Johan Henriksson Rein

Kestikievarinpitäjä Heikki Reijn merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1695-1714 isäntänä Knuuttilan tilalla Kauhajoella vuosina 1695-1713. Hänelle merkittiin vaimo Vappu. He olivat tilan isäntäpari, isokyröläinen Heikki Heikinpoika Rein ja hänen vaimonsa Vappu Matintytär os. Knuuttila. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70604 Lisäksi merkittiin poika Juho vuosina 1700-1712. Hänelle merkittiin vaimo Liisa vuosina 1702-1712. Vuosina 1709-1712 he olivat Osaran rusthollissa Ikaalisissa. He olivat Heikki ja Vappu Reinin poika Juho Heikinpoika Rein ja tämän vaimo, lempääläläinen Liisan Jeremiaantytär os. Steen. Kyse oli Hämeenkyrössä sijainneesta rusthollista. Lisäksi merkittiin tytär Carin vuonna 1713. Hän oli Heikki ja Vappu Reinin tytär Kaisa Heikintytär os. Rein. Lisäksi merkittiin monta renkiä ja piikaa, mukana piika Kreeta vuosina 1704-1711.

Lähde: Salomon Hanneliuksen pitämiä muistopuheita, toimittanut Tapio Piirto, Julkaisija : Juuret-toimikunnan Wanhojen Weroluetteloiden Selvitystyöryhmä 2004. Salomon Hanneliuksen hautaus- eli muistopuhe: Personalia Nijn cuin se on Christillises seuracunnas Kijtettäwä tapa, että Herrasa edesmenneitten elämästä hautaus tiloisa ulosotetan ne erinomaisimmat merkit Jumalan ihmellisestä ja wijsasta edescatzomisesta, jotca alemmaisis nijn hywin cuin ylimmäisis silmillä nähtävät owat, edesmenneille welwollisexi jälkimuistoxi, jälken jääwille tarpellisexi opixi; Nijn tahdomma me myös nyt Christillisen tawan jälken meidän risti weliwainajam elämäkerrasta ulosmerkitä Jumalan wijsan neuwon tundomerkit ja ne hänen cuollen muldans päälle cunnia=kuckaisixi lisätä. Se ennen tätä hywäs arwos pidettäwä nyt cunnia muistos mainittawa Cruunun Länsmanni Johan Rein on syndynyt wuonna Christuxen siunatun syndymän jälken cuin kirjoitettin 1681. yöllä ennen Mickelin päiwä Cnuuttilan talois cunniallisist wanhemmist: Faari toimellinen Talon Isändä ja Giestgifwari Henric Henrici Rein Ison Kyrön Reinilästä kotoisin. Muori cunniallinen Talon Emändä Walborg Matthia Cnuuttilas syndynyt, molemmat Herras pois mennet ja nuckunet. Luonnollisen syndymisen jälken owat hänen Rackahat Wanhembans uuden syndymisen peson cautta p. castesa istuttanet hänen cohta nijn cuin eläwän oxan wijnapuuhun Jesuxeen Jumalan armo=waldacunnasa caswamahan ja wahwistuman. Sijtte wanhemittens tykönä ja silmäin alla ylöscaswanut, joiden Christillisen huolen pidon alla Hän myös johongun aijan kävi Wasan Trivial Schoulua sijhen asti että hän Christillisen opin puolest tuli suuremban sanan walkeuteen ja sen päälle myös caickein likisimbän Seuracunnan yhteyten, kirian ja kirjotuxen konsteis sijhen tilahan, että Hän myös muuta wirca, johonga edescatzomus Hänen panewa oli cunnialla olis tainnut edesseiso. Wuonna 1701. joudui Hän Jumalan edescatzomisest ja Asian Omaisten neuwost ja suosiost sijhen luwalliseen ja pyhän Awioskäskyn säätyn ja Wihittin samana wuonna Colminaisuuden Sunnuntaina Lapuan Pappilas hywin uscotun Cruunun fougdin Jeremias Steniuxen tyttären silloin hywillä awuilla caunistetun Neitzen: nyt murhella händä hautahan saattawan ja cunnioitettawan Leski Muorin Elisabeth Stenian canssa. Tämän awioskäskyn siunais Jumala 10. Lapsella. 5. poijalla ja 5. tyttärellä joista ainoastans puoli elos on, nimittäin 2. poica ja 3. tytärtä. Caiken owat yhtä racasta Isä rackasa cuin cunnia muistolla hautahan seuraamas. 