Riddare, lagman n 1386-1427. Yrke: Svenskt riksråd och lagman i Finland Far: Peder Flemming -------------------------------------------------------------------------------- Familj med Cecilia Barn: Magnus Fleming (- 1450) --------------------

Riksråd, lagman, riddare.

Innehade Bohus i pant av drottning Margareta men avstod denna pant 1386. Blev riddare 1395, riksråd 1427. Beseglade förlikning mellan drottning Margareta och Erik av Pommern s.å. fördragen i Nyköping 1396 och konung Eriks stadsfästelse av drottning Margaretas testamente. Han var lagman i Finland 1402 och ännu 1427. Han var både vad beträffar tjänsteställning och på basen av landägendom en av Finlands mest inflytelserika män. Begravd i Stockholms Riddarholms kyrka (Gråmunkeklostret). Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Klas Pederinpoika Fleming, Nynäsin herra, esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1386, jolloin tunnusti saaneensa takaisin osan kuningatar Margareetalle antamastaan lainasta, jonka panttina oli Bohus, asemies ja ritari 1395, ja sinetöi sovinnon kuningatar Margareetan ja Erik Pommerilaisen välillä samana vuonna, valtaneuvos, sinetöi Nyköpingin sopimuksen 1396 ja kuningas Erik Pommerilaisen vahvistuksen kuningatar Margaretan testamenttiin 1401 (? Jo 1400) 1402 Itämaiden so. Suomen laamanni ja vielä 1427, 1419 hänestä käytettiin nimitystä "Suomenmaan laamanni" (legifer terrae Finlandiaie), oli aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimpia miehiä, haudattu Tukholman Ritariholman kirkkoon (Gråmunkeklostret). Lähde: Tiedosto Aimo Ranta

--------------------

Riksråg, lagman och riddare. Innehade Bohus i pant av drottning Margareta men avstod denna pant 1386. Blev riddare 1395 0ch riksråd 1427. Beseglade förlikning mellan drottning margareta och Erik av Pommern. Han var lagman i Finland och en av de mest inflytelserika männen där pga sin tjänsteställning och sina lantegendomar. begravd i Riddarholmskyrkan i Stockholm.

--------------------

Fleming-suvun ensimmäinen jäsen Suomessa. V.1386 F. Kallundborgissa Tanskassa tunnustaa saaneensa Margareeta kuningattarelta osan tälle lainaamiaan rahoja takaisin. Ritarina hän on 1395, seuraavana vuonna hän sinetillään vahvistaa Nyköpingin sopimuksen, jossa rälssisäädyn täytyi suostua laajaan maa-alueidensa peruutukseen kruunulle verollisiksi ja samoin 1401 Eerik Pommerilaisen (Eerik oli pohjoismaiden kuningas vuosina 1412-1439 ja asui Tanskassa) antaman hyväksymisen Margareeta kuningattaren testamenttiin. Itämaiden, s.o. Suomen, laamannina hän oli mahdollisesti jo 1400, mutta ainakin alussa v:ta 1402 ja tässä ominaisuudessa hä m.m. oli toisena niiden tutkimuskäräjien pitäjistä, jotka 1405 hoitivat edellä mainitun reduktsionin toimeenpanoa Suomessa, sekä piti samoin "tutkimus- ja maakäräjiä" 1407. Runsaasti on sen jälkeiseltä ajalta tallessa kirjeitä, joissa hän langettaa tutkimus- tai laamanninkäräjäin tuomioita ja toisia, joissa hän m.m. valvoo kuninkaansa alamaisten kauppaetuja Tallinnassa. V.1419 F., josta tällöin käytetään nimitystä "Suomenmaan laamanni", sinetöi Kööpenhaminan linnassa yhdessä lukuisan ruotsalaisen ja tanskalaisen ylimysjoukon kanssa liittokirjan, joka oli tehty Eerik kuninkaan sekä Puolan ja Liettuan kuninkaan Vladislavin välillä. Jo virka-asemansa nojalla, hän kuului varhain myös valtaneuvostoon. F. oli Suomen vaikutusvaltaisimpia miehiä, mutta myös laajanlainen maaomaisuus hänellä näkyy olleen arvovaltaa tukemassa. F. oli elossa vielä 1427. Hänet haudattiin harmaidenveljesten luostariin Tukholmaan. Puoliso oli nimeltään Cecilia, mutta hän ei ollut Klaus Lydekinpoka Djäknin tytär, kuten on arveltu, eikä todennäköisesti myöskään hänen sisarensa. (Kansallinen elämäkerrasto) Laamannina ollessaan piti käräjiä mm. Mustasaaressa v.1423. (Etelä-Pohjanmaan historia)

Klaus Fleming vahvisti laamanninkäräjillä 28.1.1418 talonkaupan, jolla Antti Aijonpoika myi Vääntelän kylässä sijaitsevan perintömaansa ritari ja Hämeen linnanherra Olavi Niilopoika Tavastille.