http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=255

Boge, Paulus Gustavi (K 1720-luvulla), Båge, Påhl Gustafsson

S oletettavasti Teisko, Messukylä Tapio Salmisen (2007) mukaan ehkä 1660-luvun alussa. V Kokemäen kirkkoherra Gustavus Pauli Boge ja Anna Simonsdotter Gjös.

Kävi Porin triviaalikoulua. Ylioppilas (Satacundensis, Paulus Gustavi / Paulus Boge) Turussa 1677/78.

Kokemäen kirkkoherran (isänsä) apulainen ja sijainen 1687–1689; Kokemäen emäpitäjän ja Harjavallan kappelikirkon kappalainen 1689–1722; Kokemäen vt. kirkkoherra isänsä kuoltua ja seurakunnan kappalaisen Simon Michaelis Polvianderin saatua nimityksen Ikaalisten kirkkoherraksi ainakin syksyllä 1689, jolloin allekirjoitti 18.9. pitäjän kymmenysluettelon, sekä isonvihan aikana 1713–1721.

Harjavallan kappelin vuoden 1714 tilien mukaan Boge korjautti varkaiden rikkoman kappelikirkon ehtoolliskalkin. Perimätiedon mukaan hänet ryöstettiin ja pahoinpideltiin isonvihan aikana hänen kieltäydyttyään antamasta tytärtään eräälle venäläiselle luutnantille.

Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1712.

Omisti isänsä jälkeen perintönä Harjun Runsaan Ylisen ratsutilan 1688–1691 sekä vuodesta 1691 Kokemäellä Teikarlan kylässä Teikarlan ratsutilan ja mahdollisesti myös Villiön kylän Simulan. Hänen asuinpaikkansa oli henkikirjojen mukaan Kokemäen Villiön Färkki 1690–1691, Teikarlan rustholli 1692–1704 ja Harjavallan kappalaispappila Pitkäpäälän Puukka 1709–1722.

K Kokemäki 1720-luvulla. Hänen kuolinajastaan esiintyy tutkimuskirjallisuudessa erilaisia tietoja. Strandbergin mukaan Boge kuoli jo 1720, mutta Jokipiin (1954) mainitsema Satakuntalaisen osakunnan matrikkelikäsikirjoitukseen perustuva kuolinvuosi 1721 näyttää esiintyvän useimmissa myöhemmissä tutkimuksissa (esim. Rimpiläinen 1978 ja Kotivuori 2005). Kokemäen pitäjänhistorian kirjoittaja Tapio Salminen (2007) pitää todennäköisenä, että tämä Kokemäen ja Harjavallan isonvihan aikainen kappalainen ja vt. kirkkoherra on sama henkilö kuin Kokemäellä kesäkuussa 1729 ilman maksuja haudattu Villiön kylän asukas Pauhl Boge. Salminen toteaa, ”ettei Påhl Bogea mainita Villiön kylän vuosien 1722–1729 henkikirjoissa, koska henkikirjaan ei merkitty alle 15-vuotiaita lapsia eikä yli 63-vuotiaita vanhuksia tai vaivaisia. Koska hautaus oli maksuton, kyseessä lienee ollut entinen kappalainen, joka vietti vanhuutensa veljiensä Simon ja Gabriel Bogen luona Villiön Färkissä ja Simulassa”.

P1 (viimeistään 1687) Maria Johansdotter Thuronia, S Pori noin 1665, K Kokemäki 1704/05 (oli elossa henkikirjan mukaan vielä 1704, mutta kuollut viimeistään tammikuussa 1705, jolloin Boge mainitaan leskenä ja alaikäisten lastensa huoltajana appensa perinnönjaossa), P1 V Kangasalan kirkkoherra, Ylä-Satakunnan rovastikunnan lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Thuronis Thuronius ja hänen 1. puolisonsa Kristina Henriksdotter; P2 (?) Elsa N.N., mainitaan puolisona Harjavallan henkikirjassa Pitkäpäälän Puukassa 1722.

Julkaistu 19.1.2011.

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:

1677/78 Påhl Boge Paulus Gustavi, Satacundensis 2602. Vht: Kokemäen kirkkoherra Gustaf Boge 767 (yo 1650, † 1688) ja Anna Gjös. Ylioppilas Turussa 1677/78. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1677/78] Paulus Boge. | Sacellanus in Cumo. | obiit 1721. — Kokemäen kirkkoherran (isänsä) apulainen 1687. Harjavallan kappalainen 1690. Kokemäen vt. kirkkoherrana isonvihan aikana 1713–21, joutui tällöin pahoinpidellyksi kieltäydyttyään naittamasta tytärtään eräälle venäläiselle luutnantille. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1712. † Kokemäellä 1721.

Pso: 1:o (jo 1687) Maria Johansdotter Thuronius († noin 1704); 2:o (?) Elsa.

Appi: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (yo 1648, † 1701).

Vävy: ratsutilallinen Porissa Jeremias Stenius 4633 (yo 1701, † 1764).