Claes (Klaus) Eriksson Fleming

Is your surname Fleming?

Research the Fleming family

Claes (Klaus) Eriksson Fleming's Geni Profile

Records for Claes (Klaus) Fleming

2,017,945 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Claes (Klaus) Eriksson Fleming

Birthdate: (62)
Birthplace: Pargas, Finland
Death: Died in Pohja, Finland
Immediate Family:

Son of Erik Joakimsson Fleming and Hebla Siggesdotter Sparre
Husband of Ebba Stenbock
Partner of NN
Father of Johan Claesson Fleming; Hebbla Claesdotter Fleming; Karin Claesdotter Fleming; Gustaf Claesson Fleming; Erik Claesson Fleming and 2 others
Brother of Joakim Eriksson Fleming and Filippa Eriksdotter Fleming

Occupation: Diplomat, Riksråd, riksmarskalk, riddare 1561, friherre 1569, Riksmarsk friherre, 1561 ritari, valtaneuvos, laamanni, laivaston amiraali, suurten läänitysalueiden haltia vapaaherra1569 siuntiossa
Managed by: Private User
Last Updated:

About Claes (Klaus) Eriksson Fleming

http://www.blf.fi/artikel.php?id=526

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4#TAB_8

http://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=14215

http://runeberg.org/frfinl/0125.html

Riksråd, riksmarskalk, riddare, friherre.

I december 1556 utnämndes han till chef för kungens stridsförband i Finland, "Savon suksimiehet" (Savolax skidtrupp). 1560 ärvde han av sin mor Qvidja (gård i Pargas) och började sköta gården, där han levde nästan hela sitt liv. Han blev den tiden mes inflyteslerika person och kungens anförtrodda i Finland. Han var rätt egensinnig, rå och energisk till sinnelaget och det var endast få vänner som vågade närma sig honom. Han blev riddare 1561 under kund Erik XIVs kröning. Han blev friherre 1569, amiral 1587, överbefälhavare 1591 i kriget mot Ryssland, marskalk 1594. Han var Johan III:s stora gunstling och blev i strid med det svenska adelskapet. Efter kungens död 1592 uppstod det stridigheter mellan den katolska kung Sigismund (Johan III:s son) och Hertig Karl (Gustav Vasas ungsta son). Han tog part för Sigismund. En konsekvens av dessa överklassens stridigheter var bondeupproret i Österbotten, det sk klubbekriget. Han ledde 1597 klubbekrigets huvudstrider i Santavuori, där bönderna led en blodig förlust. Det berättas att en häxa från norr hade förbannat honom som hämnd.

Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto 1556 Kustaa Vaasa määrää hänet Savon suksimiesten päälliköksi. 1560 Eerikin kruunauksessa hänet lyödään ritariksi ja nimitetään valtaneuvokseksi. 1562 Toimii vähän aikaa Pärnun käskynhaltijana. Nimitetään Etelä-Suomen laamanniksi. 1564 Taistelee tanskalaisia vastaan. Hänestä tulee vähäksi aikaa laivaston amiraali. 1569 Siirtyy Juhana III:n leiriin. Juhana korottaa Flemingin Viikin vapaaherraksi. Hän toimii sotaeverstinä Norjassa. Nimitetään valtakunnan yliamiraaliksi. 1572 Fleming toimii Eerikin vartioinnin ylivalvojana. 1573 Menee 1. marraskuuta naimisiin Ebba Stenbockin kanssa. 1574 Juhana määrää Flemingin Viipurin linnan päälliköksi. 1576 Flemingiltä otetaan Etelä-Suomen laamanninvirka pois. 1591 Saa Pohjanmaan tuomariviran. Nimitetään armeijan ylipäälliköksi sekä Suomen ja Viron ylimmäksi käskynhaltijaksi. Hänestä tulee myös valtakunnanmarski. 1592 Välit Kaarle-herttuan kanssa huononevat. 1593 Kukistaa talonpoikaiskapinan Hämeessä. Kuningas Sigismund vahvistaa ylipäällikön ja Suomen ja Viron ylikäskynhaltijan virat. 1595 Rauha Venäjän kanssa. Fleming alkaa toimia välittämättä herttuasta ja valtaneuvostosta. 1596 Nuijasota puhkeaa. 1597 Fleming kuolee. Alkaa liikkua kertomuksia siitä, kuinka pohjalainen noita oli kostoksi hänet kironnut. Lähde: Kansallinen elämäkerrasto Klaus Fleming edusti niin kutsuttua "Suitian ja Kuitian sukuhaaraa", joka saattoi kerskuaäheisillä sukuyhtyksillä kuningashuoneeseen. Lähde: "Sopeutuvat, neuvottelevat kapinalliset" Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620. Anu Lehtinen, 2007 

