Ylioppilasmatrikkeli Henkilötiedot: sl. 1647 Karl Prochaeus, myöhemmin Prochman Carolus Petri, Ostrobotniensis 597. * noin 1628. Vht: Kälviän kirkkoherra Petter Prochaeus (Petrus Johannis, † 1658) ja Elin Hansdotter. Ylioppilas Uppsalassa 29.9.1646 Carolus Petri Prochæus. Ylioppilas Turussa sl. 1647 Prochæus Car. Petri Ostrob _ 31. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1647] Carolus Petri Prochæus. Upsaliæ depositus. | Postea se Prochman appellavit. Pastor in Lappå 1662. Obiit 1690. — Vaasan pedagogi 1650. Lapuan kirkkoherra 1662. Valtiopäivämies 1675. ‡ Lapualla 1.3.1691.

----

PROCHMAN, Kaarle Pietarinpoika, kirkkoherra 1662 - 90. Syntynyt vuonna 1628, kuollut 1690. Vanhemmat: Kälviän kirkkoherra Pietari Juhonpoika Prochaeus, joka oli lähtöisin Prokon talosta Hailuodolta, ja Elina Hannuntytär. - Kaarle Prochman kirjoittautui 1646 Upsalan ja 1647 Turun yliopistoon. Hän käytti vielä tällöin nimeä Prochaeus. Turussa hän tuli tunnetuksi melko vallattomana ylioppilaana. Niinpä häntä syytettiin yliopiston konsistorissa joulukuun 6. päivänä 1648 siitä, että hän oli erään toisen pohjalaisylioppilaan kanssa hakannut pormestari Niilo Lietzenin ikkunoihin kulkiessaan edestakaisin pitkin katuja. Erään toisen kerran Prochman tunnusti lyöneensä uusia ylioppilaita kasvatustarkoituksessa, vedoten konsistorin edessä vanhaan sananparteen "Errare humanum est" (Ihminen on erehtyväinen).

Tästä omavaltaisesta ylioppilaasta tuli sitten hyvin määrätietoinen ja etujaan valvova pappissäädyn edustaja. Toimittuaan vuodesta 1650 Vaasan pedagogina, hänet nimitettiin 1662 Lapuan kirkkoherraksi. Prochmanin tulo Lapualle sattui sikäli epäedulliseen aikaan, että pitäjässä ilmeni suurta tyytymättömyyttä Kaarleporin kreivikunnan virkamiehiä ja erikoisesti heidän veronkantotapaansa vastaan. Kun lisäksi samaan aikaan oli useita perättäisiä katovuosia ja uusi kirkkoherra siitä huolimatta vaati tiukasti kymmenysym. saataviaan, joutui hän vaikeaan ristiriitaan sanankuulijainsa kanssa. V. 1664 kuortanelaiset esittivät häntä vastaan pitkän valituskirjelmän, jonka mukaan hän kiersi neljä kertaa vuodessa kantamassa papinmaksuja pitäjältä.

Ensimmäisen kerran hän tuli vähän ennen joulua keräämään lihaa, leipää, villoja, kynttilöitä, viljaa, pellavia ja herneitä, toisen kerran paaston aikana perimään pääsiäis- ja päivätyörahoja, vasikannahkoja, juustoa ja leipää. Juhannuksen aikana hän kävi taas vaatimassa naulan voita joka lehmältä, kapahaukia, juustoa ja leipää, sekä lopuksi syksyllä humalaa, kaalia, nauriita, juustoa ja leipää. Kun seurakuntalaiset eivät näin perusteellista verotusta kestäneet, he päättivät tehdä osittaisen veronmaksulakon. Prochman ryhtyi kuitenkin kreivikunnan virkamiesten kanssa tehokkaaseen vastatoimintaan ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että talonpoikien innokkaimmat asiamiehet Heikki Vakkuri ja Heikki Hyytiäinen tuomittiin kuolemaan, joskin tuomio sitten muutettiin suureksi sakkorangaistukseksi.

Ratkaisevasti Prochmanin ja seurakuntalaisten välit paranivat vasta sitten, kun kreivikunnan olot 1660-luvun lopulla muutenkin rauhoittuivat ja kun 1668 oli tehty tärkeä päätös pitäjänsinetin väärinkäytön ehkäisemiseksi. Sinetti pantiin kirkonarkkuun, jonka avaimista annettiin yksi kirkkoherralle, toinen vanhimmalle lautamiehelle ja kolmas kirkonisännälle. Tarmokkuutensa johdosta Prochman näyttää olleen omien säätyveljiensä keskuudessa varsin arvossa pidetty mies. Niinpä hän toimi 1675 Pohjanmaan papiston valtiopäiväedustajana.

Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto

http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM