Syntymävuosi ei ole varma.

Sotavankeuteen Venäjälle Kostianvirran taistelun jälkeen 6.10.1713. palasi vankeudesta 1722 (isonvihan aikaan). uudelleen Rautalammin komppanian varusmestari 1722-1723 ja myöhemmin Pihtiputaan ruodun varusmestari.

Komennuksella Haminassa 1734.

Varusmestari oli ensimmäinen Viitasaarella ja pihtiputaalla asunut Jämsén.

--------------------

Lorentz (Lars) Jämbsonius (Jämbsen, Jämbseen, Jempseen). S. noin 1698, rullan mukaan Hämeessä noin 1698. Alkuaan ilmeisesti jo 1710 vapaaehtoinen Sysmän komppaniassa, josta siirto Rautalammin komppanian varusmestariksi 4/8 1713 (RSA, Avl.lis 1713, mf WA 2077). Joutui Kostianvirran tastelussa Pälkäneellä 6/10 1713 venäläisten vangiksi (RSA, Avl.list 1714, mf WA 2078). Palasi vankeudesta 1722 (Wirilander, s. 172). Uudelleen Rautalammen komppanian varusmestari 16/6 1722-26/8 1723, virkatalona Viitasaarella Ilmolahden Kinnula. Joutui 1723 luopumaan varusmestarin jakopalkasta, sillä Venäjältä vankeudesta palannut luutnantti Gustaf Mellin aiheutti alaspäin tapahtuneen virkakierron, jolloin alimmalla vakanssilla ollut Jämbsonius alennettiin korpraalin virkaan (Saloheimo, s. 212). Sijoitettuna sittemmin varusmestarina korpraalin palkalle HJR:n Rautalammin komppanian Pihtiputaan ruotuun nr 54. Komennuksella Haminassa 1734, jossa pidetyssä katselmuksessa todettiin vielä olleen palveluskelpoinen. Sai eron -4/10 1734. Vadstenan sotamieshuonekassa myönsi 8/11 1759 hänelle 1/7 1759 lähtien maksettavan 11 taalarin 8 äyrin eläkkeen (Krigskollegii arkiv, Krigsmanshuskontoret, DIId, kansio 15, s. 533). Asui Viitasaaren Pihtiputaalla. K. Putaalla 4/3 1770 vanhuuteen 72-vuotiaana. - Puoliso Maria Tawast, s. noin 1689, k. Putaalla 30/4 1754 vanhuuteen 65-vuotiaana, vanhemmat kornetti Henrik Tawast ja Maria Christina Schytzfelt (Carpelan, s. 1171).

(Mil 467a: Kirjeitä vuodelta 1758.): Furiiri (= majoittaja?, eläkekirjan mukaan hän oli kuitenkin eläkettä myönnettäessä varusmestari) Jembsonius oli vankina Pietarissa 8 vuoden ajan. Päiväämätön liite? Liitteenä kirjeessä Christer Joh Ekqvist everstille Jämsässä 29/10 1758. Sama tieto löytyy myös eläkekirja.

Rykmentinkomentaja Otto Johan Maidell ilmoitti 26. maaliskuuta 1722 sotakollegiolle, missä määrin sotavankeudesta palanneet rykmentin aliupseerit olivat palveluskelpoisia ja kykeneviä jatkamaan palvelusta. Luettelo sisältää arvion 13 aliupseerista. Varusmestari Lorentz Jembsenin osalta Maijdell ei voinut lausua mitään, sillä tämä ei vielä tuolloin ollut palannut rykmenttiin (KrA Krigskollegium, kansliet, Brevbok 1722, 8109).

Eronnut (!) varusmestari Lars Påhlsson Jemseen otti viljeltäväkseen Esko Laurinpojan eli Lauri Laurinpoika Pesosen talon Elämäjärveltä, mutta oli kykenemätön ottamaan sitä viljelykseen. (KA 8227: 3751-3752, Special Extract öfwer Afkårtningen i Övre Säxmäckie häras år 1737, mf LT 912): Uptagit af en förafskiedade Rustmästare Lars Påhlson Jemseen, som doch berättas wara oförmögen at bringa det i bruuk.