Hämäläisten sananparsien keruukilpailu v. 1938

Started by Private User on Saturday, January 27, 2024
Problem with this page?

Participants:

Showing all 2 posts

Seitsemän sivua nimilistoja v:lta 1938. Etsi sukulaisesi! Tästä voisi tehdä GENI-projektinkin.

HÄMÄLÄISTEN SANANPARSIEN KERUUKILPAILU

Kevätlukukaudella 1936 jätti kotiseututoimikunta osakunnalle anomuksen sananparsien keruukilpailun järjestämiseksi Hämeen maakunnan alueella. Saman lukukauden viimeisessä kokouksessa osakunta päätti kilpailuin järjestää ja antoi käytännölliset toimenpiteet kotiseututoimikunnan huoleksi. Kilpailun järjestelytoimenpiteet suoritettiin yhdessä sanakirjasäätiön kanssa. Painettuja kilpailukehoituksia lähetettiin n. 1,000 kappaletta eri puolille Hämettä, m.m. oppikouluihin ja kansakouluihin, nuorisoseuroille ja sanakirjasäätiön entisille vastaajille. Kilpailukehoitus julkaistiin myöskin pääkaupungin ja Hämeen sanomalehdissä. Kilpailuaika alkoi 15 p:nä syyskuuta 1936 ja päättyi 15 p:nä helmikuuta 1937. Sinä aikana julkaistiin sanomalehdissä vielä asiaa koskevia kirjoituksia. Osakuntalaisia kehoitettiin osallistumaan kilpailuun ja tekemään sitä kotipaikkakunnallaan tunnetuksi.

Keruukilpailun tuloksena oli 183,252 sananpartta. Tämän valtavan määrän keruuseen oli osallistunut 501 kerääjää. Hämäläisten harrastus heimonsa henkistä omaisuutta kohtaan oli osoittautunut kaiken kiitoksen ansaitsevaksi. Ennen kaikkea 011 tämä kiitos kohdistettava alla mainituille henkilöille, jotka aikaansa ja vaivojaan säästämättä olivat mukana tallettamassa maakuntamme vanhaa kansantietoutta."

Kaikuja Hämeestä : Hämäläis-osakunnan albumi, 01.01.1938, nro 10, s. 286: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1112608?page=286 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot / Viitattu 27.1.2024

@Pekka Neva Minulle on tuttuja nimiä listassa, koska isäni etsi 1980 luvulla tietoja Padasjoen Auttoisten kylältä ja yllättyi, kun useat kylän miehet olivat olleet aktiivisia tarinoiden ja sananparsien yms kerääjinä. Löydettyä materiaalia käytettiin Auttoisten kyläkirjojen teossa ja lisänä paksu Auttoisten tarinat, jossa on erityisesti murretekstejä, muisteluja, tapoja, runoja yms. Topias Kilpi oli tässä lähettämässäsi luettelossa 800 merkinnällä todellinen tekijä, ja hän aloitti aktiivisena jo 1920 luvulla. Hänen arkistoistaan löytyi myös esim tekstejä sisällissodan ajalta, joista on erillinen kooste. Hän sai jonkun kunniakirjan laajasta työstään ja tilaisuudessa ihmeteltiin kun paljastui että kouluja käymätön mies oli tehnyt hyvää työtä. Isänsä oli opettanut hänet lukemaan ja kirjoittamaan. Hän toimi Padasjoella kunnassa laajasti politiikassa ja esim raittiustyössä. Väinö Korkeila kirjoitti kylän parhaat juorut ja kertoi ihmisistä melko rohkeasti. Hän kirjoitti murretekstejä. Topias Leivo kirjoitti tarinoita ja runoja, sekä myös osallistui näihin perinne ja murresanojen keruukilpailuihin. Olen ymmärtänyt että vielä on Turussa on arkistossa jotain jota isäni ei ollut nähnyt. Sen hän halusi jättää tuleville sukupolville. Kerran 2000 luvun alussa osallistuin itse erääseen Lahti aiheiseen kirjan tekoon ja pomoni ihmetteli, että käytyään arkistoissa siellä oli Hämeen alueelta jostain hiton pikkukylästä nimeltään Auttoinen paljon materiaalia, mutta ei Lahdesta!

Showing all 2 posts

Create a free account or login to participate in this discussion