Anna Sofia Attila

Is your surname Attila?

Research the Attila family

Anna Sofia Attila's Geni Profile

Records for Anna Attila

41,845 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Anna Sofia Attila (Toivonen)

Birthdate:
Birthplace: Elimäki, Etelä-Suomi, Suomi
Death: Died in Orimattila, Etelä-Suomi, Suomi
Immediate Family:

Daughter of Johannes Hanssunpoika Toivonen and Lisa Johansdotter Toivonen
Wife of K. H. Attila
Mother of Armas Attila; Sulo Attila; Eine Rauha Attila; Veikko Attila; Kaino Attila and 6 others
Sister of Maria Johansdotter Ruottijoki; Johannes Edvard Johansson Toivonen; Eva Lisa Johansdotter Toivonen; Helena Johansdotter Toivonen and Matts Hansson Toivonen

Occupation: Kansakoulun opettaja
Managed by: Erkki Tapio Attila
Last Updated:
view all 19

Immediate Family

About Anna Sofia Attila

Veli-Matti Syrjö: Orimattilan historia II, Orimattilan kunta, 1976, ss. 289-293.

Orimattilan emäntä koulu

Naisasialiike alkoi maassamme viime vuosisadan viimeisillä vuosikymmenillä saada jalansijaa. Eräs tämän liikkeen johtavia hahmoja oli Aleksandra Gripenberg. Saadakseen aatteitaan levitetyksi laajemmalle myöskin maaseudun väestön keskuuteen tekivät monet uranuurtajat matkoja ympäri Suomea. Kun Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Aleksandra Gripenberg syksyllä 1889 esitelmämatkallaan poikkesi myös Orimattilaan, oli hänen tarkoituksensa täällä kuten muuallakin kehottaa pitäjäläisiä perustamaan Naisyhdistyksen haaraosasto Orimattilaan.

Tällä kertaa Aleksandra Gripenbergillä oli huono onni, sillä hän saattoi ainoastaan yksityisissä keskusteluissa käsitellä asiaa. Iltapäivällä näet Kirkonkylässä syttyi tulipalo, joka tuhosi neljätoista rakennusta, eikä esitelmätilaisuudesta tullut mitään.1

Käynti ei kuitenkaan ollut tulokseton, sillä ne henkilöt, joiden kanssa hän oli keskustellut, veivät asiaa eteenpäin. Vuoden kuluttua elokuun 2. päivänä 1890 perustettiin Orimattilan Naisyhdistys. Perustajia olivat Anna Attila, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana kaikkiaan parin vuosikymmenen ajan, Augusta Grönroos, Gabriella Lingonblad, Lovisa Åhman, Emilia Kostinen, Natalia Latola, Elvira Ringblom, Hanna Alopaeus, Hilda Churberg, Saima Linnanen ja Juma Wallenius.2

Yhdistyksen säännöissä määriteltiin sen pyrkivän naiskasvatuksen kohentamiseen pitäjässä niin henkisellä kuin taloudellisellakin alalla. Kohentaakseen taloudellista kasvatusta päättivät naiset perustaa pitäjään kutomakoulun. Saadakseen huoneen kouluaan varten kääntyivät yhdistyksen toimihenkilöt kirkkoherran puoleen, mutta tämä kieltäytyi luovuttamasta tiloja sellaiseen tarkoitukseen. Silloin kanttori Karl Gustaf Åhman, joka oli innolla mukana naisten riennoissa, sanoi: "No, siinä tapauksessa me rakennamme oman talon. "3 Kanttori Åhmanin aloitteesta laajeni tuo vaatimaton kutomakoulusuunnitelma uusiin mittoihin. Päätettiin perustaa oppilaitos, jossa olisi annettava tietoa ja taitoa sellaisissa taloustöissä ja askareissa, jotka ovat välittömästi hyödyksi naisella tulevana perheenemäntänä ja äitinä

Aiotulle oppilaitokselle laati kanttori Åhman säännöt ja esitti ne Kirkollisasiain toimituskunnan päällikölle senaattori Yrjö-Koskiselle vahvistettaviksi. Tämän toimesta muutettiin laitoksen nimi Emäntäopistosta Emäntäkouluksi, ja säännöt vahvistettiin. Valtiolta saatiin apua 2000 markkaa kolmeksi vuodeksi sekä rakennusavuksi 1000 markkaa.5

Naisyhdistys kääntyi kunnan puoleen saadakseen apua. Anomuksessa, joka joulukuun 27. päivänä vuonna 1890 tuli kuntakokouksen käsiteltäväksi, sanottiin mm: "Kun tyttö on ennättänyt 16-18 vuoden ikään eli toisin sanoen kun hän on naiseksi varttumassa, pitäisi hänen osata tehdä kaikenlaisia taloudellisia töitä ja askareita koto-elämän alalla; usein kyllä saapi nainen jo sillä ijällä täydellisen talouden kaikkine tuhansine huolineen ohjattavaksensa, ja tulisi hänen ymmärtäväisenä perheenemäntänä tällöin kaikissa naisen töissä, järjestyksen ja puhtauden pidossa, ruoan valmistamisessa, terveydenhoidossa sekä säästäväisyydessä olla omaistensa esikuvana, johtajana ja neuvonantajana - mutta kuinka? Tuntuupa melkein siltä kuin naisihmiseltä hänen tähän ikään päästyänsä oltaisiin toivottu jotain vaistomaista, syntyperäistä luonnon taipumusta. . . koskei häntä varten ole minkäänlaisia järjestettyjä talouskouluja perustettu."