"Klaus Fleming (1535-1597) was a Finnish noble man. He was a trustee of the Swedish kings. In the 1590s he became the marshal and imperial admiral, i.e. the commander-in-chief of the army and the navy of Sweden-Finland, as well as governor of Finland and Estonia."

Sources:

http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Klaus-Fleming

----------------------------------------------------------------------------------

At Wikipedia you´ll find some more:

"Baron Clas Eriksson Fleming (Finnish: Klaus Fleming) (born 1535 in Parainen, Finland; died April 13, 1597 in Pohja, Finland) was a Finnish-born member of the Swedish nobility and admiral, who played an important role in Finnish and Swedish history during the rise of Sweden as a Great Power. He was a trustee of Swedish kings John III and Sigismund Vasa.

In 1569 Fleming became a member of the Privy Council, in 1571 he was made Lord High Admiral and in 1590 Lord High Constable. As the Governor of Finland and Estonia he carried the duties of the highest authority of Finland and Estonia for the Swedish realm, next only to the king of Sweden. He was a strong supporter of the legitimate king of Sweden Sigismund Vasa and for that an enemy of the duke Charles of Sudermania.

Fleming's father - a grandson of Björn Ragvaldsson - was the Councilor of State Erik Fleming (1487-1548), also a remarkable man and King Gustav Vasa's favourite.

When studying Swedish history of the time it is noteworthy to know there were many persons in similar position with the name Clas Fleming at the time. Clas Eriksson Flemming should not be mixed with Claes Larsson Fleming (1592-1644), admiral and advisor to the king, or Claes Fleming (1649-1685), nobleman and politician.

References

  1. ^ "Nordisk Familjebok - Riksamiral" (in Swedish). Nordisk Familjebok at runeberg.org. 1916. http://runeberg.org/nfcc/0167.html. Retrieved 2009-05-14. 
  2. ^ Hofberg, Herman; Heurlin, Millqvist & Rubensson (1906). "Svenskt biografiskt handlexikon - Klas Fleming" (in Swedish). Svenskt biografiskt handlexikon at runeberg.org. http://runeberg.org/sbh/a0338.html. Retrieved 2009-05-14.

"Vapaaherra Klaus Fleming, (1530-luvun puoliväli, Parainen – 13. huhtikuuta 1597, Pohja), Kuitian kartanonherra, ritari, oli valtaneuvos, Suomen ja Viron käskynhaltija vuodesta 1591, yliamiraali vuodesta 1588, valtakunnanmarski vuodesta 1591 ja Viikin vapaaherra. Uransa alussa hän toimi laivastossa. Myöhemmin hän oli Juhana III:n ja kuningas Sigismundin luottomiehenä Suomen vaikutusvaltaisin mies 1500-luvun loppupuolella. On sanottu, että Fleming hallitsi Suomea käytännössä katsoen itsenäisenä sotilasdiktaattorina. Hänestä on käytetty myös nimitystä Rautamarski.

Klaus Fleming löi kapinoivat talonpoikaisjoukot nuijasodassa 1596–1597. Klaus Fleming pysyi uskollisena Sigismund-kuninkaalle Kaarle-herttuaa vastaan. Fleming oli tukenut Sigismundia alusta alkaen ja ollut mukana tämän kruunajaisissa. Siksi Sigismund oli palkinnut Flemingin. Hän antoi Flemingille johtavan aseman Suomessa, kartanoita ja laivoja.

