Mallusjoen Kiialan tila?

Kartta paikalta haku löytää Kiialan.

Kiialan tila nykyisin sijaitsee Kiialantien varressa, eli Mallusjoelta Halmaantietä pari kilometriä etelään.
Peltokiialaa en 60-luvun kartasta bongannut.

Isovanhempani vanhemmat asuivat Kiialassa1800-luvulla. Tänään tapaamani paikalliset isännät olivat sitä mieltä, että Kiiala on sijainnut jossain Mallusjoen koulun lähellä, ei lähelläkään Kiialantietä. Mutta tilaa ei enää olisi, vaan se ehkä olisi yhdistetty johonkin muuhun tilaan jossain vaiheessa. Mistähän löytäisin karttoja 1800-luvun kantatiloista?

Digi.narc.fi -jos sieltä osaisi etsiä oikealla nimen alkuosalla.
Löytyy tilusvaihtokartta vlta 1909: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=44429177

Internetin karttasivusto päästää sukututkijat vanhoihin pitäjiin
Jyväskylän yliopisto on koonnut internetiin miltei 5 400 vanhaa karttaa eri puolilta Suomea. Vanhimmat ovat 1600-luvun tilus- ja kyläkarttoja. Historiantutkijoiden lisäksi sivusto on tarkoitettu sukututkijoille sekä kaikille kartoista kiinnostuneille.

Kalmbergin kartastossa v. 1855 Kiiala näyttäisi olleen juuri tuolla paikkeilla missä nytkin.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6835/URN_NBN_fi_jyu-2...

Tuon tilusvaihtokartan perusteella nykyinen Kiialan talo on tuon Halmaan palstan paikalla ja Järvipellon palsta, eli ilmeisesti se vanha tila on tosiaan koulun tuntumilla.

Kiitos tosi paljon! Juuri tuolla Kiialantiellä (Kiialantie 19) pihalla juttelin isännän kanssa. Tuo talo (siis19) oli ollut hänen suvullaan 1990-luvun alusta, silloin Mattila-niminen. Ja hän ohjasi meidät Mallusjoen koululle. Yritän selvitellä noista kartoista sekä Kiialassa asuneiden muiden henkilöiden perusteella. Minun esiäitini oli Kaisa Thomasdotter ja hänen poikansa Johan Henriksson (1820-1869) esi-isäni, kumpikin Pelto-Kiialan isäntinä. Johanin poika Anders Kiialainen oli isänäitini isä. Anders muutti Helsinkiin 1886, sen jälkeisistä Kiialan vaiheista minulla ei ole tietoa.

Olet varmaan selannut rippikirjat 1910-19 asti. Isäntänä ollut Willehad Malvenius k.28.4.1910. (tullut Pelto-Kiialaan 1877) Tällöin (1910) talossa asunut vielä vanhaemäntä tal. leski Maria Sofia Aatamintr, s. 27.8.1830 sekä hänen kaksi sairaalloista tytärtä, Sara Lovisa ja Amanda Kiialainen. Vanha emäntä kuollut 9.4.1914.

@Hilkka Vallas

Kiitos vielä noista tiedoista! En ollut selannut rippikirjoja 1900-luvulle, mutta tiesin, että Johan Henrikssonin puoliso, isänäitini isänäiti oli tuo Maria Sofia Adamintytär. En tiennyt näistä kahdesta sairaalloisesta tyttärestä eli Anders Kiialaisen siskoista muuta kuin nimet. (mikähän sairaus heillä mahtoi olla?)

Sain vielä Orimattilan FB-ryhmästä vahvistusta Kiialan tilan sijaintiin. Eräs paikkakuntalainen tiesi Kiialaan kuuluneiden Liukulan ja Anttilan paikat. Ko. talot ovat (nykyäänkin) Seurantalontien molemmin puolen, järven puolella Mallusjoentien varrella. Toki talot ovat uudemmat, mutta samannimiset. Tuo tilusvaihtokartta sopinee tuohon ajatukseen. Kiitos sinulle siitä sekä myös Simo Lindbergille, joka selvensi asiaa (en olisi muuten tajunnut tuota tiluksien vaihtoa). En osaa liittää tähän kuvaa, muuten liittäisin tähän tuon kartan FB-ryhmästä. Jos joku on kiinnostunut, se on Orimattila Vintage -ryhmässä. Kuitenkin vielä jäi mietityttämään, että Kiiala on ollut vuoden 1855 kartassa nykyisellä paikallaan Kiialantiellä.. Vai onko noita Kiialan tiloja ollut MYÖS siellä?

Hei

Olen yrittänyt selvitellä Kiialan tilan vaiheita 1816 päättyneen isojakotoimituksen jälkeen.

Yritän selvittää milloin ja miten tilan omistus siirtyi Johan Gustafssonilta/Caisa Gustasfdotterilta seuraavalle haltijalle Jonas Jonassonille ja edelleen Caisa Johansdotterille. Johan Gustafsson ja Caisa Gustafsdotter olivat isojakotoimituksen mukaan tilan omistajia vuonna 1816 ja seuraava haltija Jonas Johansson oli tilalla lampuoti ilmeisesti vuodesta 1823 kesästä alkaen.

Rippikirjassa (Orimattila > rippikirja, 1828-1839 > Sivu 225 234 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=307...) on tilan nimi muuttunut Kiiala Ylöstaloksi ja maininta "ägs af Johan Matsson Helgala". Hän oli tuolloin Helgalassa lampuotina ja kuoli 15.1.1830, jonka jälkeen hänen vaimonsa Caisa Johansdotter ja muutama muu sukulainen oli siirtynyt Helgalasta Kiiala Ylöstaloon vuoden 1831 alussa.

Yritän selvittää tämän muutoksen taustaa. Onko joku mahdollisesti löytänyt perukirjoja tai tuomiokirjoista lainhuudatuksia/kiinnityksiä vuosilta 1817-1826. Olen löytänyt Caisa Johansdotterin perukirjan vuodelta 1851. Sen mukaan Caisalla ei ollut kiinteää omaisuutta eli ei olisi ollut tilan omistaja.. Hänen miehensä Johan Matsson Helgalan perukirjaa vuosilta 1830-1831 en ole löytänyt.