Anomuksessa pyydettiin, että kunta lahjottaisi kaksitoista viisisylistä hirttä manttaalilta sekä raha-apua rakennustyöhön ynnä tonttimaan talolle.6

Uudessa Suomettaressa julkaistiin uutinen kuntakokouksen istunnosta. Tässä, ilmeisestikin kanttori Åhmanin laatimassa selostuksessa kerrotaan asian käsittelystä: "Naisyhdistyksen anomus. . . sai monta innokasta puolustajaa, mutta ei kumminkaan tällä erää yksimielistä kannatusta. Muutamat tekivät parastaan saadakseen asian jo nyt alussa kaikin tapetuksi, mutta ymmärtäväisempien mielipide pääsi sen verran voitolle, että koululle myönnettiin kaksi tynnyrinalaa maata tonttimaaksi."7 Kokouksessa oli voimakas kannatus kaikkiinkin. pyyntöihin nähden, silla hylkäävä päätös syntyi äänin 23-19.8 Tonttimaa luovutettiin entisestä pappilan maasta aluksi viideksikymmeneksi vuodeksi ilman vuokraa, mutta myöhemmin kokonaan.

Naisyhdistys ryhtyi keräämään varoja rakennustyöhön ompeluseurojen, iltamien ja arpajaisten avulla. Rahaa saatiin kokoon tällä tavoin 600 markkaa, ja Orimattilan Säästöpankki lahjoitti voittovaroistaan 1000 markkaa. Talkoilla saatiin kokoon 300 hirttä. Koulurakennuksen piirustukset laati arkkitehti J. Stenbeck ilmaiseksi. Näin saatettiin rakennustyöhön ryhtyä jo syksyllä 1891.9 Orimattilassa vuonna 1890 raivonnut hirmumyrsky tuli rakennuspuuhan avuksi. Se oli näet kaatanut runsaasti puita, joten rakennushirsiä oli saatavissa erittäin halvalla. Suuri hirsi maksoi markan ja pieni 75 penniä. Rakennustyötä haittasi pahasti rahojen puute. Kunnalle vuonna 1891 tehty anomus 1500 markan rakennusavusta hylättiin, samoin seuraavana vuonna tehty anomus, että kunta maksaisi valtiolta saatavan lainan korot.10

Rakennus valmistui vastuksista huolimatta, ja syksyllä 1893 saattoi koulu aloittaa toimintansa. Ensimmäisiksi opettajiksi valittiin neidit Hanna Friis (pohjanpalo) sekä Aino Pesonen. Neiti Friis toimi opiston johtajattarena vuoteen 1897. Vuodesta 1898 alkaen toimi koulun johtajattarena neiti Fanny Syren, myöhemmin Syrjänne.11

Koulutalossa oli aluksi oppilaille kaksi huonetta. Leivintupa saatiin, kun kunta syksyllä 1894 luovutti vanhan pitäjäntuvan koululle.12 Kun koulu syyskuun 1. päivänä 1893 aloitti toimintansa, oli ensimmäiselle kurssille ilmoittautunut kaksitoista oppilasta. Aluksi oppilaita otettiin kouluun kolme kertaa vuodessa ja kukin kurssi kesti aina yhdeksän kuukautta. Vuonna 1900 muutettiin järjestelmää, sillä päällekkäiset kurssit olivat aiheuttaneet monenlaisia hankaluuksia. Tällöin päätettiin ottaa oppilaita ainoastaan kerran vuodessa, noin kolmekymmentä kurssille.13

Opetusaineina koulussa olivat tietopuolinen ja käytännöllinen ruoanvalmistusoppi, kankaiden kutominen, mallien kuvaaminen, neulominen, ompeleminen, paikkaaminen ja parsiminen, talouden järjestäminen, terveydenhoito-oppi, kirjeenvaihto, talouskirjanpito, yhteiskuntaoppi, isänmaan historia, isänmaan kirjallisuus, kasvitarhanhoito, laulu sekä yleinen emännöitsemiskyky. Kasvitarhanhoidon opetusta varten sai, koulu oman palstan käyttöönsä vuonna 1895.14

