

Tämä ryhmä tuli vasta itselleni eteen, kun joitakin esivanhempiani oli liitetty ryhmään. Ja mainittakoon sivuseikkana, että esimerkiksi yksi tekstin geneettisissä vihjeissä mainittu mtDNA U5b1b1a3 on peräisin omasta DNA-tutkimuksestani. Mutta jäin miettimään tuota lappalainen-termiä ja toisaalta sen tarkkuutta ja toisaalta asianmukaisuutta. En ole itse saamelainen, mutta olen ymmärtänyt että osa saamelaisista kokee nimityksen haukkumanimenä vaikka sitä onkin toki käytetty aiemmin ihan virallisissa teksteissä. Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että lappalaisuus terminä viittaa elinkeinoon ja elämäntapaan ja että kaikki lappalaiset eivät olisi olleet saamelaisia. Ymmärsin projektin tekstistä, että lappalaisuutta ja saamelaisuutta pidetään siinä synonyymeinä. Onko asioihin paremmin perehtyneillä lisätietoa tähän?
Kiitos hyvästä kysymyksestä. Tässä metsälappalaiset projektissa on käsittääkseni historiallisen Kemin Lapin ajan lappalaisverotuksen henkilöt.
Tätähän ei oikein voi verrata nykyaikaan. Tiedämme varmasti kaikki, että lappalainen on haukkumasana saamelaiselle mutta se on historiallinen tosiasia, että kaikissa dokumenteissa heidät sellaiseksi laskettiin.
Projektiin on tosiaan ainakin oman ymmärrykseni mukaan koitettu laskea ne Keminsaamelaiset, joita dokumenteista on voinut sellaisiksi laskea.
Siksipä projektista ei löydy Halosta tai Määttää tai muitakaan suomalaisia uudisasukkaita.
Se on politiikkaa, missä vaiheessa lasketaan suomalaiseksi ja missä vaiheessa saamelaiseksi. En ota siihen kantaa. Mutta monet saamelaiset suvut jatkuivat seka-avioliitoilla ja suomalaistuivat. Eli on ihan mahdollista, että suomalaisella voi olla saamelaisia esivanhempia.
Kukaan ei varmastikaan nykyään saamelaista haukkuisi lappalaiseksi mutta koska nyt on tosiaan kyse jostain 1500-1800-lukujen dokumentaatiosta, niin oikein muutakaan ei ole heidän etnisyydekseen asettaa. Ja saamelaiseksi heidän kutsuminen on taas nykyisin vähän hankalaa, sillä jäljelläolevat saamenkieliset saamelaissuvut tahtovat mielellään pitää etniteetin omanaan, sitä muiden kanssa jakamatta.
Mistä sitten oikeasti tietää, onko henkilö saamelainen ? Sitä onkin hankala tietää, sillä dokumenteissakin nimiä skandinaavistettiin, suomalaistettiin, karjalaistettiin ja venäläistettiin. Harva nimi on vanhoissa dokumenteissa selvästi pelkästään saamelainen.
Mutta Kuusamon kohdalla tiedetään ensimmäisen suomalaisen tulo alueelle. Se tapahtui 1668. Ja seuraava tuli vasta n. 1682-1683. Kuusamon alueesta käytiin oikeusteitsekin taistelua, mistä johtuen tiedämme Kuusamon tilanteen.
Tästä syntyy automaattisesti tilanne, että ne jotka eivät ole näitä perheitä, mutta esiintyvät alueella, ovat tietenkin saamelaisia. Otan esimerkiksi Martinin Antin, jonka profiili on tässä. -> Anders Mårthensson Pitkä
Kemin Lapin alueella oli ns. talvikylät. Ja dokumentteihin kerättiin lappalaisten nimet juurikin näistä talvikylistä. On vaikea uskoa, että näissä lapinkylissä asui muita kuin saamelaisia. Toki.. Varmaankin on saattanut olla poikkeuksia. Mutta jos ajattelee, että talvikylässä ei ollut joku saamelainen, niin silloin epäilyksen varjo heittäytyy automaattisesti okaisen perheen kohdalle.
Kun puhun dokumenteista, tarkoitan tällaisia...
Puhtaaksikirjoitettu Maakirja 1572 https://drive.google.com/file/d/1ad8GSTgl6CgI1c1qFsFgrojnRX4nBpLS/view
Alkuperäinen Maakirja 1572 (vertailuun)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647347
t. Arsi
Hyvät serkkumiehet.
Meillä on yhteiset esivanhemmat, jotka termiltään ovat metsäsaamelaisia tai metsälappalaisia. Olemme heidän jälkeläisiä. Tämä nimitys muodostuu heidän elinkeinostaan. Kuulumme Kallunkien saamelaiseen sukuhaaraan, jotka ovat asustaneet luovutetun Kuolajärven puolella.
Genissä ei ole ryhmiä, joita heitä liitetään vaan ne ovat projekteja. Projektin lisäksi olen liittänyt hyvä PowerPoint esityksen, joka on pdf muodossa.
Suosittelen teidän tutustumaan aiheeseen, koska siellä on paljon ajankohtaista tietoa saamelaisuudesta ja erityisesti Kuolajärven saamelaisista. Joka koskee meitä erityisesti.
Terveisin Sirpa
Lappalainen näyttää olevan vanhin suomalaisten saamelaisista käyttämä nimitys: se on ainoa kautta maan tunnettu nimitys ja siten ainoa, joka vastaa saamelaisperäisen paikannimistön levinneisyyttä (jota siis on aivan etelää myöten). Suppeammin tunnettuja nimityksiä saamelaisille ovat olleet mm. turjalainen ja vuojolainen; ehkä ne myös viittasivat johonkin rajatumpaan porukkaan eivätkä yleensä saamelaisiin. Lappi/lappalainen ihmisen nimityksenä (myöhemmin lappi rajoittui viittaamaan vain alueisiin ja vielä myöhemmin Lappi vain yhteen alueeseen) on todennäköisesti viikinkiaikainen lainasana muinaisruotsin sanasta lappir, joka liittyy 'lappu'-merkitykseen ja näyttää siksi käännöslainalta erään saamelaisryhmän omakielisestä nimityksestä vuovjosh, joka liittyy merkitykseen 'vaatteen levennyskaistale'. Tästä nimestä olisi lainattu myös nimitys vuojolainen, joka tunnetaan kansanrunoudessa.
Vuonna 1763 Kemin Lapin aiemmat lappalaiset muutettiin talollisiksi, uudisasukkaiksi. Tässä vaiheessa lappalaisesta tuli myös elinkeinotermi (kansan käytössä se säilyi tietysti etnonyyminä): tämän jälkeen vain talottomat eli köyhät, kiertolaiset ja poropaimenet merkittiin enää lappalaisiksi. Historioitsija Jukka Korpela on ehdottanut, että Etelä-Suomen lappalaisetkin olisivat voineet olla jotain muita kuin saamelaisia, mutta näkemys on vailla perusteluja; se mm. ohittaa täysin sen, että jo aivan etelässä on saamelaisperäistä paikannimistöä ja saamelaisperäisiä lainasanoja.