Tarina ei nyt vaikuta kovin uskottavalta, kun hän on saanut vapautuksen pommerinsodasta vasta sodan jälkeen. toiseksi venäläisiä ei ole pikku-vihan aikana saloisissa ollut, sotaa kutsutaan hattujen sodaksi. saloisissa on ollut venäläisiä vain vuosina 1713 - 1721, ja 1808 - 1809. ja kaveri on tuomittu kuolemaan 1743 ja on kirjoilla haapaveellä 1782, ilmeisesti ylösnousemuksensa jälkeen, voisiko hän olla se etsitty Jeesus?
Pohjan sota käytiin vuosina 1655–166, sot käkisalmen ja inkerinmaallaa käytiin laatokan alueella
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721, suomalaisten osalta sota käytiin Balttiassa, joitakin kolmikkaita osallistui pultavaan, mutta pääosin suomen alueella sotaa käytiin viipurissa, savonlinnassa, helsingissä, pälköneellä ja napualla.
Isoviha koettiin vuosina 1713-1721 raskaasti Keski-Pohjanmaalla. ja pohjois-pohjanmaalla. saloisissa hekiin jäi vain 10% kokoväestöstä, Raahen kaupunki oli autiona 7 vuotta, Hailuodossa surmattiin kaikki jotka löydettiin, siikajoen kylä hävitettiin kivijalkoja myöten, eikä enää koskaan rakennettu samaan paikkaan, rauniot ovat yhä löydettävissä 8-tien meren puoleisella metsä alueella.
Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743. aselevon aikana venäläiset joukot terrorisoivat ja ryöstelivät Savoa ja Karjalaa. Lewenhaupt kuitenkin veti joukkonsa taisteluitta pois ensin Mäntlahdesta ja sitten koko Haminasta lähtien vetäytymään kohti Porvoota. Vastarintaa odottaneet venäläiset joukot löysivät vain hylätyt puolustusasemat ja palamaan sytytetyn Haminan kaupungin. Porvoota, Lewenhaupt perääntyi armeijoineen Helsinkiin. 7. elokuuta 1743. Uusi raja vedettiin etelässä Kymijokeen, ja se vei Ruotsilta koko sekä Etelä-Karjalan että Savonlinnaa ympäröivän alueen. Rajasta tuli entistä vaikeammin puolustettava, kun Haminan ja Lappeenrannan rajalinnoitukset ja vanha Olavinlinna jäivät Venäjän puolelle.
Ensinmäinen Pommerin sota käytiin vuosina 1757–1762 Ruotsin ja Preussin kuningaskunnan välillä Ruotsin Pommerin hallinnasta
Toinen Pommerinsota käytiin 1763
Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Vuonna 1789 Venäjä pyrki Savon valtaamiseen. Venäjän edetessä kohti Mikkeliä käytiin Porrassalmella kesäkuussa suuret taistelut, jotka päättyivät Ruotsin torjuntavoittoon. Silti venäläiset onnistuivat valtaamaan Mikkelin.
Kolmannen liittokunnan sota oli Ranskan sota kolmatta liittokuntaa vastaan vuosina 1803–1806. sotatoimia ei ollut Ruotsissa.
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärin ja Viirteen kylissä, jolloin Armeija perääntyi siikajoelle ja venäläiset perustivat pääesikunnan Raahen. Siikajoen taistelu oli yksi Suomen sodan maineikkaimmista taisteluista. Taistelu käytiin Siikajoen kirkonmäen läheisyydessä 18. huhtikuuta 1808. alkoi Armeijan vastahyökkäys, jolloin venäläiset työnnettiin takaisin pohjanmaalle jossa käytiin useita taisteluita. Toinen perääntyminen päättyi tällä kertaa Tornioon joulukuussa 1808. Ote sodasta oli karannut Klingsporilta jo Lapuan taistelussa, jossa hänellä olisi ollut mahdollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja hyökätä ongelmissa kamppailevien venäläisten kimppuun rannikolla, Venäjällä aselepo otettiin hyväksyvästi vastaan ja 19. marraskuuta 1808 Olkijoella solmittiin aseleposopimus. jollin Saloinen jäi venäläisten miehittämäksi, 17. syyskuuta 1809 asti.
