Hei!
Katsomatta tietoja, voisi yleisesti todeta, että aviottomalla lapsella patronyymi on muodostunut yleensä äidin etunimestä. Rippikirjaan voidaan merkitä, että isäksi kerrotaan...tms. Yleensä isästä ei ole mitään mainintaa. Itse olen törmännyt vain yhteen tapaukseen, jossa yhdellä aviottomista saman naisen lapsista on miehen nimestä patronyymi, vaikka isää ei ole virallisesti tiedossa ( ts. merkitty paperilla minnekään)
.
Olen useissa tapauksissa havainnut, että aviottoman henkilön patronyymi muuttuu. Usein uusi patronyymi on muodossa Johansdotter/Johansson. Vaikka äiti siis ei ole Johanna tms. vaan olisi Maria, Miina...1800-luvun lopulla patronyymi jää myös helposti käytöstä, kun sukunimeksi katsottu lisä otettiin käyttöön.Aviottomuus antoi pitkälle 1900-luvulle häpeällisen leiman, siis myös lapselle.Moni halusi häivyttää nimistään selkeän viestin asiasta.
Jos pari on kihloissa tai lapsen voidaan katsoa syntyneen avioliittolupauksen piirissä, vanhemmat on molemmat kirjattu. Tai asia on muulla tavoin merkitty., koska se on ollut tärkeää.
Monissa tapauksissa isännät käyttivät oikeuksiaan väärin, oli kiertäviä kulkijoita, perusteettomia avioliittolupauksia jne. Valitettavasti naiset jäivät yksin vastaamaan avioliiton ulkopuolisesta suhteesta seuraamuksineen. 1880-1890 -luvuilla 3/4 kuritushuonevangeista oli Hämenlinnasa laittomien aborttien tai niiden yritysten takia. Joskus siellä suoritti samasta tapauksesta tuomiota sekä äiti, lapsi että avustanut isoäiti.
Kun henkilö on mennyt tehtaaseen tai muualle työhön, useimmiten isommassa kaupungissa, hänelle usein kirjattiin sukunimi 1800-luvun puiolellakin. Joskus sukunimi vaihdettiin toiseksi jostain syystä jopa samalla kirkonkirjan sivulla.Syytä on vaikea päätellä. Sukunimet helpottivat esim. kirjaamista, kun työntekijöitä oli paljon.
Vilhelmiinan tarinaa voi yrittää tulkita seuraamalla kirja kirjalta. Merkintöjen muutoksista voi tehdä päätelmiä vain tietyissä rajoissa.
terveisin Anne