Elis Alexander Carlsson Polviander

Elis kuolee Tyrvännössä Kaukilan kansakoululla 90-vuotiaana:

Turun Sanomat, 13.11.1916, nro 3616, s. 2 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1182012?page=2 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot ja Tammerfors Aftonblad, 03.11.1916, nro 80, s. 1 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1307515?page=1 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

• 1861 vihitty Johanna Kustaava Värmälän kanssa 3.7. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=691...
• 1862-1864 Teisko, Viitaniemi Alanen ja Ylinen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7324812
• 1864 muutto Teiskosta (1.11. #24) https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=771... Tyrväntöön (#39-42) https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=179...
• 1864 Tyrväntö, Uskela, Haukela & Knuutila https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=176...
• 1865-1871 Tyrväntö, Uskela, Haukela & Knuutila https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=176...
• Tyrväntö rippikirja 1872-1881 (AP I Aa:4) Sivu 313 Uskela, Haukela ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3822... / Viitattu 02.12.2023
• Tyrväntö rippikirja 1883-1892 (AP I Aa:5) Sivu 309 Uskela Haukela Mänttä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3822... / Viitattu 02.12.2023
• Teisko rippikirja 1883-1892 (AP I Aa:6) Sivu 355 Padustaipaleen kylä, Poukka - perintötalo Teiskolan oma, (Tammelander, Polviander, Rassi, Wansén, Wiitanen, Hiivanen, Kalliomäki, Helenius ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3163... / Viitattu 02.12.2023
• Teisko rippikirja 1892-1902 (AP I Aa:7) Sivu 411 Padustaipaleen kylä, Poukka Perintötalo ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3163... / Viitattu 02.12.2023
• Teisko rippikirja 1903-1909 (AP I Aa:8) Sivu 429 Padustaipale, Poukka Perintötalo, (Tammelander, Polviander) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3163... / Viitattu 02.12.2023
• Teisko rippikirja 1910-1920 (AP_II Te I Aa:10) Sivu 505 Padustaipale, Poukka, Palkollisia, (Lehtinen, Syrjä, Peltoniemi, Österman, Rantanen, Polviander) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4339... / Viitattu 02.12.2023

