Anselm Konstantininpoika Brask

Vuokraaja, talollinen Anshelm Brask s. 23.10.1872 k. 04.07.1929. Puoliso Maria Brask os. Janhunen s. 23.06.1871 k. 03.12.1951. Anshelm osallistui sisaruksiensa tavoin lapsesta lähtien torpantöihin ja vartuttuaan myös taksvärkkeihin Frugårdissa. Näin hän oppi maatalouden moninaiset taidot ja harjaantui erityisen käteväksi käden töissä. Hänestä kehittyi voimakas, jäntevä ja huomattavan pitkä mies. Vanhojen Mittojen mukaan vartta oli kolmen kyynärää ja tuuma eli noin 180 cm. Ulkomuodoltaan hän muistutti suuresti hieman lyhyempää Aksel-veljeänsä. Erityisenä ominaisuutena muistelijat mainitsevat ison nenän, tasaisen puhetavan, rauhallisen vaativan käytöksen ja sisäistyneen huumorin.

Veljensä lailla Anshelm kävi Joroisten Kirkonkylän kansakoulua. Myöhemminkin "hän viihtyi kirjan ääressä ja myöskin hankki niitä". Opin käyntiin kuului niin ikään "wanhan väen" aikainen reservinpalvelus kolmena kesänä 1890-luvun puolivälissä Savonlinnassa reservikomppaniassa. Hyvin epävarma muistelu kertoo, että hän olisi suorittanut vuoden kurssin jossakin "pohjoisen maanviljelykoulussa". Anshelmin pätevyys pantiin Frugårdissä merkille.

Avioituessaan 1899 Maria Janhusen kanssa Anshelm asui kotona Rantalassa. Siellä syntyivät parin kaksi vanhinta lasta Vilhelm ja Siiri. Edessä oli muutto Frugårdiin; ensin 1903 työnjohtajaksi ja edelleen pehtooriksi. Frugårdin omistajat, Collanit, asuivat Helsingissä. Siksi he vuokrasivat neuvottelujen jälkeen Anshelmille kartanon hoidon vuosiksi 1908–1919. Hänen vastuulleen siirtyi tilan noin 40 ha:n peltojen viljely, huoli laajoista metsistä sekä hevosten ja 25-päisen karjan ja muiden "elikoiden" hoito. Työvoimana oli 11 torpparia päivätyövelvotteineen sekä vakinaisina ainakin tallimies Kalle Vänttinen ja karjakko apulaisineen. Kartanon väki piti erikseen omia palvelijoita.

Perhe asui kartanon pihapiirissä pehtoorin rakennuksessa. Sen toisen pään muodosti iso pirtti, jota käyttivät päivätöihin tulleet torpparit. Siellä oli myös Anshelmin höyläpenkki työkaluineen ja iso seinäkello, jota hän rukkasi ja korjasi tarvittaessa.

Anshelm menestyi työssään hyvin. Hän otti vanhakantaisesti hoidetuilla pelloilla käyttöön täydellisen vuoroviljelyn heinänkasvatuksineen. Maitopuolella siirryttiin meijeritalouteen, ensin Järvikylän kartanomeijeriin ja sitten Joroisten osuusmeijerin osakkaiksi. Vuokrakauden lopulla kartanoon vedettiin sähkölinja. Valaistuksen lisäksi töihin kuului sähköpumpun asentaminen ja sen voimalla toimiva vesijohdon rakentaminen. Se oli tärkeä navettatöidenkin kannalta. Asemansa ja ominaisuuksiensa ansiosta Anshelm nautti yleistä luottamusta. Osoituksena siitä on hänen toimintansa kunnanvaltuuston jäsenenä 1915–1918 sekä lautamiehenä.

Joroisissa vapaussodan alkuvaiheissa vallinnut epävarma tilanne ei juurikaan vaikuttanut toimintaan Frugårdissa. Sen lauettua Anshelm sai määräyksen asettaa hevonen ajajineen Pohjois-Savon rykmentin kuormastoon.Tehtävään lähti perheen vanhin poika Vilhelm (Vilho). Hän kotiutui lukuisine sotajuttuineen rauhan palattua. Vallinneen pulakauden aikana talo osallistui elintarvikeapuun.

Vuokrakauden päätyttyä Anshelm osti Frugårdilta Punnolasta entisen torpan perheen tilaksi. Se oli pinta-alaltaan 40 ha.ja käsitti sekä peltoa että hyötyeläimiä samassa suhteessa kuin Rantalakin. Anshelm korjasi ja laajensi asuinrakennuksen uusia tarpeita vastaavaksi. Perhe menestyi itsenäisenä viljelijänä. Pätevänä miehenä Anshelmilla oli muitakin ansiotöitä. Lapset kävivät vuorollaan kansakoulua ja vanhimmat alkoivat itsenäistyä. Odottamaton käänne tapahtui 1927. Anshelm oli taannut ystävänsä Nykäsen nahkuriverstaan lainoja. Tämä osottautui varattomaksi ja Anshelm joutui vastaajaksi. Se maksoi Punnolan talon, jonka Frugårdin omistaja Clas v Collan lunasti. Sopimuksen mukaan perhe asui siinä edelleen vuokralla. Anshelm ryhtyi ansiotyöhön rakennusten korjausmiehenä ja urakoitsijanakin. Matkanpää tuli eteen vuonna 1929. Perhe asui edelleen Punnolasssa ainakin vuoteen 1935 saakka.

Anshelmin kuollessa Maria lähenteli 60 vuotta. Perheen toimeentulo oli turvattu, sillä nuorimpia lapsia lukuunottamatta muut olivat jo ansiotyössä.

Niilo Braskin kirjoituksesta kopioinut .......Veli-Juhani Lousa 03,06,2017

kaste> Joroinen syntyneet 1867-1884 (MKO1-7) Sivu 53 1872 Syyskuu -Lokakuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7830... / Viitattu 19.05.2022

Lapset

Joroinen lastenkirja 1900-1909 (MKO87-91) Sivu 122 (Wokkolainen, Tolppo, Eronen, Rantanen, Riipinen, Räsänen, Turunen, Ruuttu, Brask, Tolonen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3727... / Viitattu 01.05.2022

Joroinen rippikirja 1900-1909 (MKO158-180) Sivu 398 Kotkatlahti N:o 5 Frugård ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3727... / Viitattu 19.09.2021

Joroinen rippikirja 1910-1919 (MKO193-230) Sivu 448 Kotkatlahti N:o 5 Frugård ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3727... / Viitattu 19.09.2021

kuoli keuhkokuumeeseen v. 1929
Joroinen kuolleet 1927-1962 (MKO17-21) Sivu 16 1929 heinäkuu, elokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3728... / Viitattu 19.09.2021