On esitetty, että Flemingillä oli tavoite muodostaa Suomen, Ruotsin, Baltian ja Puolan unioni turvaksi Venäjää vastaan.[1][2] Toisen teorian mukaan Fleming suunnitteli Suomen erottamista Ruotsista Puolan alaiseksi ruhtinaskunnaksi. Tämän ajatuksen taustalla oli Kaarle-herttuan, Flemingin vihamiehen, nousu Ruotsissa valtaan. Sigismund ja Kaarle-herttua kävivät valtataistelua, jossa Fleming asettui laillisen kuninkaan, Sigismundin puolelle. Sigismund oli Juhana III:n poika ja tästä syystä Ruotsin, Suomen ja Puolan laillinen kuningas, Kaarle oli edesmenneen Juhanan veli. Ruotsin historiassa Kaarle-herttuaa pidetään valtakunnan yhdistäjänä, kun taas suomalaisissa tulkinnoissa törmää näkemykseen vallananastajasta.

Flemingin kuolema hänen ollessaan paluumatkalla Turkuun antoi aiheen moniin huhuihin. On väitetty, että hänet olisi myrkytetty. Talonpoikien kukistaminen nuijasodassa oli kuitenkin vienyt voimia, joten kuolema saattoi olla luonnollinenkin. Historiallisesti varmaa tietoa kuolemasta tuskin koskaan saadaan.

Kirjallisuutta

   * Renvall, Pentti: Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts. Turun yliopisto 1939, Turku.

Viitteet

  1. ↑ Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia, Weilin & Göös 1981, ISBN 951-35-2608-9
  2. ↑ Risto Astikainen TV-sarjassa Nuijasota

Rautamarski

13-4 tulee kuluneeksi tasavuosia Rautamarskiksi nimetyn Klaus Flemingin kuolemasta 1597. Vuonna 1591 valtakunnanmarsalkka oli nimitetty Suomen käskynhaltijaksi ja hän asettui asettui vaimonsa Ebba Stenbockin kanssa hallinnoimaan Suomea Turun linnasta käsin. 

1597 – Klaus Fleming, suomalainen marski (s. 1535). Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535, Parainen – 13. huhtikuuta 1597, Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella. Klaus Fleming tittelilista on melkoinen. Hän oli vapaaherra, kartanonherra, valtaneuvos, ritari, käskynhaltija, yliamiraali ja marski. Kyseessä on yksi historiamme merkittävimmistä miehistä ja kiistattoman tärkeä hahmo Suomen muodostumisen historiassa. Flemingistä tuli Juhana kolmannen ja kuningas Sigismundin luottomies ja käytännössä Ruotsin itäisen maakunnan sotilaallinen diktaattori. Voimakkaiden mielipiteidensä ja armottomien toimintatapojensa myötä aikalaiset antoivat hänelle lempinimen Rautamarski. Valtakunnan marsalkka, Viikin (Siuntio) vapaaherra (s. n. 1535 Parainen, k. 1597 Pohja).

Klaus Fleming oli Suomen vaikutusvaltaisin mies 1500-luvulla. Hän toimi aiemmin Pärnun käskynhaltijana, laivaston amiraalina, Viipurin linnan päällikkönä sekä Suomen ja Viron ylimpänä käskynhaltijana. Fleming hallitsi Suomea Turusta kuin itsenäistä valtiota. Samaan aikaan Kaarle Herttua (myöh. Ruotsin kuningas Kaarle IX) ja Sigismund (Ruotsin ja Puolan kuningas Sigismund III Vaasa) kävivät kiivasta valtataistelua Ruotsin kuninkuudesta. Fleming tuki Sigismundia, joka avulla Flemingin tavoitteena oli saada aikaan unioni Puola-Liettuan kanssa. Lähellä oli ettei Suomi olisi eronnut koko Ruotsista ja liittynyt Puola-Liettuan ja Baltian maiden muodostamaan valtiomuodostelmaan. Klaus Fleming tunnetaan etenkin Nuijasodan (1596-97) kukistajana, joka syttyi Kaarle-herttuan rohkaistessa Pohjanmaan talonpoikia kapinaan Flemingiä vastaan. Nuijasoturit suuntasivat matkansa kohti Turkua uhaten repiä Turun linnan kappaleiksi vaikka hampain. Kapina kukistettiin verisesti, mutta samana vuonna Klaus Fleming myös kuoli paluumatkallaan Turkuun.

