Maakirjat ja metsäsaamelaiset?

Regarding Kitka Siida (Alakitka) in Kuusamo, I think it from a genealogical perspective could be okey to call all born there as Kallung/Kallunki, Korva, or Pitkänen there until the early 1700s for Kitka Sami. This even if they formally seem to have stopped being Sami from almost one year to another at the end of the 1600s. Well, in regard to this specific area, there should be enough documentation to clearly know that the mentioned ones came from a rather visible family of the local Sami community.

This is hardly a group that has to bother about legal and political concerns, and some descendat of the mentioned Siida may very well have see (or recently have seen) him-/herself as Sami, partly Sami, or as representing both the Finnish and Sami heritage of the mentioned area,

These are the ones paying "lappskatt" in the 1762. In the same book there are others marked as "Nybyggare". In the 1763 year book all these people are marked as "Nybyggare"

Eric Erson Salmi
Henrich Johansson
Johan Johansson
Anders Mattsson Kontinen
Pehr Ericsson Pulli
Thomas Michelsson Kyrö
Nils Nilsson Sircka
Michel Claesson Kyrö (Kaukonen)
Michel Pehrsson Kyrö
Nils Nilsson Tepasto
Pehr Nilsson Tepasto
Olof Olofsson Sircka
Johan Johansson Ryss
Matts Klasson Salmi
Henrich Ericsson Tolonen
Jacob Mattsson Raudus
Nils Nilsson Callo
Lars Henricsson Pulli
Henric Henricsson Pulli
Matts Mattson Sircka Paloniemi
Jacob Jacobsson Tepsa
Thomas Olofsson Nikkinen (Sirkka)
Olof Nilsson Callo
Lars Larsson Pudas
Nils Eriksson Salmi
Johan Eriksson Kariniemi Salmi
Nils Nilsson Sircka
Henrich Nilsson (Raudus)
Johan Matsson (Raudus)
Johan Johansson Tepsa
Johan Johansson Sircka
Matts Johansson Ryss

These are the Nybyggare from 1762 book. I have not checked the earlier books yet but could be that they also paid lappskatt in earlier books.

Kallojerf Nils Olofsson? Mickie?
Alapaloniemi Pehr Mattsson Cauconen
Akenuseensuu Johan Olsson Tepsa (Ala)
Akenuseensuu Nils Nilsson Ala
Jalka Mickel Johansson
Alapaloniemi Pehr Mickelsson
Kallojerf Eric
Mocko Johan Larsson
Mocko Eric Larsson
Mocko Matts Mattsson
Mocko Erik Mattsson
Mocko Erik Ericsson Hietaniemi
Mocko Matts Ericsson Hietaniemi
Mocko Jacob Jacobsson Tepsa
Mocko Pehr Jacobsson

Pitäisin ainakin metsälappalaisina niitä jotka ovat asustaneet lapin ja lannan rajan pohjois eli lapin puolella, sinnehän ei aikanaan ollut ns. asiaa muuttaa asumaan
Luultavasti lähes jokainen ellei kaikki verolapplaisista näiltä alueilta kuulunee ryhmään, profiiliinhan voi toki merkitä onko tieto veropapereissa ja onko tietoa asuiko lapin vai lannan puolella.

Tarkennuksena vielä.
Ryhmään lienee tarkoitus liittää vain ne henkilöt joilla molemmat vanhemmat metsälappalaisia. Näin olen ainakin käsittnyt.

Nämät henkilöt kaikki asu Lapin puolella Kittilän lapinkylässä. Kemi Lappmarkissa. Naisia hyvin harvoin merkittiin lapinverolle niin on hankala tietää jos he olivat lappalaisia.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin ruotsissa tämä juttu on aika selvä. Lapinveroa maksavat oli saamelaisia mutta tämä sääntö sitten ei toimi Suomessa.

In relation to Kuusamo and Posio, e.g. the Kitka Siida, everyone would be classified as a tax paying Finn in 1762. In spite of that, in regard to at least the Pitkä (Kallung/Kallunki, Korva, Pitkänen) family of Alakitka, their Kemi Sami ancestry (from Kitka Siida) should be quite well documented. This for example through court protocols.

Whether you want to turn common genealogy inlo a Sami political issue is up to you, but it doesn't change the fact that there were Sami (with documented now living descendants) in the Kuusamo-Posio area, formally being Sami until the late 1600s and in many cases in reality full Sami into the early 1700s.

You are of course free to set upp artificial border post whereever you, or some regulation, tells, but it would not turn green into orange. Your eventual struggle of some present day descendants of Kemi Sami eventually being accepted by the Sami Parliament of Finland does not coincide with who was Sami (formally and/or culturally) in the Kemi Sami area of the past, and the past goes further back than 1762, and doesn's care a bit about present political struggles between the Sami Parliament and the club Metsäsaamalaiset (or what they call themselves).

