Johan Gabriel Ståhlberg

Is your surname Ståhlberg?

Research the Ståhlberg family

Johan Gabriel Ståhlberg 's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Johan Gabriel Ståhlberg

Also Known As: "Janne"
Birthdate:
Birthplace: Kuhmo, Finland
Death: Died in Haapajärvi
Immediate Family:

Son of Fredrik August Ståhlberg and Anna Margareta Snellman
Husband of Amanda Gustava Castrén
Father of Amanda Maria Ståhlberg; Alma Ståhlberg; Kaarlo Juho Ståhlberg; Fredrik Ståhlberg and Anna Elisabet Ståhlberg
Brother of Gustaf Fredrik Ståhlberg; Hedvig Stenius and Fredrika Gustava Ståhlberg
Half brother of Ernst Erik Castrén and Matilda Sofia Castrén

Managed by: Private User
Last Updated:

About Johan Gabriel Ståhlberg

Suomussalmen apupappi, sittemmin Alavieskan ja myöhemmin Haapajärven kappalainen.

http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/St%C3%A5hlberg_Johan_Gabriel

http://www.nba.fi/puukausi/pappila/o2_l.htm

Johan Gabriel Ståhlberg syntyi v. 1832 Kuhmoniemessä nimismiehen poikana. Isä taisteli Suomen sodan vänrikkinä 1808–1809. Johan valmistui pastoriksi 18.11.1856 arvosanalla approbatur cum laude, ja hänet määrättiin Pielaveden pastorin apulaiseksi. Sotkamon pastorin apulaiseksi hän tuli 22.4.1857, ja Sotkamossa hän tapasi pitäjänkirjuri Castrénin 16-vuotiaan tyttären Amanda Gustafvan, jonka kanssa hän solmi avioliiton 3.1.1861 Kajaanissa.

Oltuaan vuoden Sotkamossa Ståhlberg siirtyi Kajaanin kappalaisen apulaiseksi ja 1.9.1858 myös laulunopettajaksi Kajaanin musiikkiopistoon. Hän sai valtakirjan samana päivänä kyseiseen virkaan. Musiikkiopiston opettajana hän toimi lähes neljä vuotta, joista rehtorina 1859–1860.

Avioliittoon vihkimisen jälkeen Ståhlbergit muuttivat 12.2.1862 Suomussalmelle pastorin apulaiseksi, joka määrättiin 1.9.1863 hoitamaan myös Hyrynsalmen papin tehtäviä. Suomussalmella syntyivät lapsista Alma ja Carl Johan, Kaarlo Juho. Esikoinen kuoli vauvana.

Kaarlon syntymävuonna perhe muutti Alavieskaan. Johan Gabriel Ståhlberg sai valtakirjan kappalaisen virkaan Alavieskassa 1.11.1865. Samana vuonna suoritettiin myös Alavieskan kanttorin vaali. Hakijoiden joukossa oli myös Pietari Päivärinta, ja hänet asetettiin ensimmäiselle vaalisijalle, mutta valituksi tuli kuitenkin Kusti Heikinpoika Schwartzberg. Seuraavana vuonna 30.11.1866 syntyi Ståhlbergeille toinen poika, Fredrik.

Alavieskassa pastori joutui näkemään katovuosien ja suurten kuolonvuosien ankeuden. Pienen seurakunnan paimenen tehtävä muodostui raskaaksi. Hän lupautuikin Haapajärven seurakunnan varakirkkoherran vaaliin ylimääräiselle vaalisijalle. I vaalisijalle oli asetettu pastori Kustaa Leonard Mecklin Kiuruvedeltä ja II vaalisijalle kappalainen Joonas Christian Castrén Alakiimingistä.