1708. Kewällä sijrtyi hän asumiselle Osaran Rusthållihin Ikalisten Pitäjähäs, mutta täydyi 5. wuoden perästä 1713. syxyllä Rackahan Puolisons ja lastens cansa wihollisen lähestyes siirtyä jällens Cnuuttilahan. Ei onnettomus yxin tule. Cosca hänen Cahta Taloja asuisans täydyi usein culjeskella tääldä päin Ikalisis otettin hän samana syxynä Ruotzin Sotawäeldä kijnni, nijn cuin se, joca petollisest wiholliselle tiedoja wienyt olis, ja istui Wasas 2 cuucautta cowas fangiudes hengen päälle, mutta cosca hän wiattomaxi löyttin pääsi hän jällens wapahan jalan päälle. Wihollisen yliwallan aicana ulosseisoi hän, paitzi yhteisiä waiwoja, erityiset waiwat, culgut ja lewottomudet sijtä että Hän sen silloin olewalda Wenäjän Yliwallalda asetetun Pohjan maan ensimmäisen Lagmannin Herr. Otto Johan V. Tisenhansin cautta w. 1717. lähetettin foudixi ensist Ilmajoen, sijtte myös Lapuan ja Ison Kyrön ylitze. Johon wijmmeiseldä myös lisättin Lappfierdin Pitäjäs, johonga wiran hän coco sen waiwalloisen wihollisen aijan hywällä toimella rauhan asti w. 1721. edesseisoi. Sijtte cohta Gen. Maj. ja Maaherralda V. Essen pandihin Länsmannixi täsä pitähäs. Sen wiran hän hywällä toimella nykyisihin aicoihin asti edesseisoi, ei iliman suurta waiwa yhdes nijn haarawas pitähäs cuin tämä on, josa Hänen jällens toisen kerran wierasta walda palweli ei ilman lewotoindia öitä waiwalloisia culuja, jotca caicki meidän tykönäm tuorehes muistos wielä owat, Nyt rupeis jo wanhuus sauttaman ja wanhuden woimattomuudet päälle tuleman, sen tähden toiwoi luopua ja ylönannoi wircans w. 1747. Syyspuoles, cosca händä talwella ennen sitä käski=Grefwinnan Creutzin asioilla cohteli hänen Linnan Läänis matcustais yxi äkillinen ja tuscallinen kipu ja suonden weto jalcois, josta Hän, ehkä kipu lieweni, tuli polwista juuri woimattomaxi, taisi cuitengin wielä sen talwen 1747. ja kesän sen päälle, jollain muotoa lijkellä olla. Matin päiwän aijois näkyi jo selkiäst mihingä hänen tautins päätywä oli, cuitengin horjuen piti itzens ylhällä Andreaxen Päiwän asti, cosca hän halwattu oikealda puolen, ja sijtä asti cuolemahans saacka piti wuodetta ja täydyi muilda anda itziäns talutta ja canda. Puhet oli hänellä täsä taudis selkeä, sijtte johongin aijan secawambi, mutta selkeni jällens endisellens. Ymmärryxes ja muistos ei ollut hawaittawata muutosta, näkö myös nijn auttawa että hän taisi wälittäin lueskella kirja. Hänen yöns olit täsä tilas unettomat, jotca hän itze todisti culuttawans cansapuheilla Jumalans cansa. Coco sairaudens aicana ei ollut hänellä yhteisest mitän kipua ruumis, paitzi sitä että se herwotoin oli oikealda puolelda, johon tygö tuli myös se, että hänen päällens muutamia kertoja tuli wäkewä ruumin pudistaminen, wäristys, suonden wetäminen ja lihan tykyttäminen. Joca cuitengin pian ylitze käwi. Saman caltainen tulemus cohtas händä rascaimmast s. 31. Toucocuusa puolipäiwän aican jonga siwus hän walitti tawattoman päänkiwun ylitze. Tämän tuscan alla ahkerast piti päälle rucouxes sijhen asti cuin hän wähän aijan perästä tuli peräti puhumattomaxi ja caickein jäsendens puolest lijckumattomaxi. Tämä tila ei päälläseisonut ##### puoli toista wuoro cautta, #### hän s. 2. Kesäcuusa mennehestä Lauwantaista caxi wijckoa sijtte kello puoli wälis 1. yöllä hengens ylönandoi. Sijtte cuin Hän oli elänyt 69: 4 cuucautta waille. Lewätkän hän wahwas etc. Meidän risti weli wainajm murhesen jäänehet R. Puoliso ja Leski muori R. Lapset ja omaiset andawat tälle Christilliselle Seuracunnalle nöyrän ja welwollisen Kiitoxen sen cunnia palweluxen edest cuin he heidän edesmennellens tässä tilas osottanet owat. Luwaten sen jällens wastawaisella palweluxella cohdella.