Ylioppilas 1827. Sepitti jo samana vuonna uskonnollisella pohjalla liikkuvan runosikermän Böner vid min första nattvardsgång, jonka puhdas muoto ja herkkä, lyyrinen tunne osoittivat harvinaista runoilijanlahjakkuutta. Aloitti opintonsa Helsingissä 1828 kuuluen Pohjalaisen osakunnan etevään toveripiiriin ja jatkoi lukujensa ohessa runoilijantyötään. Opiskeli välillä Upsalassa 1830-32 estetiikkaa, mutta tunsi orpoutta oudossa ympäristössä ja palasi Helsinkiin. Vuonna 1834 hänet erään luvattoman ylioppilaskokouksen vuoksi erotettiin puoleksi vuodeksi yliopistosta, jolloin hän lähti kotiseudulleen Vöyriin yhdessä ystävänsä J.J. Östringin kanssa. Siellä molemmat saivat voimakkaan uskonnollisen herätyksen. Östringin kuolema 1836 vielä lisäsi hänen vakavamielisyyttään. Runoilijankutsumuksen ja uskonnollisen kamppailun ristiriitaa kuvaavat mm. runot " En natt" ja " Nattstycken". Kun Runeberg Vanhan puutarhurin kirjeissä ryhtyi arvostelemaan pietismiä, Stenbäck kirjoitti samaan kirjetyyliin hänelle vastineen Helsingfors Morgonbladiin. Valmistuttuaan 1837 fil. kandidaatiksi Stenbäck ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja toimitti samalla lehteä Evengeliskt Veckoblad, jonka piispa E.G. Melartin kuitenkin lakkautti 1841. Näihin aikoihin Stenbäck vielä julkaisi kauniin runon Runebergille sekä runot " Mitt finska fosterland" ja " Stjärnan". Sen jälkeen hän katsoi runoilemisen haittaavan uskonelämäänsä. Runoilijankykynsä hän myöhempinä vuosinaan omisti etupäässä vain vanhojen kirkonvirsien korjaistyölle. Papiksi Stenbäck vihittiin 1842, teologian lisensiaatiksi 1845. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin Vaasan yläalkeiskoulun rehtoriksi, kasvattajana hän korosti opettajapersoonallisuuden ensiarvoista merkitystä. Julkaistuaan professrorinvirkaa varten vaaditun väitöskirjan hän 1855 sai nimityksen Helsingin Yliopiston kasvatusopin professoriksi, mutta ei jäänyt virkaan, vaan siirtyi 1856 Isokyrön kirkkoherraksi.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14358

19.6.1827 Lars Jakob Stenbäck 14358. * Kuortaneella 26.10.1811. Vht: Vöyrin kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck 9648 (yo 1779, † 1838) ja hänen 2. puolisonsa Eva Maria Gummerus. Turun katedraalikoulun oppilas 5.2.1820 (in cl. prim.) – 12.6.1827 (examen). Pääsykuulustelu 18.6.1827. Ylioppilas Turussa 19.6.1827. Pohjalaisen osakunnan jäsen 19.6.1827 [1827] Laurentius Jacobus Stenbäck die XIX Junii. Natus die XXVI Octobris anno MDCCCXI. | Philosophiæ Candidat 1837. Prestvigd. Theologiæ Candidat 1843. Theologiæ Licentiat 1845. Rektor vid Högre Elementarskolan i Vasa 1847. Respondentti 16.6.1830, pr. Germund Fredrik Aminoff 12529. Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1830 Lars Jakob Stenbäck, Fenno (* 1811) Antea Civis Academiæ Helsingf. Erotettu yliopistosta puoleksi vuodeksi 1834. FK Helsingissä 9.6.1837. FM 20.7.1840. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.6.1842. TK 20.6.1843. Väitöskirja 22.5.1844 pro venia docendi. TL 4.6.1845. Väitöskirja 14.2.1855 pro munere. TT 28.5.1857. — Aleksanterin yliopiston kirjaston ylim. amanuenssi 1840, vt. amanuenssi 1841–42. Karjaan kirkkoherran apulainen 1842. Vaasan yläalkeiskoulun vt. rehtori 1846, vakinainen s.v. Yliopiston kasvatus- ja opetusopin professori (teologisessa tiedekunnassa) 1855. Isonkyrön kirkkoherra s.v. Vaasan koulujen tarkastaja 1856. Rovasti s.v. Oli nuoruusvuosinaan ennen uskonnolliseen herätykseen tulemistaan huomattava runoilija. † Isossakyrössä 21.4.1870.

Pso: 1840 Ebba Katarina Vilhelmina Arppe († 1912).