Maria Eliaksentytär Lönnrot

Is your surname Lönnrot?

Research the Lönnrot family

Maria Eliaksentytär Lönnrot's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Maria Eliaksentytär Lönnrot (Piponius)

Birthdate:
Birthplace: Oulu, Northern Ostrobothnia, Finland
Death: Died
Cause of death: keuhkotauti
Immediate Family:

Daughter of Elias Matinpoika Piponius and Anna Jakobina Gerhardsdotter Snellman
Wife of Elias Lönnrot
Mother of Elias Lönnrot; Maria Ulrika Lönnrot; Ida Karoliina Karolina Lönnrot; Elina Sofia Lönnrot and Tekla Natalia Lönnrot
Sister of Elias Piponius; Catharina Christina Piponius; Henrik Gabriel Piponius; Gustaf Piponius; Gustaf Piponius and 2 others

Managed by: Private User
Last Updated:

About Maria Eliaksentytär Lönnrot

http://oulu.ouka.fi/kirjasto/lonnrot/aviomies.htm

Solmiessaan avioliiton Maria Piponiuksen kanssa v. 1849 Elias Lönnrot oli toiminut Kajaanin piirilääkärinä jo runsaat 15 vuotta ja lähenteli viittäkymmentä ikävuottaan. Lönnrotin naimattomuudesta huolestuneet ystävät olivatkin innokkaita antamaan hänelle neuvoja ja vaimoehdotuksia. Vuonna 1846 Lönnrot kertoi kirjeessään J. V. Snellmanille, tulevan vaimonsa serkulle, kuinka kajaanilaiset olivat nimipäiväonnittelussaan jälleen kerran laulaneet: "Ei ole Ellulla hevoista, emäntät' ei ensinkänä."

Elias Lönnrotin vaimo Maria oli oululaisen värjärimestari Elias Piponiuksen tytär. Ahkeran ja käytännöllisen Marian tausta oli poikkeuksellinen: hän oli nuorena neitona purjehtinut kolmisen vuotta merillä sisarensa ja tämän merikapteenimiehen kanssa. 1840-luvun puolivälissä hän muutti Kajaaniin serkkunsa kauppias Gerhard G. Snellmanin omistamalle sahalle kaupan- ja taloudenhoitajaksi.

Elias Lönnrotin ja Maria Piponiuksen tutustumisesta, rakastumisesta ja kosimisesta on olemassa lukuisia tarinoita. Luonteva selitys tutustumiselle ja tapaamisille olisivat Lönnrotin terveellisiin elämäntapoihin kuuluneet kylmät kylvyt, joihin oli oiva tilaisuus Ämmäkosken partaalla sahan rännin alla.

Elokuussa 1848 Lönnrot kihlasi itseään 21 vuotta nuoremman, pitkän, vaalean Marian. Kihlaus salattiin julkisuudelta. Heränneisiin kuulunut Maria joutui tiettävästi kihlautuessaan luopumaan körttiseuroissa kulkemisesta ja tyytymään vain kirkossakäyntiin. Kihlasormukseksi Lönnrot antoi morsiamelleen briljanttisormuksen, jonka oli saanut keisari Nikolai I:ltä ansiokkaista toimistaan koleralääkärinä.

Syksystä 1848 seuraavan vuoden toukokuuhun sulhanen oleskeli Laukon kartanossa ja viimeisteli Kalevalan toista painosta. Kihlausaikana harvat kirjeet kulkivat kajaanilaisen maanmittari Petter Malmgrenin mukana, jottei olisi herätetty huomiota.

Elias Lönnrotin vaimo Maria oli oululaisen värjärimestari Elias Piponiuksen tytär. Ahkeran ja käytännöllisen Marian tausta oli poikkeuksellinen: hän oli nuorena neitona purjehtinut kolmisen vuotta merillä sisarensa ja tämän merikapteenimiehen kanssa. 1840-luvun puolivälissä hän muutti Kajaaniin serkkunsa kauppias Gerhard G. Snellmanin omistamalle sahalle kaupan- ja taloudenhoitajaksi.

http://www.reijoheikkinen.fi/elias/piirilaakari.htm

Ajan elokuun puolivälistä 1848 toukokuun loppuun 1849 hän vietti lähes yhtäjaksoisesti Laukossa, jossa hän myös saattoi Uuden Kalevalan loppuun. Tämän jälkeen levottoman poikamiestohtorin elämässä tapahtui mullistus, jota kajaanilaiset ystävät eivät uskoneet tapahtuvaksi: Elias Lönnrot solmi avioliiton oululaissyntyisen Maria Piponiuksen kanssa. Häät vietettiin Oulussa heinäkuun 13. päivänä 1849. Usein toistetun tarinan mukaan häätalossa ei tunnettu Lönnrotia ja yksinkertaisesti pukeutunut sulhanen, joka oli 23 vuotta vanhempi kuin morsian, vietiin keittiöön juhlaväen silmistä. Lopulta kuitenkin palkollisille paljastui, kuka outo kulkumies oli.

Nuori aviopari asettui Kajaaniin tultuaan asumaan aluksi Kajaanin vanhalle sahalle. Piirilääkäri Lönnrot oli päättänyt lopullisesti asettua asumaan Kajaaniin, johon hän oli vuosien aikana kaikesta huolimatta kiintynyt. Hän ryhtyi rakentamaan perheelleen taloa ns. Montgomeryn talon tontille. Henkikirjuri Levonius, jolle Lönnrot oli vuonna 1839 myynyt entisen postimestarin talon, ei ollut kuitenkaan kyennyt maksamaan velkaansa, joten talo siirtyi uudestaan Lönnrotin omistukseen. Uusi kartano, joka oli Kajaanin komein, valmistui loppuvuodesta 1850 ja maksoi kaikkiaan 4000 hopearuplaa, mikä vastasi hänen noin neljän vuoden bruttotulojaan. Jos hän oli veloissa Kajaaniin aikoinaan tullessaan, oli velkaa nyt toinen mokoma. Lönnrotin talon pihan perällä oli vanha puoli, jossa asuivat piirilääkärin iäkkäät vanhemmat. Elias Lönnrot asui perheineen kartanossaan tammikuun alkupäiviin 1854, jolloin hän muutti lopulta Helsinkiin suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi.

Vaikka Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan peräti noin kymmenessä eri paikassa, ei näistä rakennuksista ainoakaan ole säilynyt meidän päiviimme asti. Melko välinpitämättömästi kajaanilaiset ovat lyöneet kaikki hänen vaiheisiinsa liittyneet talot laudoiksi. Ainoa Lönnrotin aikainen meidän päiviimme säilynyt rakennus, joka läheisesti liittyy piirilääkärin elämään, on ns. Lönnrotin maja Hauholassa. Senkin kunto on päässyt vuosien saatossa rapistumaan.

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta rippikirja, 1811-1824

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=14247&pnum=42

view all

Maria Eliaksentytär Lönnrot's Timeline

1823
April 23, 1823
Oulu, Northern Ostrobothnia, Finland
1849
1849
Age 25
1850
April 17, 1850
Age 26
Kajaani
1852
June 18, 1852
Age 29
Kajaani
1855
August 8, 1855
Age 32
Sammatti
1858
February 5, 1858
Age 34
Helsinki
1860
September 23, 1860
Age 37
Helsinki
1868
July 21, 1868
Age 45