Koulu oli alusta alkaen kouluylihallituksen valvonnassa, mutta se ei osoittautunut hyväksi järjestelmäksi. Vuonna 1899 syntyi kansakouluntarkastajan kanssa ristiriita, jonka seurauksena koulun valtionapua vähennettiin. Koulun toimesta anottiin vuonna 1910, että se siirrettäisiin maanviljelyshallituksen valvontaan, mutta anomukseen ei silloin suostuttu. Vasta kaksi vuotta myöhemmin saatiin tämä siirto toteutetuksi.15

Kun koulun toiminta laajeni ja sen oppilasmäärä kasvoi, tulivat set tilat ahtaiksi. Syksyllä 1911 saatiin lisärakennus, ja pari vuotta myöhemmin oston kautta Päivärinteen palsta rakennuksineen tuli koulun omaisuudeksi. Rakennuksesta tehtiin oppilasasuntola ja palstalle perustettiin hedelmäpuu- tarha. Kasvitarhanhoito sai oman opettajansa koulun siirryttyä maanviljelys- hallituksen valvontaan vuonna 1913. Seuraavana vuonna aloitettiin koulussa myös karjanhoidon opetus, aluksi johtajatar Syrjänteen omilla varoilla. 16

Varojen hankkiminen koulun tarpeisiin oli aluksi perin vaikeaa. Kun kunta suhtautui jatkuvasti penseästi emäntäkouluun - kuntakokouksessa esitettiin

ettei sellaisesta sivistyslaitoksesta ollut mitään hyötyä _,17 jouduttiin turvautu- maan muihin keinoihin. Orimattilan Säästöpankki tuki koulua uskollisesti, kaikkiaan 16 500 markkaa se lahjoitti eri aikoina koululle. 18 Valtionapu tietysti oli tärkeä, mutta silti täytyi usein turvautua oma-aloitteisuuteen. Juhlilla ja arpajaisilla kerättiin varoja. Esimerkkinä tuollaisen juhlan ohjelmasta lienee hauska mainita vuoden 1897 laskiaistiistaina pidettyjen arpajaisjuhlien ohjelma. Tohtori Waren esitelmöi bakteereista ynnä muusta "näkymättömän maailman pikkuväestä," esitettiin kaksi kuvaelmaa; Topeliuksen Prinsessa Ruusunen sekä Kulkue Kalevalaisia bengalitulen valossa, sekä kuoro lauloi ja torvisoittokunta soitti. Väkeä oli talo täynnä, kertoo Uusimaa-lehden kirjeenvaihtaja.19

Myöhemmässä vaiheessa koulu pääsi hyvin jaloilleen, niin että kun Orimattilan Naisyhdistys vuonna 1919 luovutti koulun varoineen ja velkoineen valtiolle 40 000 markan hinnasta, vastasi koulun omaisuus moneen kertaan sen velkoja. Tällöin jo oli herätty huomaamaan kotitalouskoulujen merkitys, joten maamme ensimmäinen emäntäkoulu, Orimattilan emäntäkoulu, siirtyi valtion täyteen hallintaan ja muuttui samalla kotitalousopistoksi.20

Viitteet

Orimattilan emäntä koulu

1) Fanny Syrjänne, Muistelmia Orimattilan kotitalousopiston toiminnasta (käsikirjoitus Orimattilan kotitalousopiston hallussa), rouva Hanna Nyysisen haastattelu

2) Lahti N:o 87/1918

3) Fanny Syrjänne, mk.

4) Fanny Syrjänne, mk.

5) Fanny Syrjänne, mk.

6) Kuntakokouksen pöytäkirja 27.12.1890, I Ca:3, Orimattilan kunnanarkisto

7) Uusi Suometar N:o 6/1891

8) Kuntakokouksen pöytäkirja 27.12.1890, I Ca:3, Orimattilan kunnanarkisto

9) Fanny Syrjänne, mk.

10) Kuntakokouksen pöytäkirjat 11.7.1891 ja 12.12.1892, I Ca:3, Orimattilan kunnanarkisto

11) Syrjänne;mk.

12) Kuntakokouksen pöytäkirja 22.9.1894, I Ca:3, Orimattilan kunnanarkisto

13) Syrjänne, mk.

14) Syf'jänne, mk.

15) Syrjänne, mk.

16) Syrjänne, mk.

17) Kuntakokouksen pöytäkirja 6.5.1893, I Ca:3, Orimattilan kunnanarkisto

18) Syrjänne, mk.

19) Uusimaa N:o 19/1897

20) Harden, mt. s. 314

view all 14

Anna Sofia Attila's Timeline

1850
January 24, 1850
Elimäki, Etelä-Suomi, Suomi
1878
February 1, 1878
Age 28
Orimattila, Finland
1879
April 15, 1879
Age 29
Orimattila, Finland
1880
August 14, 1880
Age 30
Orimattila, Finland
1882
March 15, 1882
Age 32
Orimattila, Etelä-Suomi, Finland
1883
June 1, 1883
Age 33
Orimattila, Finland
1884
September 17, 1884
Age 34
Orimattila, Finland
1886
August 7, 1886
Age 36
Orimattila, Finland
1889
February 15, 1889
Age 39
Orimattila, Finland