Protokoll förof vid kapellens valet i Haapajärven Moderkyrka 14.2.1869 osoittaa, että Ståhlberg valittiin ylivoimaisena voittajana: hän sai noin 18 ½ manttaalia annetuista äänistä. Kappalainen Castrén sai noin 2 ½ manttaalia ja pastori Mecklin vajaat ½ manttaalia. Liekö ylivoimaiseen voittoon ollut syynä Ståhlbergin hyvä vaalisaarna vai hyvä laulutaito entisenä musiikkiopiston opettajana. Haapajärvelle muuttoon lienee vaikuttanut myös Amandan sukulaisen Castrénin valinta Haapajärven tuomiokunnan tuomariksi. Perhe muutti Alavieskasta Haapajärvelle keväällä 1869. Samana vuonna heinäkuun 23. päivänä syntyi Haapajärvellä lapsista nuorin, Anna Elisabet.

Suurten nälkävuosien aikana oli seurakuntalaisia kuollut yli kolminkertainen määrä normaaleihin vuosiin verrattuna. Avioliittoja solmittiin nälkävuosien jälkeen runsaasti, kun myös lesket menivät uudelleen naimisiin. Kun vuonna 1866 solmittiin 4,7 avioliittoa tuhatta asukasta kohden, niin vuonna 1870 solmittiin tuhatta asukasta kohden 17,9 avioliittoa. Kun kirkkoherra Holmström oli sairas, joutui varakirkkoherra hoitamaan suurta seurakuntaa lähes yksin. Yksin hän jäikin sen jälkeen, kun kirkkoherra Holmström kuoli 8.8.1871.

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa 11.5.1868 antaman armollisen päätöksen mukaan Pidisjärven ja Reisjärven kappelit tulivat itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi. Pappilan pihalla 30.8.1871 pidetyssä kokouksessa 3 400 asukkaan seurakunta päätti anoa toisen papinviran lakkauttamista ja kirkkoherran pappilan myymistä, josta osansa saisivat myös Pidisjärven ja Reisjärven seurakunnat. Anomukseen ei suostuttu, joten 21.5.1872 päätettiin kirkkoherran vaalijärjestelyistä ja vaalilistan tekijöistä.

Varakirkkoherra Ståhlberg sairasti sokeritautia ja kuoli tautikohtaukseen 8.9.1873. Johan Gabriel Ståhlberg haudattiin Haapajärvelle. Perhe sai ylimääräiset armovuodet, ja leski Amanda maksoi kaikki perheen velat, ennen kuin v. 1879 perhe muutti Ouluun, jossa kaksi vanhinta lasta olivat käyneet koulua jo kaksi vuotta. Leski Amanda sai tyttökoulun vahtimestarin toimen ja yhden huoneen asunnon, johon kaikki eivät mahtuneet nukkumaan, vaan tuleva presidentti Kaarlo nukkui vanhimpana poikana yli kaksi vuotta koulun käytävällä. Vuonna 1882 leski sai työtä läänin lasareetista, jolloin asunto-olot väljenivät. Varakirkkoherra Ståhlbergin lapset menestyivät elämässään hyvin. Vanhimmasta pojasta Kaarlosta tuli molempien oikeustieteiden professori, pääministeri, eduskunnan puhemies, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja Suomen tasavallan presidentti.

Vanhemmat nimismies, vänrikki Fredrik August Ståhlberg ja Anna Margareta Snellman

Puoliso Kajaanissa 3.1.1861 Amanda Gustava Castrén, syntynyt 25.2.1841 Sotkamo, kuollut 12.9.1907 Sotkamo

Suomussalmi > rippikirja, 1861-1869 > 263: Wuokki 16 Karhula Salmivaara torpp

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5694&pnum=263

view all

Johan Gabriel Ståhlberg's Timeline

1832
October 23, 1832
Finland
1861
1861
Age 28
1862
July 4, 1862
Age 29
Suomussalmi, Finland
1863
August 31, 1863
Age 30
Suomussalmi, Finland
1865
January 28, 1865
Age 32
Finland
1866
November 30, 1866
Age 34
Alavieska, Finland
1869
July 23, 1869
Age 36
Haapajärvi, Finland
1873
September 8, 1873
Age 40
Haapajärvi