Tässä kirjoittamassani jutussa on yhteys Vihdin Vanjärveen, mutta yhteyttä oli myös Hiidenvedeltä Mustionselän ja Kirkkojärven kautta Vihtiin ja sieltä Olkkalanjoen kautta Averian järveen. Siis Herrakunnan alueelle!
Unohdettu vesireitti Hämeenlinnasta Raaseporin linnan kautta Suomen lahteen.
Tuhat vuotta sitten Suomessa ei ollut yhtään tien tapaista maakulkuväylää. 1500-luvulla Suomessa oli periaatteessa vain yksi maantie, Kuninkaantie, joka kulki Turusta rannikkoa seuraten Viipuriin. Jossain vaiheessa oli tälle tielle idässä yhdystie Savonlinnaan. Tämä tie oli kuitenkin luultavasti suurimmaksi osaksi vesireitti Lappenrannasta Savonlinnaan. 1500-luvun loppupuolella rakennettiin tie, joka yhdisti Turun Linnan Hämeen linnaan – Hämeen härkätie.
Tavaroiden maakuljetukset olivat yleensä ihmisten ja hevosten kantamia, joten ne olivat suhteellisen köykäsiä. Raskaampia taakkoja käytettiin hevosen vetämät purilat. Täten suuri osa maakuljetuksista olivat talvisia rekikuljetuksia.
Tästä syystä suurin osa raskaista pidemmän matkan kuljetuksista on tehty vesitse. Erityisesti Ruotsin vallan loppuaikoina tarvittiin paljon metsien tuotteita laivarakenukseen ja rautamiilujen polttoaineita ja rautatuotteita sekä tervaa.
Yleensä kun puhutaan Etelä-Suomen kuljetuksista mainitaan Helsingin tarpeista ja kuljetuksista Vantaanjokea pitkin. On kuitenkin muistettava, että Helsinki on perustettiin vasta 1550 ja se oli suhteellisen pitkään pelkkä pikkukylä, jolla ei itse ollut paljon kuljetustarpeita. Vantaan joen ja Porvoon joen kuljetustarpeet olivat siis enimäkseen hämäläisten omia kuljetustarpeita.
Ruotsin vallan puolustuslinnoitukset loi omia kuljetustarpeita ja omia reittejä. Suomessa olevat linnat olivat sekä puolustuslinnoja että hallinnollisia keskuksia. Linnat olivat Turun linna, Raaseporin linna, Savon linna, Viipurin linna ja Tallinnan linna.
Vesireitti Hämeenlinnasta Raaseporiin tai Pinjaisten ja Pohjankurun kautta Suomen lahteen
Mustionjoen vesireitti on etelä Suomen järvirikkain vesireitti. Uudenmaan maakunnan suurimmat järvet Lohjan järvi ja Hiidenvesi kuuluvat siihen, samoin myös Punelia ym järvet.
Tämä kirjoitus ei koske vesireittejä Hämeenlinnan pohjoispuolella. Tämä reitti siis alkaa Hämeenlinnasta ja kulkee Vanajavedestä lounaaseen Suomen lahteen. Vanajaveden etelärannalta juoksee Hiidenjoki Ahilammelle ja jatkuu sieltä Kernalanjärvelle. Sieltä reitti jatkuu Hyvikkälänjoella länteen Haapajärveen. Haapajärven länsipäästä valuu Kaartjoki Kovenalusjärvelle, jonka eteläpään nimi on Paloniitunjärvi. Tästä Soppinen valuu Lairojärvelle ja matka jatkuu Välijoen kautta Torho järvelle.
Täältä kuljetaan etelään Ourajokea pitkin ja jatketaan Topenonjoen kautta Kaarjoelle ja sieltä Kaartlammelle Räyskälän itäosassa. Kaartlammelta matka jatkuu jokea pitkin luoteen suuntaan. Tässä kohtaamme lyhyen maakuljetuksen tarvetta ennen kuin päästään toisella joella Kaartjärvelle, josta on yhteys etelään Syvälahteen. Taas lyhyt maakuljetus Punelijajärveen monine lahtineen. Mannerheimin mökki on Pikku-Punelijan rannnalla. Punelian lounaisosasta matka jatkuu jokea pitkin Sakaraan, josta toinen joki jatkuu Teväntöön. Sieltä jatketaan Sinervä järvelle josta jokia pitkin pääsee Pilpalan Kuuslammelle.
Sitten mennään Hunsalanjokea ja Saavijoeka pitkin etelään Karkkilan Pyhäjärvelle. Sieltä sitten pitkää kiemurtelevaa jokea kulkee Hiidenvedelle. Matkan varrella joella on yhteys Vanjärven. Hiidenvedeltä on yhteys Suittilan kohdalla Lohjan järveen.
Sen jälkeen etelään Mustion Bruksträsket, Pesarträsket ja Muistion jokea pitkin Karjaan Kirkkojärvelle. Kirkkojärvestä Mustionjoki valuu lounaan suuntaan Pinjaisten ja Åminnen koskien kautta Pohjan lahteen. Tämän on Suomen lahden lahti, joka jatkuu Tammisaareen.
Karjaan Kirkkojärven eteläosassa on Maasilta niminen paikka. Tässä kohtaa Lohjan harju on matalimmillaan. Tästä on jossain vaiheessa kaivettu n. 400 metriä pitkä Grabben kanava poikki Lohjan harjun ja näin saatu vesikulkureitti Raaseporin jokeen. 10 metrin korkeuseron takia kanavassa on ilmeisesti veneitä vain vedetty päästä päähän. Kanava ei koskaan valmistunut lopulliseen muotoon. Kanavan uoma on vielä monessa paikkaa näkyvissä, vaikkakin kuivana.
Kanavalla on ollut tarkoitus toimia huolto- ja tavarankuljetusreittinä Raaseporin linnaan. Raseporin linnasta oli joella lyhyt matka Suomenlahdelle. Tätä reittiä käyttäen oli mahdollisesti myös ollut ohitusreitti suhttellisen korkeiden Pinjaisten ja Åminnen koskien ohi.
Problem with this page?
