Cecilia Andersdotter Bidz, till Kokkala - Cecilia Andersdotter Bidz, till Kokkala / Toinen teoria Cecilian vanhemmista

Начала Частный профиль сегодня
Частный профиль
Сегодня в 1:34 до полудня

Ulla Koskisen v. 2022 julkaistussa kirjassa "Soturiaatelin aika Suomessa" Cecilian suvusta kirjoitetaan seuraavasti:

"Henrik Jacobinpoika oli solminut avioliiton 1530-luvun jälkipuoliskolla. Morsian oli nimeltään Cecilia, mutta muuta hänestä ei juuri tiedetä. Ensimmäisen kerran hänet on merkitty kirjoihin ja kansiin Hauholla vuonna 1539, jolloin hän vastasi miehensä perheelle kuuluvien maatilojen veroista."

"Vanhat aatelissukukirjat ilmoittavat Cecilian isännimeksi Andersintytär, mutta tiedon paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Usein rälssinaisten tausta voidaan selvittää heidän perimänsä maaomaisuuden avulla, mutta Cecilian ei tiedetä omistaneen Suomessa maata. Hän näyttää ajan kielenkäytön mukaan olleen ulkosukuinen, muualta tullut."

"Erään todennäköiseltä vaikuttavan teorian on esittänyt Suomen keskiajan rälssisukuja paljon tutkinut Tapio Vähäkangas. Hänen mukaansa Kokkalan Cecilian isä voisi olla Anders Claesinpoika Vestgöte -niminen rälssimies, joka polveutui länsigöötanmaalaisesta rälssistä mutta muutti Suomen puolelle. Anders Vestgöre oli 1520-luvun jälkipuoliskolla Sääksmäen kihlakunnan vouti, joten hän asui Hämeessä sopivasti niihin aikoihin, kun Henrik Jacobinpoika varttui nuoruusikään. Tämän jälkeen hän vaikutti muutaman vuoden Itä-Göötanmaalla, kunnes nimitettiin Turun linnan voudiksi vuosiksi 1532-35. Hän kuoli vuonna 1551."

"Andersilta tunnetaan vaimo Margareta Olofintytär, joka omisti Pirkkalan Viikin kartanon, ja useita 1530-40 -luvuilla syntyneitä lapsia, mutta Cecilian täytyisi olla hänen tyttärensä oletetusta varhaisemmasta avioliitosta nimeltä tuntemattoman naisen kanssa. Tämän naisen, Cecilian oletetun äidin, isä puolestaan olisi Josef Perinpoika, joka toimi Turun linnanvoutina 1500-luvun alussa. Vaikka todisteita ei ole, avioliitto aiemman viranhaltijan tyttären kanssa olisi ollut luonteva peruste linnanvoudiksi valinnalle".

"Päättely kuulostaa pitkälle menevältä, mutta se perustuu vankkaan todistusaineistoon, nimittäin perhepiirin käyttämiin vaakunoihin. Arvid Henrikinpoika ja hänen veljensä käyttivät vaakunassaan villisian päätä, kun taas heidän isänsä Henrik Jacobinpojan vaakunassa oli kuu ja tähti. Miksi? Meidän ajatteluumme on iskostunut isälinjan suvun määräävyys, mutta Kokkalan perheen aikoihin oli aivan tavallista, että rälssimiehet käyttivät äitinsä tai vaimonsa vaakunaa. Itse asiassa Henrik Jacobinpoikakin oli tehnyt niin: hänen tunnuksensa periytyivät äidin suvulta. Arvid Henrikinpojan vaimon vaakuna oli erilainen, joten Arvidin ja hänen sisarustensa käyttämä sianpää juontuu siis todennäköisesti heidän äidiltään. Esitetyn teorian mukaan Cecilian isoisä oli siis Josef Perinpoika, joka käytti juuri samanlaista sianpäävaakunaa kuin Arvid Henrikinpoika sisaruksineen. Myös vaakunan yläpuolella olevat liput muistuttavat Arvidin vaakunan jalkaväenlippuja."

"Josef oli aikansa merkkimiehiä, kotoisin Södermanlandista, ja hänen juurensa juontavat tunnettuun ja ylhäiseen Brahe-sukuun. Kokkalan Cecilian oletetulla isällä Anders Vestgötellä oli muitakin yhteyksiä valtakunnan ylätasolle, ja sellaiset yhteydet puolestaan sopisivat hyvin selittämään pikku-Arvidin tulevaa ja yllättävää menestystä kruunun palveluksessa".. "Andersin poika, Cecilian oletettu velipuoli, nimittäin oli Claes Vestgöte. Hän on tullut parhaiten tunnetuksi Juhana-herttuan entisen rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären aviomiehenä. Herttua oli itse järjestänyt avioliiton alkaessaan tavoitella itselleen kuninkaallista naimakauppaa. Pian puhjenneen valtataistelun melskeissä Claes Vestgöte sai surmansa vuonna 1563 puolustaessaan Juhanaa viimeiseen asti. Kuten tunnettua, Juhanasta tuli myöhemmin kuningas, ja mikäpä olisi siivittänyt nuoren Arvid Henrikinpojan uraa paremmin kuin muisto urheasta enovainajasta, joka oli antanut henkensä kuninkaanpuolesta ja joki oli avioliittonsa myötä ollut lähes kuninkaallisenperheen jäsen? Lisäksi enon avioliiton myötä Arvidilla olisi ollut kuninkaallisia serkkupuolia, nimittäin Juhanan ja Kaarinan lapset, joilla isä järjesti hyvät asemat valtakunnan huipulla".

"Yllä mainittua teoriaa ei ole todistettu, mutta Cecilian ruotsalainen tausta ja hyvät sukuyhteydet selittäisivät Arvid Henrikinpojan menestyksekästä uraa. Teoria myös sopisi yksiin sen kanssa, että Cecilialla ei ollut perintömaata Suomessa. Pitipä teoria paikkansa tai ei, on selvää, että Cecilia ei kuulunut Suomen puolen tunnettuihin rälssisukuihin. On lähinnä kaksi vaihtoehtoa: että hänen vanhempansa eivät omistaneet niin paljon maata, että siitä olisi riittänyt tyttärelle perintöä, tai että hän oli kotoisin Suomen ulkopuolelta. Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä."

Lähdeviittaukset löytyvät ko. kirjasta.

Зарегистрируйтесь или войдите в систему чтобы участвовать в этом обсуждении