This becomes crazy, known Sami ancestors (regardless of 1762) should be called Sami, just as I would call any clearly German ancestor on my Danish side German (even before 1762), if not the latter sometimes were in a borderland, and it therefor would be hard to deduce whether they were Danish, Plat Danish, Plat German, Geman, or perhaps even Frisian, or pehaps just Slesvigian. For my two documented Kallung lines, the Sami ancestry is however quite clear, even if they lived before 1762. The 1762 borderline, however, isn't about who was Sami in the past, but rather a border for who perhaps (if this criteria is accepted) as Sami today. Who is Sami today is however of little interest in genealogy, which ought to be more concerned with who was it in the past, and my family tree goes back further than 1762.

But then, the world of nation believers is often consisting of silly thoughts seen as good and absolute truth.

I have not looked in to the Kitka and Maanselkä siida yet but there are around 20 people in the 1762 groundbook. And I can clearly see Kallungi there so I would also count them as forrestsaami.

There should also be much earlier court protocols (or other appeals to authorities) showing ancestors of the Pitkä complaining about all the Finns coming to the area. Later, according to people claiming to have read historic documents, the Pitkä took the name Pitkä and formally became Finnish settlers. They then soon split into the families Kallung/Kallunki, Korva, and Pitkänen. If I remember it right, Kallung already formed a farm in formally Sami times.

Whether they were Lapps in the taxbook of 1762 should not be the sole basis for determining if they were Sami or not, clearly other documents show they were of Sami origin. Be it that they formally became FInns early, but presumably practically still for some time could be considered full Sami. That said, even all those Sami women, and other Sami, who earlier and later drifted into the outwardly Finnish population, were Sami, even if they never were registred with anything but perhaps a first name in Swedish.

Rätt många av de skogssamiska släkter som blev bofasta i Jukkasjärvi eller blev skoggsamer i Pajala kom från Siggevaara:

Keisari hade enligt en domboksnotis en gång i tiden ägt den plats där Parakka anlades, men dyker upp i källorna i Vettasjärvi i Siggevaara. Släkten blev bofast i Lainio vid 1700-talets mitt och dog ut på 1930-talet. Dess sista medlem var f.ö. var min farmors farmor.

Kemiläinen från Lainio härstammade från en Nils Eriksson, som dyker upp i Siggevaara 1684. Oklart om han var same eller nybyggare. Han var far till nybyggaren Olof Nilsson Kemiläinen i Lainio, och kanske också till samen Henrik Nilsson Kemiläinen i Rautusvuoma.

Namnet Mangi dyker upp på flera personer i Siggevaara redan vid mitten av 1600-talet. De kan inte med säkerhet kopplas till varandra, men tillhörde säkerligen samma släkt. Vissa kallas ibland också Vaikko, och på 1700-talet fanns släkten just i Vaikko, men också i Kattisjärvi, båda i Siggevaara.

Poine (Poidnak). Per Jonsson Kaitoma eli Poine finns i Siggevaara 1679-97. Hans barn kom att tillhöra Rautusvuoma och sonsonen Nils Persson Poidnak var skjutslapp i Masugnsbyn. Hans son Jonas Nilsson Poidnak – Snällfot var först soldat (och en skicklig sådan, ser man i mönsterrullorna) och sedan nybyggare i Salmijärvi utanför Junosuando. Jonas bror Per Nilsson Poidnak grundade byn Ylikodanmännikkö (Männikkö) utanför Tärendö. Båda bröderna har många ättlingar i Pajalatrakten idag.

Pokka härstammar från Per Olsson Pokka (Poika), som återfinns i Siggevaara 1688-1719. Sonsonen Lars Mickelsson Pokka flyttade till Pajala socken på 1730, återvände till Kallasvuoma, men flyttade åter till Pajala på ålderdomen. Hans son Jonas Larsson Pokka – Parkajoki blev nybyggare i Parkajoki och har många ättlingar i Muoniotrakten. Även andra grenar av släkten har flyttat ner till Tornedalen genom tiderna.

Släkten Sevä – en av de stora skogssamiska släkterna i Vittangi/Pajala härstammar från en Per Henriksson Sevä som 1794 var död sedan länge. Han kan vara den lappman Per Sevä som avled i Rovaniemi 1762 11/5. Det går inte att säga vilken sameby Per Henriksson Sevä och hans hustru Sara Henriksdotter Pissi tillhörde, men sonen Per Persson Sevä tillhörde Rautusvuoma. Sonen Nils Persson Sevä tillhörde Rautusvuoma till 1799, men flyttade senare till Pajala socken.

