Elisabet Tolliander

Puolison ensimmäinen vaimo (jo 1699) Ingeborg Montanus († 1711); 2:o Elisabet Toljander († ~1729); 3:o 1730 Margareta Ahockius tämän 2. avioliitossa († 1747).

KEMIEN STILLET JA TOLLIANDERIT

Sääty-yhteiskunnan aikana syrjäseuduilla liki kaikki pappissuvut olivat sukua toisilleen. Niinpä Neiglickien kautta voisi vetää yhteyksiä moniin Itä-Suomen pappissukuihin, mutta tässä yhteydessä se on aiheetonta. Susanna Neiglickin äidin sukutaustan Tolliandereiden (Tolja, Toljander) tarkastelu on kuitenkin paikallaan. Se tuo esiin mielenkiintoisia persoonia ja traagisiakin kohtaloita.

   Yksi Tollianderin sukuhaara vaikutti 1600- ja Tohmajärven Kemiessä. Kemienmäki tarkoittaa pitäjän keskustaa, korkeata karjalaisvaaraa kirkkoineen. Seuraavat tiedot perustuvat pääosin helsinkiläisen agronomi Uolevi Asikaisen tekemiin sukututkimuksiin. 45*

   Asikainen on lukkari Joachim Neiglickin sukuhaaraa. Hänen tutkimuksen nostivat esille pienen uutisen, joka osoittaa yhteydenpidon jatkuneen kauan.

   Kun Rääkkylän Rasivaarassa n:o 1 Toivalassa kastettiin Asikaisen äidin täti 28.12.1863 syntynyt Anna Liisa Pekantytär Kinnunen, olivat lapsen kummeina Joackim Kaksonen ja Maija-Leena Hirvonen. Mieskummi oli joka tapauksessa Susanna ja Antti Kaksosen jälkeläisiä - pojan pojan poika - joko meidän sukuhaaramme Joachim Joachiminpoika Kaksosen Liperistä syntynyt 16.12.1821 Rääkkylässä tai suntio Pekka Kaksosen poika Joachim Kaksonen syntynyt Rääkkylässä 16.4.1824. Todennäköisimmältä kummilta vaikuttaa kuitenkin Joachim Pekanpoika Kaksonen.

   Susannan äiti Elisabeth Mårtensdotter Toljander syntyi noin 1695-96 Tohmajärven Kemiessä ja kuoli noin 1729 Kiteen Suorlahdessa. Elisabethin vanhemmat olivat Tohmajärven kappalainen Mårten Clementsson Toljander, s. - k. 1721 Tohmajärven Kemiessä sekä vuokraajan tytär Kemien hovista Anna Svensdotter Stille, s. noin 1672 ja k. joulukuussa 1759 Tohmajärvellä. Ennen kappalaiseksi tuloaan Mårten Toljander opiskeli Tarton yliopistossa. Konsistorissa hänelle luvattiin apuraha, jos fiskuksessa (valtion rahasto) on jotain. Mårten mainitsee tällöin kirjoittamassaan anomuksessa, että hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet. Hän sai 19.12.1691 fiskuksesta 2 Rt (riikin taaleria).

   Toljanderit omistivat ja asuivat Kemien tiloilla n:o 16 (myöhemmin n:o 18) Harjula ja n:o 17 (myöhemmin n:o 19) Kustula.

   Kappalaisen perheeseen syntyi Elisabethin lisäksi useita muita lapsia. Talollinen ja kirkkoväärti Clemet Mårtensson Tolliander s. 1700 ja k. 1741-42 sodan aikana. Hän siis oli Susanna Neiglickin eno. Clemetin sanotaan olleen pikkuvihan aikana pakomatkalla Tikkalan salolla, jossa venäläiset saivat hänet kiinni ja tappoivat.

   Kappalainen Mårtenin isä oli Tohmajärven kappalainen 1662-1680 ja kirkkoherra 1681-1683 Clement Bartholdi Toljander. Hän kuoli Tohmajärvellä 1685. Äiti oli Kesälahden/Uukuniemen kirkkoherran tytär Susanna Mårtensdotter Fabritius. Susanna Neiglickin etunimi näyttää siten olevan perua isoäidiltä 1600-luvun lopun Uukuniemen suurpitäjästä. Kesälahti on myöhemmin erotettu Uukuniemestä.

   Kappalainen Mårten Clementsonin puolison Anna Svensdotter Stillen vanhemmista löytyy verrattain runsaasti tietoja. Annan isä oli Tohmajärven vapaaherrakunnan inspehtori, kruunun hallintovirkamies ja veronkannon vuokraaja Sven Stille, joka kuoli Kemien hovissa ilmeisesti 1687. Sven Stillen puoliso oli nevanlinnalaisen kauppiaan Peter Shultzin leski Elisabeth Johansdotter, k. Tohmajärvellä 1702. Sven Stillen kuoltua Elisabeth Johansdotter jatkoi veronkannon vuokrausta ensimmäisestä avioliitosta syntyneen poikansa Peter Schultz nuoremman kanssa. Maisteri Georg Luther on kirjoittanut Genos 1985:ssä sivuilla 1-12 perusteellisen kuvauksen Sven Stillen toiminnasta ja perheestä tutkimuksessaan Arrendatorsfamiljerna i Tohmajärvi (Tohmajärven vuokraajaperheet). 46*

   Stillen suku lienee tullut Ruotsista. Sekä Stillen että Shultzin aikana veronkannon vuokraus johti talonpoikien kapinaan ja niiden kukistamisen jälkeen kuolemantuomioihin. Arrendaattorien toiminta näyttää olleen melko häikäilemätöntä bisnestä talonpoikien kustannuksella. Stillen lapsiakin uhattiin ensimmäisessä kapinassa. Susanna Neiglickin isoäiti Anna oli tuolloin vain hieman yli kymmenvuotias. 47*

   Tollianderin suvun jäsenistä muutamia haudattiin Tohmajärven ja Liperin kirkon lattian alle. Brita Mårtensdotter ja Anna Mårtensdotter Toljander olivat kai ne sisarukset, jotka veljensä Johan Mårtensson Toljanderin kanssa muuttivat Pietariin. Heidän kerrotaan päässeen prinsessa Annan hovipalvelijoiksi. Veli oli jonkun kamariherran palveluksessa, mutta kyllästyi pian puuhaan ja palasi takaisin Tohmajärvelle. Toljanderit olivat luultavasti kotoisin Viipurista. Siellä asui jo 1500-luvun puolimaissa Jöns Tolja. Tartossa opiskellut Andreas Georgii Kyander, Brahelinnae Savonius, kirjoitti 1652 latinankielisen valittelurunon Samuel Matthiae Toljan kuoleman vuoksi. Kyanderista tuli 1659 Rantasalmen kirkkoherra. 48*