Matthias Laurentii STUTAEUS / STUUT

public profile

Is your surname STUTAEUS / STUUT?

Research the STUTAEUS / STUUT family

Matthias Laurentii STUTAEUS / STUUT's Geni Profile

Records for Matthias STUTAEUS / STUUT

12,403 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Matthias Laurentii STUTAEUS / STUUT

Also Known As: "Matthias Matts Laurentii Stutaeus Matts Larsson Stuut Stuteus Stut"
Birthdate:
Birthplace: Nådendahl, Lounais-Suomi, Finland
Death: Died in Ilmajoki, Finland
Cause of death: Klaus Flemingin sotamiehet löivät kirkonavaimilla
Immediate Family:

Son of Lauri Matiaksenpoika MULLI and (No Name)
Husband of Sophia Grelsdotter STUTAEUS / STUUT
Father of Jaakkima Matinpoika Stutaeus; Erkki Matinp Lahti Stutaeus Stuut; Matts Mattsson STUUT e. LAHTI; Antti Matinp Lahti / Stuut / Stutaeus and Barbro Matintytär Uppa

Occupation: Ilmajoen kirkkoherra 1571-97, maakauppias, omisti Lahden tilan vuodesta 1580 jota hänen poikansa viljelivät., Kirkkoherra, isäntä, Ilmajoen kirkkoherra 1571/72.
Managed by: Senja Lopac
Last Updated:

About Matthias Laurentii STUTAEUS / STUUT

KATSO viestiketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459

  • Mm. Saman Tammelan kappalaisena 1592-1637 toimineen Lauri Matiaanpoika Stutaeuksen poikana mainitaan joissain tutkimuksissa myös se Matias Laurinpoika, joka liittyy Tammelinus-sukuun. Tuskinpa molemmat Matiakset voivat saman Laurin poikia olla, joten jompikumpi sukujohdoista on mitä ilmeisimmin väärä.

-

Stutaeus, Matthias Laurentii / Stuthaeus / Stuut, Mattz / Matts Larsson

Ilmajoen kirkkoherra 1571-1572.

Allekirjoitti (”Matth. Lau. pastor Ilmolensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Matthias Laurentii Ilmoilasa”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

Ilmajoen pitäjän vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainitaan sekä edellinen kirkkoherra Petrus Erici että hänen seuraajansa ”Her Mattz Laurenti Pastor”, jolla oli omaisuutta 10 markkaa rahaa, 10 luotia hopeaa, 2,5 leiviskää kuparia, 2 lehmää, 5 lammasta ja tammahevonen arvoltaan 5 markkaa. Hopeaveroa herra Matthias joutui maksamaan 10 markkaa. Maakirjan mukaan hän omisti Lahden kylässä Lahden (numero 3) tilan vuodesta 1580. Hänet (”Her Mattz i Ilmola”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 16 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.

K Ilmajoki ilmeisesti viimeistään 1600. Strandbergin mukaan ”kuningas Sigismundin miehet” löivät hänet kuoliaaksi nuijasodan aikana 1597 oman pappilansa eteisessä (Blomstedtin mukaan oli kirkkoherrana 1600 asti).

Pso Sofia Grelsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja isännöi maatilaa Lahden kylässä 1604–1607, sai (”Sophia Grelsdotter framlednne Här Mattz Kirckieheerde I Ilmola Sochnn–”) Kaarle-herttuan kirjeellä 5.12.1601 kolmeksi vuodeksi vapautuksen asumastaan ”torpasta” maksettavista vakinaisista ja ylimääräisistä veroista kyetäkseen köyhyyden ja sotaväen lamauttamana ruokkimaan köyhät pienet lapsensa.

Julkaistu 19.1.2011.

-----

(an lainaus) http://www.netikka.net/pallo/laimi.htm#Taulu 37

  • Ilmajoen 2. kirkkoherra 1571-97, maakauppias.
  • Lahden talon isäntä 1580-1597.
  • Tapettiin nujasodassa 1597. Klaus Flemingin sotamiehet löivät kirkonavaimilla

Matti Laurinpoika Stuutin syntyperää ei tunneta, mutta mahdollisesti hän oli kotoisin Lounais-Suomesta niin kuin monet muutkin Pohjanmaan 1500-luvun papit. Ilmajoelle tultuaan hän näyttää valvoneen tarmokkaasti sekä omia että nuoren seurakuntansa etuja. Niinpä hän kävi kesällä 1574 Tukholmassa anomassa viljapalkkaansa korotusta ja saikin Juhana III:n myöntämään puoli lästiä (24 tynnyriä) sen yhden lästin lisäksi mikä hänelle entuudestaan pitäjän viljakymmenyksistä kuului. Nelisen vuotta myöhemmin kirkkoherra Stuut sai hankituksi lisäjyviä kirkon ylläpitoon. Melko usein hän kirjoitti anomuksia ja todistuksia seurakuntalaistensa puolesta.

Tukholman matkoillaan hän lienee käynyt ahkerasti kauppaa sillä hänet on merkitty virallisesti mm. vuoden 1591 maakauppiasluetteloon. Hänen hallussaan oli tällöin koko manttaalin talo, jossa oli 2,3 punnanalaa (2,4 ha) peltoa 1 hevonen, 10 lehmää ja 6 eläintä nuorta nautakarjaa.Kuten useimmat Etelä-Pohjanmaan papit kirkkoherra Stuut asettui nuijasodan aikana sanankuulijainsa puolelle, mutta sai maksaa rohkean kannanottonsa hengellään. Helmikuun 5. päivänä 1597 eli vajaat kolme viikkoa ennen Santavuoren taistelua marski Klaus Fleming lähetti Tammerkoskelta Ilmajoelle muutamia huoveja tiedustelemaan ja tuomaan kirkkoherra Stuutille varoitusta, ettei hän johtaisi laumaansa yhtä huonosti, kuin Rautalammin pappi, joka oli joutunut Flemingin vangiksi. Seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Stuut ottanut marskin varoituksesta vaarin.

Heti Santavuoren taistelun jälkeen hän joutui perheineen rartsumiesten pahoinpitelyn kohteeksi. Pohjanmaan vanhojen pappisluetteloiden mukaan kuningas Sigismundin puoluelaiset löivät kirkkoherra Stuutin kuoliaaksi hänen tullessaan omassa eteisessään heitä vastaan toisessa kädessään olutkannu ja toisessa kirkonavain. Näyttää siltä kuin hän olisi yrittänyt hyvittää vainoajiaan oluella, mutta ei saanut enää armoa.

Eivätpä Flemingin huovit säästäneet hänen vaimoaankaan. Majaillessaan joulukuussa 1601 Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherra Stuutin leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenen vuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan.

Myöhemmin eräästä näistä lapsista, Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta tuli Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra.

--------------------

view all 11

Matthias Laurentii STUTAEUS / STUUT's Timeline