Släkten Sagare, som blev nybyggare i Piilijärvi och Vittangi på 1700-talet men tycks ha dött ut omkring år 1800 härstammar från Jöns Mickelsson Vonto eli Vänsa eli Sagare som tillhörde Siggevaara sameby. Från och med 1715 omnämns han i Piilijärvi, men det var troligen först sonen Olof som blev nybyggare där.

Släkten Hollster i Övertorneåtrakten tycks härstamma från nybyggarsläkten Lainio (som härstammar från Klemet Olofsson Lainio, vilken troligen tillhörde den s.k. Hietaniemisläkten från Koivukylä). Hans sonsons Olof Olsson Lainio verkar vara den Olof Olsson från Lainio som grundade Killinki 1725. Hans ättlingar använde namnen Storropare/Storpare/Hollster, samt en period Killinki. En alternativ hypotes att Olof Olsson i Killingi var identisk med samen Olof Olsson Vuordo eller Lainio, som levde ungefär samtidigt som nybyggaren Olof Olsson Lainio, men vi vet att både Olof Olsson Lainio och Olof Olsson Killinki var gifta med Elisabet Johansdotter Spett och de måste därför vara samma person. Dock är det inte fullt ut möjligt att i alla källor skilja mellan Olof Olsson Lainio och Olof Olsson Vuordno/Lainio. Även Olof Olsson Lainio kallas nämligen "lappländare" vid några tillfällen. Mest troligt härstammar dock den skogssamiska släkten Hollster alltså från en nybyggarsläkt av tornedalskt ursprung.

Släkten Suikki bryter mönstret eftersom den trolige stamfadern Anders Nilsson Sujik tillhörde Saarivuoma. Han var troligen far till Jon Andersson Suijk eli Frisk i Talma och till skogssamen Per Andersson Suikki i Kolari. Den senare har många ättlingar i Kolari/Pajala-trakten.

-Erik Kuoksu

De samiska släkt- och tillnamn som förekommer i mantalslängder från Torne lappmark under perioden 1600-1693 är (i ungefärlig tidsordning från äldst till yngst):
Heiva
Riike
Biskop
Prost
Stoor
Pakkainen
Halt
Pakka
Panto
Tant
Karist
Hua
Nimba
Nerpi
Krank
Keinonensson
Rick
Vaikko
Rimyss
Aule
Springer
Storjunkka
Sarack
Oura
Hya
Winter
Mangi
Junkka
Linnijoki
Pissa
Enhörning
Enare
Pirttilassi
Pirtti
Nirpi/Järpä
Björk
Kautokeino
Juva
Tolli
Turk
Vettasjärvi
Kaitoma
Lennahinki
Landa
Sara
Utsa
Kitti
Pirtti
Pirkko
Ibbo
Ristin/Risti
Siika
Omma
Nyman
Marakatt
Palo
Simma
Auva
Suoro
Pingi
Uija
Soma
Kouri
Vonto
Kauppi
Kännö
Påve
Paina
Nikka
Pokka
Riimi
Vuodno
Panak
Sari (Saari eller Sarri?)
Talma
Päri
Penno
Sanga
Skaissa
Kyrö
Lakka

Erik Kuoksu

Metsälappalaiset Geni-projekti täytyy pitää epäpoliittisena ja se perustuu ainoastaan todennettuihin sukujuuriin. Tähän projektiin ei saa laittaa profiileja verotusperusteella. Sitä varten voi perustaa oman Geni-projektin.

Selvä!

Nuo maakirjat ovat ja muut mielenkiintoisia. Löytyykö niistä tarkat nimet ja syntymäajat?

Voimme verrata niitä Geni sukupuuhun. Tässä metäsälappalaiset-projektissa on pyritty puhtauteen siinä mielessä, että molemmat vanhemmat ovat myös metsälappalaisia. Siitähän voi sitten itse tutkia mitä kautta on itse sukua ja minkä verran sukuun on tullut uutta verta. Sama tietenkin pätee laajemminkin.

Patrik, olemme melko läheistä sukua. Patrik Juhani Wigur Martin is Juho Ollinpoika Kivelä, Musikka's first cousin four times removed. Johan Ollinpoika Kivelä Ja tietenkin Patrik Juhani Wigur Martin is your fifth cousin once removed.

Juho meni naimisiin Helena Mikontytär Vettaisen kanssa, joka on alkujaan ruotsin puolen metsäsaamelaisia (suku nähtävästi Jällivaaran Vettasjärveltä). Tuli Sodankylään tietääkseni ylläksen läheltä Kukasjärveltä. Helena on minun third great grandmother.

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1S9SQHUgOl6Gc6urCVmsSicH_hUj...

Tässä on Kittilän osa jonka olen selvittänyt. Olen kirkonkirjoihin verrannut henkilöt. Ylin osa on ne henkilöt jotka on lapinverolla ja alempana uudisasukkaat.

