Bertha Hilpeä Heitmann

Is your surname Heitmann?

Research the Heitmann family

Bertha Hilpeä Heitmann's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Bertha Hilpeä Heitmann (Dahlberg)

Finnish: Bertta Hilpeä Heitmann (Dahlberg)
Also Known As: "Heitman"
Birthdate:
Birthplace: Kaarina, Finland
Death: March 13, 1951 (87)
Vaanila, Lohja, Finland
Immediate Family:

Daughter of Gustaf Jakobsson Dahlberg and Augusta Olivia Randelin
Wife of Carl Heitmann
Mother of Lisa (Anna Elisabeth)
Sister of Alma Viriä Olivia Munsterhjelm and Martin Gustafsson Dahlberg
Half sister of Lars Gustaf Viktor Gustafsson Dahlberg; Otto Julius Gustafsson Dahlberg and Karl August Stefan Dahlberg

Occupation: Kunnallisneuvoksetar
Managed by: Hans Henrik Leidenius
Last Updated:

About Bertha Hilpeä Heitmann

Tunnus 9672 Kunta Lohjan maalaiskunta Kylä Vaanila Tilan nimi Vaanila Tilannevuosi 1931 Omistaja Bertha Heitmann o.s. Dahlberg Lisätietoja VAANILA, 5 km Lohjan asemalta ja 7 krn Lohjan kauppalasta. Omistaja v:sta 1897 kunnallisneuvoksetar Bertha Heitmann (o.s. Dahlberg). Tila mainitaan ensi kerran eräässä rajakirjassa v. 1402. Siihen kuului alkujaan 5 eri tilaa (päätilat Bergvik ja Jakobsberg), joiden useimpien omistajana oli Vani-niminen henkilö. 1600-luvulla liitti eräs Henrik Henrikinpoika Vanberg oston kautta Vaanilan tilat yhteen. Sen jälkeen sen omisti (1701—1854) Forsman suku. Muutettuaan sitten monta kertaa omistajaa (Baer, Hammer. Bergroth ym) se joutui v. 1879 kunnallisneuvos Carl Heitmannille, jonka leskellä se nykyjään on. — Pinta-ala 950,98 ha, josta puutarhaa ja puistoa 2, peltoa 270,17, luonnonniittyä 2, viljeltyä laidunta 45,18, metsämaata 628,45 ja joutomaata 3,18 ha. Pellot epätasaisia savi-, hiekka- ja multamaita, joista 148 ha on salaojitettuna. Siitä 72 tiiliputki-, 71 riuku- ja risu-sekä 5 ha laatikkotäytteisissä salaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä kauniilla paikalla Hiidenveden rannalla, suuren puutarhan ja puiston ympäröimänä. Päärakennuksen iästä enempää kuin sen rakennuttajastakaan ei ole tietoa, mutta on se kuitenkin jo hyvin vanha. Siili on korjailtu ja uusittu moneen kertaan ja v. 1882 muutettiin sen rakennustyylikin nörnbergiläiseksi. Viimeksi se on uusittu v. 1909 arkkitehti Leideniuksen piirustusten mukaan. Navetta on punaisesta graniitista. Talli rakennettu puusta. Kummassakin on tiilikatto, kuten useissa muissakin rakennuksissa. Tilalla painovesi ja varalla sähköpurnppu. Pellot ovat jaetut kolmeen kiertoon: A. kevätvilja, juurikasvit, ohra, heinä, heinä ja laidun; 13. ruis, 3 heinää, 2 kauraa, 3 heinää; C. kesanto, ruis, 3 heinää, 2 kevätviljaa. Peltoalasta oli v. 1929 22,27 ha kesantona, 24 rukiilla, 5 vehnällä, 56 kauralla, 5,02 ohralla, 5 sekaviljalla. 2 herneellä, 6 perunalla, 0,5 pellavalla, 8,28 rehu- ja sokerijuurikkaalla. 1,5 rehukaalilla ja 134,6 ha heinällä. Pellot hyvässä kasvukunnossa ja voimaperäisesti viljeltyjä. Niinpä on saatu: turnipseja 96 000 kg, lanttuja 70 000, sokerijuurikkaita 36 000, perunoita 24 000, vehniä 2 400, ohraa 2 200, rukiita 2 150 ja kauroja 2 100 kg ha:lta. Kotieläimiä: 30 hevosta, 130 Iehmää, 3 sonnia, 8 sikaa ja mehiläisiä 4 yhteiskuntaa. Karja on Ay- ja siat SY-rotua. Eläinten tuotanto on viime vuosina muodostunut varsin huomattavaksi tekijäksi. josta syystä siitoskarjan kasvatukseen onkin kiinnitetty suurta huomiota. Varsinainen ayrshirekarjanjalostus alkoi jo v. 1901, jolloin tuotiin Skotlannista 3 hiehoa ja 1 sonni sekä myöhemmin Aittamäen kartanosta 1 puhdasrotuinen Iehmä. Nämä neljä lehmää muodostavat tilan karjassa huomattavia karjaperheitä. Näistä kantaeläimistä mainittakoon Aulis (A. 452) ja Saksa (A. 979), joiden jälkeläisissä on sellaisia suurlypsäjiä kuin Varpu (A. 2854), (paras tuotanto oli v. 1926 9 267 kg maitoa ja 411,4 kg rasvaa) ja Urania (A. 2575), (neljän vuoden keskituotanto on 6 714,3 kg maitoa ja 251,43 kg rasvaa sekä korkein vuosituotanto 9 567 kg maitoa ja 358,3 kg rasvaa). Koko karjan keskilypsy oli v. 1924 4 228 kg maitoa ja 158,9 kg rasvaa sekä säännöllisten lehmien samana aikana 4 403 kg maitoa ja 164,5 kg rasvaa. — Suurimmat rahatulot maidosta, viljasta, lihasta, perunoista, rehuista seka puu- ja kasvitarhan tuotteista, jotka myydään Helsinkiin ja Lohjalle. Suunnitelman mukaan hoidettu sekametsä, josta myyty saha-, paperi-, faneeri- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Lohjan Säihkö Oy:ltä. Traktori, raamisaha, pärehöylä, 7 sähkömoottoria, sekä lypsykoneet. — Vaanilan omistaja, joka on Lohjan vesistön metsä Oy:n osakas ja Lohjan turvepehkuosuuskunnan jäsen, on saanut karjastansa monta ensimmäistä palkintoa yleisissä maatalousnäyttelyissä. — Tilalla oli ennen myöskin parantola, mutta v. 1911 se muutettiin kesäkodiksi, jossa viime vuosina on keskimäärin ollut n. 120 kesävierasta. Lohkotiloja on erotettu yht. pinta-ala on n. 54 ha. (Ad. Neovius, Historiska anteckningar om Vaanila gård. — Turistföreningens resehandtböcker III, Lojotrakten.)

	 

Lähde Suomen maatilat, I osa

Kuvat ovat linkkejä suurempiin kuviin.

Tulosta

Kuvat Lähetä Lähetä


Syntymä ja kaste: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25728&pnum=60

Carl Heitmannin 2. vaimo, vuodesta 1887.

1915-1939 Lohjan yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja

1917-1939 Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät Ry:n puheenjohtaja

1921-1939 Pohjois-Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtaja

view all

Bertha Hilpeä Heitmann's Timeline

1863
April 4, 1863
Kaarina, Finland
1892
April 3, 1892
Age 28
Lohja, Finland
1951
March 13, 1951
Age 87
Lohja, Finland