Oskar Heinonen, Heine (Juhola) - Oskar Heinen elämä

Oskar Heine (1854-1911) lähti merille 15-vuotiaana 1869, yleni pe­rämieheksi 1875, merikapteeniksi 1879, otti veljensä mallin mu­kaan nimen Heino­nen, muutti sen ulkomailla helpommaksi Heineksi. Kapteenina parkki Ex­press, Rurik (kooltaan 238 lästiä), jolla purjehti ainakin Poh­jois-Atlan­tilla 1882, fregatti Pri­mus, aikansa komeimpia lai­voja, 1148 rekisteritonnia. Heine kynti Kiinan vesiä 7 vuotta. Heinen lai­voista teettämät taulut ovat nähtävissä Sata­kun­nan muse­ossa.Heine asui pari kertaa Turussa, mutta palasi lopullisesti Poriin 1890, vi­hit­ty vaasalai­sen Edit Gyllenbergin (1863-1949) kanssa 1894. Perusti laivaselvitys­liik­keen Reposaareen 1894, ah­tausliikkeen Oskar Heine & Co 1895. Yritys, jossa oli aluksi kumppanina kauppias John Larsson, toimi sekä Män­tyluo­dossa että Reposaa­ressa1. Porissa Heinellä oli 3 apulaista ja juoksupoi­ka, Mänty­luodon toimistossa kaksi ja ns. satamakopissa yksi. Heine oli maam­me merkit­tävimpien laivayhtiöiden asiamies, edusti lähes 50 maail­man eri puolilla toimivaa meri­vahinkojen vakuutusyhtiötä ja harjoitti myös kivihiilen tuontia. Ahtausliik­keitä oli Po­rissa vuosisadan alkupuo­lella 8, sittemmin 3 (Heine, Diehl ja Wahl­roos).
Heine nimitettiin 1893 Portugalin varakonsu­liksi, 1899 Belgian va­ra­kon­suliksi ja 1899 Rans­kan konsuliagentiksi. Oli portugalilaisen ritari­kunnan jäsen pelastet­tu­aan merihä­dässä olleen laivan sikäläisillä vesillä. Oli mm. Mäntyluodon sata­marakennuskomi­tean, satama- ja mutausjoh­to­kunnan, satamajohto­kunnan sekä paloko­mission pitkäai­kainen jäsen sekä kaupunginhallitusta vastaa­van rahatoi­mikamarin varajäsen.
Heine oli li­säksi johtajana Porin Höy­ry­laivaosakeyhtiössä, jota oli myös perusta­massa 1898. Yhtiön osakkaina oli lukuisia tunnettuja porilaisia liikemiehiä. Osakepääoma oli 600.000 mk. Ensimmäinen laiva oli Ainamo (941 brt), toinen Ilmari (1066 brt). Yhtiötä seurasi alusta alkaen huono onni. Ainamo haaksirikkoutui jo syksyllä 1898; tilalle ostettiin Osmo. Osakkeenomistajat saivat huonon kannattavuuden ja monien onnettomuuksien vuoksi viimein tarpeekseen 1909, jolloin myrskyisässä yhtiökokouk­sessa toimitusjohtajaksi valittiin Walter Alström. Yhtiö realisoitiin, mutta pääomasta ei saatu takaisin kuin 60 % laivojen hintojen romahduksen vuoksi. Tähän loppui käy­tännössä porilainen laivanvarustustoiminta.2
V. 1908 perus­tettu Hacklinin yhtiö toimi Heinen laivaselvi­tysliik­keen so­pimusahtaa­jana vuo­teen 1911 asti ja sai Heinen yritykseltä sen tuen, joka mah­dol­listi Hackli­nien nousun vähitellen Porin suu­rim­maksi ahtaajaksi, varus­tajaksi ja laiva­selvittä­jäksi. Yhteistyö loppui 1911 Oskar Heinen kuoltua ja hänen yri­tyksensä siirryttyä muihin käsiin.

Oskar Heine oli keskikokoi­nen, tanakka, energinen mies, joka kulki sini­sessä se­viotti­puvussa eikä koskaan pitänyt lomia. Hän puhui kotikie­lensä ruotsin lisäksi suomea, englantia ja ranskaa. Hän vas­tusti koulu­opintoja käytännön työhön nähden mm. ker­tomalla rahallisesti tuke­mansa tampe­re­laispojan tulleen oppikou­lussa hulluksi. Heinellä oli helsinkiläisen arkkitehdin Ri­cardo Björnbergin 1892 suunnit­telema ja urakoitsija Ran­talan 100.000 markalla ra­kentama upea talo Po­rin keskus­tassa (Hallituskatu 9 eli nyk. srk-virasto teatte­ria vasta­päätä, entisöity 1972) ja 1900-luvun alussa rakennettu, porilaisen arkki­tehdin J. Nord­strandin suunnittelema 3-ker­roksinen huvila Uniluodossa, jossa toimi myös liik­keen Mäntyluodon konttori (myöh. kansa­koulu, nyk. lääkäriasema). Tämä myytiin Porin kaupungille 1921. Palvelus­kuntaa oli kaupunki­ta­lossa vuosisadan vaihteessa 7. Oskar Heine sai ai­voverenvuo­don kesäl­lä 1910 ja huolimatta ulkomaisesta hoidosta me­nehtyi 1911, haudattu Porin Käppärän hautausmaalle (hauta V4-4103). Kaupunkitalo myytiin seura­kunnalle 550.000 markalla 1.9.1921 ja on nykyisin ra­ken­nushis­toriallisesti arvokas suoje­lu­kohde.