Olen "verisukua" 27 henkilöön niistä 32 jotka on sielä Kittilän lapinverolla. Niin luulen että monet niistä on sukua toisiin jotenkin.

Otin esimerkejä lähettämästäsi dokumentista:

Matti Juhonpoika Hannula En näillä tiedoilla voi johtaa sukua metsälappalaisiin.

Johan Johansson Johansson Sirkka
Sirkka suku ei tietääkseni ole alunperin lapista. Ei ole voitu aukottomasti osoittaa näin.

https://www.geni.com/family-tree/index/6000000067292203821. Ryssä suvusta oli jossakin tietoja. Voi olla tullut Vienan karjalasta. Ei voida yhdistää metsälappalaisiin edes Geniä seuraamalla.

Antti Matinpoika Konttinen
Voi olla lapinsukuinen, mutta ei varmuutta puoleen eikä toiseen.

Nils Nilsson Tepasto Isä on lapinsukua, mutta koska äitiä ei ole voitu aukottomasti liittää lapinsukuisiin niin siksi Niilo ei ole projektissa.

Mikko Klaussinpoika Ranta Kyrö-suku on lähtöisin pohjanmaan Isokyröstä. Birkarleja kaiketi tai muuten vaan muuttajia. Hyvin laajalle levinnyt suku lapissa. Ivalokin oli alunperin Kyrönkylä.

Nils Ericsson Salmijärvi Yksi teoria: Jääskeläisen suku asutti viimeistään 1580-luvulla nykyisin Tolosen ja Jääskön kylinä tunnetut paikat hyvän matkaa Hotista ylävirtaan. He saattoivat olla lähtöisin Karjalan Jääsken pitäjästä. Verolähteissä 1600-luvulla talo esiintyy useimmiten nimellä Jääski. Myös Hotti on karjalainen nimi.

Matti Enbusken väitöskirja: Vanhan Lapin valtamailla. ISBN 978-951-746-975-3.

Johan Johansson Tepsa Tepsa on lapinsukua ja tässä tapauksessa myös molemmat vanhemmat. Olisi hyvä saada vaikka äitinlinjan DNA tästä.

Matti Enbusken väitöskirjassa lukee näin ryssän suvusta. Sielä lukee kyllä aika paljon siitä.
- Ryssä oli varhaisia tulokassukuja.
- Päiviön suku liittyy tiiviisti Ryssän ja Pullin sukuun.
- Ryssän nimi on tullut todennäköisesti vanhasta yhteydestä ortodoksisuuteen, ”ryssän uskoon”. - Joka tapauksessa 1730-luvulla Ryssän suvun sanottiin olevan ”aito lappalainen”

Onkohän kukaan tutkinut miten he liittyvät norjan Ryssviken ja ruotsin Ryss saamelaissukuun?

Johan Olofsson Ala Lisäsin projektiin. Vanhemmat lapinsukuisia.

Pekka Hannunpoika Ryssä Voi ollakin lapinsukua. Mutta vaimo on Sirkka sukua. Pitäisi saada jostakin varmuus mistä Sirkka ja Ryssä on alunperin. Kyllä äitilinjan DNA antaa jotakin tähän. Hankalaa kun ei voi seurata sukua pidemmälle.

- Joka tapauksessa 1730-luvulla Ryssän suvun sanottiin olevan ”aito lappalainen”. On mahdollista, että elämäntavat ovat kuten lapinsukuisilla. Näitähän riittää muitakin. Esim. Tornensis suku taitaa olla/ollut saamelainen elintavoiltaan? . Vaikka on lähtöisin: Nicolaus Nicolai Ulopolitanus

Esim. Aasel Maria Mortensdatter Tornensis Kautokeinosta on minulle 6th cousin thrice removed. Aasel Maria Mortensdatter Palojärvi

Hänen äitinsä Ellen Andersdatter Bær on selvästi lapinsukua ja mt U5b1b1a. Melko yleinen lapinsukuisilla naisilla mukaan lukien metsälappalaiset.

Eikös Tornesis ollut alkujaan Tornberg sukua ainakin toiselta puolelta. Kautokeinon Tornbergit ovat pappissukua alkujaan Övertorneålta. Molemmista sivuista sekä Kyrön että Tornesis löytyy kyllä Kautokeinosta valokuvat jotka osoittavat heidän saamelaistuneen jo aiemmin.

Käsittääkseni Tornensis on pohjoissaamea puhuvia jutaavien saamelaisten jälkeläisiä. Taitavat sattua Sursillien sukuun tuon pappislähdön takia.

Jep ymmärsin ettei tänne kirjattaisiin saamelaistuneita sukuja, kuten esim. Karasjoen Kuru/Kyröt jotka alkujaan Enontekiöltä/Kittilästä, mutta joista löytyy valokuvia osoituksena heidän asuneen saamelaisessa yhteisössä