggböle-suvusta olevalle äidille ehkä kelvannut ja hän kääntää asian tyttären rakkaudettomuudeksi itseään kohtaan. Tosin mistään köyhistä oloista Mattias ei ole voinut olla, sillä vain harvoilla oli tuohon aikaan mahdollisuus opiskella. Lohjan Vohloisten kartanon Mattias Laurinpoika omisti 1634 - 36. Häntä ennen sen omisti Pertti Laurinpoika 1630 - 33. Vohloisten kantatila muodostui n. 1630 kolmen talon yhteenliittymästä. Oliko Pertti Laurinpoika mahdollisesti Mattiaan veli ja oliko suvulla ollut Lohjalla talo tai taloja, joista Vohloinen muodostui?

Mattiaan syntymäaikaa ei ole tiedossa, mutta se lienee 1570 - 1590 välillä. Mattias olisi siten kuollessaan ollut 46 - 66 -vuotias. Koska hän oli Lohjan kirkkoherrana 12 vuotta, häntä tuskin nimitettiin kirkkoherraksi alle 35-vuotiaana. Lisäksi hän ehti saada rovastin arvon, mikä edellytti myös kypsää ikää, joten oletan hänen syntyneen todennäköisemmin 1570-luvulla.

Mattias melko varmaan etsi uuden vaimon ja äitipuolen lapsilleen Lohjalle muuton aikoihin. Vihdistä lienee tällöin löytynyt nuori Brita Laurintytär, jota myöskään ei itse asiassa löydy aateliskalenterista. Britan syntymäajaksi oletan noin 1600 - 1610, joten hän olisi ollut huomattavasti miestään nuorempi ja siten vain joitakin vuosia lapsipuoliaan vanhempi. Brita avioitui leskeksi jäätyään uudestaan 1638 ja synnytti siitä avioliitosta vielä lapsen ainakin v. 1641, joten en usko Britan syntyneen 1500-luvulla. Hänen toinen miehensä oli syntynyt noin 1605 - 1610, joten tuskin tämä olisi nainut itseään kovin paljon vanhempaa leskiäitiä lapsineen.

Isak on ollut Margareta-vaimonsa kanssa naimisissa ainakin 1663, jolloin Isak omisti Tammelan Lunttilan Houkka-nimisen talon. Lapsia heille syntyi todennäköisesti kahdeksan ilmeisesti vuosien 1660 - 1675 välillä, jolloin Isak olisi ollut noin 30 - 45 -vuotias.

Edellä esitettyjen tietojen pohjalta: Isakin syntymäaika on todennäköisesti vuoden 1625 jälkeen. Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika on ilmeisesti ennen vuotta 1624. Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika on siten vuoden 1624 jälkeen. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että Isakin äiti oli Brita Ekestubbe.

Lisäksi tätä johtopäätöstä tukee se, että kun Brita Ekestubbe kuoli 1644 jäi Isak poikapuolena Laurentius Petrin hoivaan ja muutti tämän kanssa 1648 Tammelaan. Tuskin Laurentius Petri olisi vienyt mukanaan jo aikuistunutta Isakia, jos tämä olisi ollut hänen vaimonsa edellisen miehen ensimmäisen vaimon synnyttämä lapsi, kun hänellä itselläänkin oli kolme pientä lasta avioliitostaan Britan kanssa.

Samoin se, että Isak omisti v. 1651 väitöskirjansa isäpuolelleen Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forssmanille, enolleen majuri Henrik Laurinpoika Ekestubbelle Vihdin Olkkalasta sekä sukulaisilleen äitinsä serkun ja samalla äidin isän veljen lesken toiselle miehelle ratsumestari Nils Laurinpoika Stålhanelle Vihdin Irjalasta, äitinsä Anna-sisaren miehelle Jakob Karlsson Skoolle, aateloituna Hästesko-Fortuna, Vihdin Kourlasta sekä tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuiselle sisarensa Elisabeth Matiaksentyttären miehelle. Väitöskirjassa esitetyt sukulaissuhteet osoittavat äidin olleen Ekestubbe. Tuntuisi oudolta, jos vain äitipuolen sukulaisia olisi mainittu, eikä lainkaan Blåfieldejä, näinkin kattavassa luettelossa. Nils Laurinpoika Stålhane oli naimisissa Margareta Thomasdotterin kanssa, joka oli Brita Ekestubben äidin Brita Henriksdotter Ekelöfin Anna-sisaren ja Sipoon Hongelbystä olevan Tomas Henrikssonin tytär. Margareta oli jäänyt Brita Ekestubben isän Lars Bertilssonin veljen Simon Bertilssonin leskeksi. Vihdissä olevan Irjalan kartanon omisti Lauri Pertinpoika 1583 - 1602 ja Simo Pertinpoika 1604 - 1616 (= Ekestubben veljekset) ja sitten Nils Stålhana 1617 - 1657 todennäköisesti vaimonsa perittyä sen leskeksi jäätyään. Isak on äitinsä kuoleman jälkeen (1644) pitänyt siis yhteyttä näihin sukulaisiinsa eikä mainintoja näy olevan Blåfieldeistä. (Arja Mikluha)

Britan toinen puoliso oli Laurentius Petri Aboicus, s. n. 1605 - 10 Turku, k. 1671 Tammela. Vihitty n. 1638 Loimaa.

