Johan Mikkelsson Montin

Johan Montinin, raatimies ja laivanvarustaja
Johan Montinin ensimmäinen vaimo Mathilda Junell kuoli 37 vuotiaana tammikuun alussa vuonna 1850. Kuolinsyyksi on ilmoitettu synnytys. Mathilda synnytti marraskuun lopussa kuudennen lapsensa August Abrahamin eikä enää toipunut siitä. Johan ja Mathilda olivat avioituneet keväällä 1836. Vanhin lapsista oli 13-v. No, mikä nyt eteen? Lapsia tuli hoitamaan moster Britu, äidin täti, mutta kyllähän talo kaipasi emäntää. Toinen vaimo Kristina Margareta Durchman.

Perimätieto kertoo seuraavanlaista tarinaa. Raahelaistyttäret olivat vuoden vaihteessa 1850 tehneet taikoja nähdäkseen tulevat sulhasensa ja KristinaMargareta Durchmanille oli peilistä näyttänyt Johan Montinin kasvot. Margareta oli huudahtanut hämmästyneenä ”Nej men farbror Montin!”. Tosiaankin setä, sillä Johan Montin oli Margarethaa yli kaksikymmentä vuotta vanhempi ja kuuden lapsen leski-isä. Ei mikään unelmien sulho. Mutta niin vain kävi, että toukokuun alussa 1851 Margareta ja Johan vihittiin. Margareta ja Johan saavat 17 vuoden aikana kaikkiaan 11 lasta. (Aili Tallgrenin mukaan lapsia oli yhteensä. 12, yksi lapsista syntyi kuolleena. Lapsista vanhin oli Jenny Maria.

Johan Montinilla oli kyllä itsellään yhteensä 18 lasta. Risto Enarvin esivanhemmistaan Ina Montinista ja Eliel Engbergistä kertovassa kirjassa on sukutaulu, jossa on mainittu avioliiton ulkopuolinen tytär Aina. Risto Enarvi kirjoittaa: ”Silloin kun Raahe eli voimakkainta kasvukauttaan ja Johan Montin eräänä sen keskeisistä henkilöistä työskenteli täydellä intensiivisyydellä liikkeittensä hyväksi, hänelle tapahtui se, mikä monelle vitaaliselle miehelä tapahtuu. Hän ihastui tyttöön (ET huom, puotineitty Katharina Lindman oli s. 1826 ja siis 33-v, ei aivan tyttönen) ja tämä synnytti hänelle tyttären, Aina Marian jouluaatonaattona 1859. Varsin taitavasti omaisten piiri osasi salata tämän synnin ulkopuolisilta, ja se olisi ehkä jäänyt jälkipolviltakin toteamatta, ellei tuolle tyttärelle vuorostaan Johanin kuolinvuonna olisi syntynyt poika, Aaro Hellaakoski. Unto Kupiainen on kirjassaan ”Aaro Hellaakoski, ihminen ja runoilija” ilmaissut asian näin: Äitinsä isän kautta runoilija joutuu Anna-Maria Tallgrenin sukulaiseksi”

Melko varmasti Aina olisi painunut unhoon, ellei hänen pojastaan olisi sittemmin kehkeytynyt kuulu runoilija, siis Aaro Hellaakoski.
http://www.raahenmuseo.fi/jenny-maria-kotiseuden-harras-ystava

Papillista pohjaa oli Montinienkin suku, joka Raahessa kävi kauppaa ja kulki merellä monessa polvessa ja monissa miehin. Turunmailta 1729 saapunut Raahen pappi, Mikael Montin, oli vain tullista tullut raahelainen, mutta kun jälkipolvi rupesi muiden porvarien tavalla porvaroimaan, ja sai sukuunsa kaupungin vanhaa kauppiasverta Friemaneilta, Soveliuksilta ja Junellilta, oli papin jälkipahna kohta aitoa Raahen kansaa. Sitä kyllä vanha Raahe ei oikein saattanut ymmärtää, että papinpojasta voi tulla mitään muuta kuin pappi tahi muu sanan ja kirjan mies, mutta silloin oli papinpoika jo vähän pilalla, kun se rupesi porvariksi ja merenkävijäksi. ”Ei tullut siitäkään isänsä poikaa!” raahelainen saattoi päivitellä. Mutta Mikaelin pojat vain rupesivat porvareiksi ja menivät merellekin – tosin vanhin veli, Mikael, luki papiksi. Abraham, 1735–1809, oli Raahessa etevänä kauppamiehenä ja raatimiehenäkin, samoin taas hänen poikansa, toinen Mikael, rikkaan Friemanin vävy, joka eli 1766–1843 ja rakennutti komean talon Montinien vanhalle paikalle Isontorin laitaan. Mikaelin kuusilukuinen poikaparvi oli myöskin, kuka porvarina ja patruunina, kuka kapteenina ja ”kellarimestarina”. Parhaiten Raahe muistaa vielä Johan Montinin, syntynyt 1807, kuollut 1893, kapteenin, raatimiehen, kauppamiehen, joka asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun kulmauksessa Friemanin naapurina. Durchmanin yhtiössä Johanilla oli osuutta, mutta mikään suuri laivanvarustaja hän ei ollut. Sen sijaan raatimies oli suuri maamies, viljellen vainioittain ruista, ohraa ja perunoita. Syksyisin aina saatiin talossa puida 30:kin riihtä. Tarvittiinkin talossa puimista, sillä lähes pariinkymmeneen nousi perillisten joukko. Hyvillä hevosilla Johan Montin aina ajeli, joskus sellaisellakin menijällä, että kärryissä istuja vain hajusta tiesi hevosen olevan edessä. Ja kun raatimies ajaa hurautti Raahesta Saloisiin, niin kärryille poikittain pistetyt onkivavat vain ratisivat sattuessaan virstantolppiin: ”trat-ta-ta-trat!”

Andra hustrun Christina Margaretha* Durchmann var enligt uppgift av Olav Schalin hans fars småkusin

• Raahen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1811-1817 (IA:7), jakso 56, sivu 53: Andra Qvarteret No 51Handelsman Montin, Frieman, Nylander; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7631813 . Torde vara första primärkälla där födelsedatumet 21.12.1807 noteras.
• ...
• http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/rippikirj...
• http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/rippikirj...
• Raahen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1865-1874 (IA:18), jakso 115, sivu 114: Andra Qvarteret, N:o 90 91 ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30974948 / Viitattu 16.6.2021

Raahe rippikirja 1875-1884 (MKO122-134 IA:20) Sivu 121 (Fjerde Stadsdelen) No 25 et 26 Montin, Bäckman ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1503... / Viitattu 29.01.2023

Raahe rippikirja 1885-1890 (MKO138-149) Sivu 108 (Fjerde Stadsdelen) No 25 et 26 Montin ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1503... / Viitattu 29.01.2023