Johannes Laurentii Gestricius

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=796

Gestricius, Johannes Laurentii (K viimeistään 1638). Ringius, Jons / Jöns Laurentij / Laurentii, Johan / Jöns Larsson S ilmeisesti Gestrikland, Ruotsi noin 1564. Klaus Flemingin kotisaarnaaja Siuntiossa 1593 ja ehkä kirkkoherran apulainen 1593, Klaus Flemingin lesken Ebba Stenbockin kotisaarnaaja 1598; Turun linnansaarnaaja 1606; Korppoon kirkkoherra 1614. Gestricius oli valtakunnanmarskin, valta-amiraali Klaus Flemingin kappalainen (kotisaarnaaja). Fleming lähetti Gestriciuksen 1593 Uppsalan arkkipiispa Angermannuksen luo ”esittämään jonkinlaista vastalausetta Uppsalan kokouksen päätöksiin”, ja hän lienee sitten ollut Flemingin avustajana laatimassa tämän 28.8.1596 päivättyä vastauskirjettä Turun piispa Ericus Erici Sorolaiselle ja kirkkoherra Gregorius Martini Teetille (Paarma 1980). Paarman mukaan Gestricius oli 1593 Siuntion kappalainen, missä virassa olevana hänet mainitaan Uppsalan kokouksen päätöksen allekirjoittajana Turussa 19.6.1593. Gestricius esiintyy Ruotsin valtionarkistonhoitaja Johan Bureuksen laatimassa Uppsalan kokouksen allekirjoittajien luettelossa, joka julkaistiin painosta 1593 (ja Bureuksen luetteloon perustuen myös Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa). Mainitessaan Gestriciuksen Siuntion kappalaisena Paarma toteaa, että marski Klaus Flemingillä oli Siuntiossa asuinkartanoina Suitia ja Pikkala. Leinbergin (1902, 1903) mukaan Bureuksen tieto on virheellinen ja Uppsalan kokouksen päätöksen allekirjoittanut Siuntion kappalainen oli Martinus Aeschilli Helsing. Siuntion pitäjänhistorian (Alf Brenner 1953) mukaan Gestricius ei ollut Siuntion kappalainen, mutta hän on voinut olla lyhyen ajan apulaispappina (ehkä kirkkoherran apulaisena) seurakunnassa. Gestricius liikkui myöhemmin vuonna 1593 – edelleen Paarman mukaan – Ruotsissa Klaus Flemingin asioilla ja toimi seuraavina vuosina Flemingin johtamien sotajoukkojen pappina ja marskin kuoltua tämän lesken Stenbock-sukuisen ”rouva Ebban saarnaajana”. Hänet mainitaan saarnaajana tykistössä 1597. Vuonna 1598 Gestricius oli jonkin aikaa vangittunakin, mutta hän oli pian sen jälkeen taas Ebba-rouvan palveluksessa (mainitaan kotisaarnaajana 19.9.1598). Gestricius mainitaan Turun linnansaarnaajana 1606–1612, hänen palkkatulojaan linnansaarnaajana käsiteltiin 20.4.1610 päivätyssä kirjeessä. Kuningas Kustaa II Aadolf nimitti hänet 4.1.1614 Korppoon kirkkoherraksi (paikallishistorian mukaan hän oli kirkkoherran virassa jo 1613). Gestricius oli virassaan ainakin vielä maaliskuussa 1635 Hän luovutti piispa Isaacus Rothoviuksen määräyksestä ilmeisesti myöhemmin samana vuonna pastoraatin hoidon ja puolet tuloistaan vävylleen Nicolaus Magni Ringiukselle, josta tuli hänen seuraajansa. Gestricius sai kamarineuvos Hans Åkessonin kirjeellä 17.4.1607 verovapauden omistamaansa maatilaan Paraisten pitäjässä, vahvistettin kuninkaan kirjeella 11.11.1614. Hän sai valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia vapautuksen eräistä taloudellisista rasituksista 3.11.1614. Hänen mainittiin vuonna 1634 olevan 70-vuotias, ja hän sai korkean ikänsä takia kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen avoimella kirjeellä 17.10.1634 elatuksekseen 26 tynnyriä viljaa vuodessa loppuiäkseen. K viimeistään 1638, oli elossa ainakin vielä 1636 ja ehkä vielä 1638.

P Sara Eliasdotter (Eliaedotter), S kaiketi noin 1564, oli elossa ainakin vielä toukokuussa 1634, PV Paraisten kirkkoherra Elias Simonis ja Agneta (Agnes) Klemetsdotter (Toropainen Genos 2006).

Julkaistu 19.1.2011.