Marttilan sijaiskirkkoherrana 1631 - 32 (Marttilan pitäjän historia), Turun kappalainen 1634 - 36, Loimijoen kappalainen 1637 (v. 1641 Tammelan seurakunnan 500-vuotismuiston 1423 - 1923 mukaan, Forssa 1923) ja kirkkoherra 1638 - 48, Tammelan kirkkoherra 1648 - 71 ja Loimaan kappalainen 1641. Suomalaisen saarnakirjallisuuden yksi perustajista, mm. "Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja uscost", 1658. Virsirunoilija ja häneltä ovat vanhan virsikirjan virret 331, 338, 394, 407 ja 410. Merkittävää oli myös hänen uraauurtava työnsä sanalaskujen kerääjänä. (Salme Palosaari ja Arja Mikluha)

Lapset:

1) Jacobus Laurentii Tammelinus

Ylioppilas Turussa viimeistään 1656, maisteri 1664, haudattu Turussa 29.04.1665.

2) Gabriel Laurentii Tammelinus s. 24.02.1641 Loimaa, k. 02.08.1695 Lohja.

Ylioppilas Turussa viimeistään 1659 (15 v.), maisteri toukokuussa 1664 yhdessä veljensä Jaakon kanssa. Turun koulun rehtori 1670, Lohjan kirkkoherra 1677.

3) Valborg Larsdotter s. n. 1638, k. viim. 1669 Hämeenlinna (lapsivuoteeseen).

Puoliso Tammelassa 04.07.1658 maisteri, sittemmin Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus (Paimiolainen), s. 1633 Paimiossa, k. 12.04.1705 Paimiossa. Paimion kirkkoherra 1671 ja Kemiön 1689. Vanhemmat Paimion kirkkoherra Mathaus Erici Florinus (k. 27.02.1669 Paimiossa) ja Elisabet Henriksdotter.

.....

HY:n matrikkelista:

(1651) Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822. Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa. Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. — Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Tammelassa 21.9.1693.

Pso: Margareta Arctopolitanus († 1735).

Velipuoli (eri isä ja äiti): FM Jakob Tammelinus 1182 (yo (1657), † 1665).

Poika: Mouhijärven kirkkoherra Matias Tammelinus 2953 (yo 1681/82, † 1722).

Vävy: Piitimen koulun konrehtori, FM Daniel Nordin 2570 (yo 1677, † 1705).

Vävy: Jokioisten kappalainen Lars Sarin 3157 (yo 1684, † 1710).

Vävy: Bromarvin kappalainen Paul Naysander 3288 (yo 1685/86, † 1740).

Vävy: Jokioisten kappalainen Tomas Amnelius 4429 (yo 1699, † 1716).

/ Veli Johan Mattsson Forsman (aatel. 1664 Örnecrantz, † 1665) oli lääninkirjanpitäjä Kalmarin läänissä, sittemmin kenraalikuvernementinkamreeri. Örnecrantzin kaikki neljä poikaa deponoitiin Lundin yliopistossa 16.8.1671. /

Viittauksia: KA mf. ES 3366 (Sääksmäki 1) Tammelan ja Someron käräjät 27.–29.2.1696 f. 63v (Såssom icke allenast af Sahl: Kyrkioheerdens i Tammela H:r Isaac Tammelini giorde testemente, som attester af d: 23 Febr. 1693 besannar, uthan och Arfskiftte Instrumentet af d: 8 Decemb: samme åhr, det befinnes att bem: Sahl: Kyrkioheerdes äldste dotter hustru Elisabetha Tammelina skulle medh sin Syster då warande Jungf: Maria Tammelina fram för någon annan af Erfwinvarne wara berättigadh till Haifwio hemmans bördzrätt och besittning). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 51 (XI); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet VII (1907) s. 195. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 322; G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor IX (1936) s. 210 (Örnecrantz Tab. 1); Å. Laurén, Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande. Genos 18 (1947) s. 55–56; A. Oja, Lounais-Hämeen papisto 1492–1722. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosik. 24 (1955) s. 25; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #25D, 2700D, 2810R, 2893R; J. Pousar, Släkthärvan Tammelin-Tammelander. Genos 49 (1978) s. 52; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #653D, 2362, 2898R, 2979R, 3730D.

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=822