 

Claes Flemingin värikäs ja sotaisa elämä päättyi 12.-13. päivän välisenä yönä huhtikuussa 1597 pian Santavuoren taistelun jälkeen.

Ebba Stenbock käytti jämäkkänä mahtinaisena miehensä kuoleman jälkeen aatelisrouvan leskivaltaa ja johti Turun linnan puolustustaisteluja Kaarle Herttua joukkoja vastaan, mutta joutui luovuttamaan linnan 30.9.1597. Linnaa tulitettiin kolmen viikon ajan joen yli Korppolaimäeltä ja tyytymättömyyttä linnan sisällä lietsoi mm. ylioppilas Daniel Hjort.

 

Kaarle Herttua kuljetti Ebban ym. Turun linnaa puolustaneet aatelisrouvat Tukholmaan vangiksi Gripsholmin linnaan Mälaren järvellä. Siellä olivat aikoinaan vankeina myös Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica, ja siellä syntyi myös heidän poikansa Sigismund. . Vuonna 1602 Kaarle Herttua palautti Claes Flemingin leskelle Ebba Stenbockille vapauden ja kaikki entiset Suitian tilukset. Tilan hoidosta vastasi vouti apunaan seitsemän renkiä, yksi paimen, kolme piikaa, seppä ja muurari. Pääasiallisesti työ tehtiin torpparien taksvärkkityönä. Torppia oli kaksikymmentä. Ebba Stenbock kuoli siellä 1614.

http://timo54.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/klaus_fleming.jpg Vasta vuoden 1600 Linköpingin valtiopäivillä Sigismund pakotettiin luopumaan kruunusta, jonka jälkeen myös "lähes itsenäinen" Suomikin palasin Kaarle-herttuan, uuden Ruotsin kuninkaan hallintaan. Uuden kuninkaan piti tehdä vielä kaksi sotaretkeä Suomeen, jotta Ruotsin valta vakiintuisi Suomessa

24. helmikuuta vuonna 1600 Linköpingin valtiopäivät ilmoittivat, että Sigismund ei ollut enää Ruotsin kuningas, ja Juhana III:n kymmenvuotias poika tunnusti Kaarlen Ruotsin hallitsijaksi. Vasta vuonna 1604, kun poika virallisesti luopui perintöoikeudestaan Ruotsin kruunuun, Kaarle alkoi käyttää titteliä kuningas.

Kaarle IX:n lyhyt hallintokausi oli jatkuvaa sodankäyntiä. Vihollisuus Puolan kanssa ja Moskovan Venäjän sekasorto johtivat sotimiseen Liivinmaasta ja Inkeristä. Tanskan kanssa Ruotsi soti Lapin omistuksesta. Ruotsin kannalta sodat eivät juuri sujuneet. Sisäpolitiikassa ei tapahtunut Kaarlen kaudella merkittäviä muutoksia tai uudistuksia.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8d/Karl_IX.jpg Kaarle IX kruunattiin vuonna 1607. Hän otti hallitsijanimikkeeseensa ainoana Ruotsin kuninkaista myös "suomalaisten kuninkaan" arvon. Suomeksi tuo koko titulatuura eli arvonimiluettelo kuuluu Kaarle IX:nnen 20. joulukuuta 1608 lähettämässä Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa säilytettävässä suomenkielisessä kirjeessä seuraavasti: »Me Carlei se yhdeksäs sillä nimellä, Jumalan armosta Rodzin, Göthin, Wendin, Somalaisten, Karialaisten, Lappalaisten Pohian maalla, Kainulaisten ja Wirolaisten etc. Kuningas".»

Somalaisten kansaa Suomen Turussa

13-4 2017

Simo Tuomola

view all 13

Claes (Klaus) Eriksson Fleming's Timeline