  ---

Syntynyt 15.9.1826 Kuru Hainari. (Hautakivessä *10.9.1826.) Kastettu 21.9.1826 Kuru. Kurun srk:n syntyneiden kirjassa maininta: ”Hainari Sept. den 15 föddes och den 21. …dem döptes hemma af R. A. Polviander fahnjunkaren Carl Gust. Polviander och defs hu Juliana Andersdr barn Elis Alexander. Dop…: Lagm. N. J. Idman med defs…Lagman… …Gardemeister, Majoren och Ridd. Georg von Moller med defs … Majorskan … v. Moller och Procopé Demoiselles Maria Sofia och Wendla Carolina Polviander …”.
Porin triviaalikoulu (1837–42). Messukylän Hatanpään kartanon kirjanpitäjä (1849–61). Ammatit: kirjanpitäjä, maanviljelijä ja pehtori. Muuttanut 12.10.1862 puolisonsa kanssa Teiskon Viitaniemeen (Alanen ja Ylinen). Muuttanut 1.11.1864 puolisonsa kanssa Teiskosta Tyrvännön Uskelan Haukilaan.
(Haukilan tilan perijättären nai laamanni Nils Johan Idman, Hatanpään kartanon, Tykölän, Mäntälän ja moneen muun suuren tilan omistaja. Idmanin aikaan Haukila oli Hatanpään sivutilana. Nils Johan Idman on ollut ilmeisesti Elis Alexanderin kummisetä.)
(Holmbergien aika alkoi Tyrvännön Haukilassa 1876, kun Axel Holmberg otti Haukilan haltuunsa isoäitinsä perintönä. Samalla alkoi myös Haukilan uusi elämä kukoistavana kartanotaloutena. Haukilaa viljeltiin Idmanien aikaan perinnäiseen tapaan. Pellot olivat kaksivuoroviljelyssä - toinen kesantona, toinen eloa kasvamassa, heinä koottiin niityiltä ja karja laidunsi metsissä. Näihin aikoihin alkoi tulla uusia tuulia maatalouteen. Koppeliviljely ja tehostunut karjatalous olivat tunnettuja 1860-luvun lopussa, kun suuret nälkävuodet aiheuttivat hätää ja tuhoa. Sen jälkeen uudet viljelymenetelmät etenivät nopeasti. Haluttiin estää nälkävuosien kaltainen mittava katastrofi, jonka syynä oli alkeellinen maatalous. Axel Holmberg oli nuori, innokas ja uusien maanviljelysaatteiden tartuttama. Vanha kaksivuoroviljely sai väistyä, ja Haukilan maita ruvettiin viljelemään koppeliviljelyn periaatteita noudattaen. Viljelylohkoissa viljeltiin viljaa ja juurikasveja vuorovuosin, sitten muutama vuosi heinää, ja kierron lopussa lohko oli laitumena. Holmbergit asuivat Helsingissä, jossa tohtorilla oli virka, ja uudistus annettiin pehtorin toteutettavaksi. Axel Holmbergin mukana Haukilaan tuli pehtoriksi Elis Aleksander Polviander. Ajatus esitettiin kartanon torppareille. Muutamat suuttuivat - kylvää nyt heinää selvään peltoon - eikä yhteistyöstä tullut heidän kanssaan mitään. Kirjavan, Liekosillan ja Supan torppiin otettiin uudet torpparit. Rippikirjan merkinnät viittaavat siihen, että torppien isännät olivat liian iäkkäitä uuteen maailmanmenoon. Myös navettakomento uudistui. Ayshire-karjan tuotto parani jalostuksella ja huolellisella ruokinnalla, johon peltoheinä ja turnipsit antoivat mahdollisuuden. Jotta saataisiin hyvänlaatuista maitoa, puhtauteen kiinnitettiin pikkutarkkaa huomiota, ja sen omaksuminen vei navettaväeltä aikansa. Haukilassa toimi 1890-luvulla kartanomeijeri, jollaiset olivat yleisiä ennen osuuskunnallisten meijereiden perustamista. Ensimmäinen metsätaloussuunnitelma tehtiin 1881. Siihen asti metsällä ei täällä juuri ollut arvoa, mutta kun puutavarateollisuus alkoi ostaa puuta, metsien hoito tuli nopeasti ajankohtaiseksi. Haukilasta puu myytiin Rosenlewille. Se lautattiin Kokemäenjokea pitkin tehtaalle. Torpparien taksvärkit ja Idmanin aikaisten tilanhoitajan, voutien ja muutaman palkollisen käsittävä työvoima ei riittänyt uudenlaisen maatalouden tarpeisiin, varsinkin kun peltoa raivattiin satakunta hehtaaria lisää. Kartanoon palkattiin heti parisenkymmentä muonamiestä, renkiä ja piikaa, ja seuraavina vuosina lisää, niin että vuosisadan lopulla kartanotaloudesta eli toistasataa henkeä. Torppien määrä väheni, muonamiestalouksien taas kasvoi. Kartanossa työskenteli lisäksi konttoristi, kaksi seppää, meijerska, kirvesmies, metsänhoitaja ja rahtimiehiä kartanon kuljetuksiin. Kartanon talous oli organisoitu niin, että työt sujuivat takeltelematta. Peltotöistä vastasi navettavouti, tallista tallivouti. Kaikilla oli omat työnsä ja asemansa. Navetassa oli parhaimmillaan 200 lehmää. Maidosta kuorittu kerma vietiin Parolan asemalle, josta se lähti rautateitse meijeriin. Tavaranvaihto oli niin suurta, että kartano rakensi asemalle oman varaston. Kermakuskina toimi pitkään Aabraham Oksanen, jonka tehtävänä oli myös kuulostella ja pestata taloon uutta työväkeä. Haukilan kolonna ajoi talvella jäitse Neroonniemen sivuitse Jumoinsuon päähän Isollehiekalle ja talvitietä Parolaan. Kesällä tavara kulki rattailla ja laivalla. Paluurahtina kolonna toi kaikkinaista kartanon tilaamaa tavaraa, koneita, apulantoja, piikkilankaa ynnä muuta. Oli tavallista, että palkolliset vaihtuivat aina syksyisin. Haukilan kartanon työväki ei kuitenkaan haikaillut muualle. Kartano oli hyvä työnantaja, ja hyvin järjestetyssä kartanotaloudessa oli turvallista työskennellä.)
Muuttanut leskenä 1.3.1885 neljän nuorimman tyttärensä kanssa Tyrvännöstä tilalliseksi Teiskon Padustaipaleen Poukkaan. Muuttanut leskenä Teiskosta Tyrväntöön.