Ernst Johan Creutz

Is your surname Creutz?

Research the Creutz family

Ernst Johan Creutz's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Ernst Johan Creutz

Birthdate: (64)
Death: Died in Turku, Finland
Place of Burial: Åbo, Suomi
Immediate Family:

Son of Ernst Larsson Creutz and Katarina Hess von Wichdorff
Husband of Anna Silfversparre; Christina Posse and Maria Silfverhielm
Father of Ernst Creutz; Johan Lorentz Creutz; Karl Gustaf Creutz; Elsa Margareta Creutz; Catharina Helena von Bellingshausen and 5 others
Brother of Lorentz Ernstsson Creutz

Occupation: Riksråd, friherre
Managed by: Christer Lyrholm
Last Updated:

About Ernst Johan Creutz

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U42

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Creutz_nr_48

Aikoinaan niin mah - tava Tammerkosken nimismiestalo kirjoitettiin autiotaloluetteloon. Jonkin ajan kuluttua kruunu lahjoitti sen maaherra Ernst Johan Creutzille. Uusi luku Tampereen historiassa alkoi. Johan Lil - liestedt mainitsee Magnus Principatus Finlandia teoksessaan v. 1678 ”

Vaan älä luule nyt erakoita  

ja moukkia yksin, lannanluojiakaan tahi halpoja sieluja orjain tuottavan Finnonian. Tämä maa on mahtava äiti muinaisten kuningasten ja sankari - en sukukunnan. Kenelle tuntematon maan kama - ralla on Wirtenberg jalo, Kurjet nuo, tekijät urotöi - den, Hornit, taistelijat ja mahtajat, sankarmielet Flemingit tahi myös Creutzit korkeudessaan? Hei - tähän vaalinut on tämä Finnonian pyhä tanner. ” - Eli siinä lueteltiin suomen korkeimpia aatelissu - kuja.

Ernst Johan ja vanhempi veljensä Lorentz Creutz 

eivät olleet ainoastaan Suomen vaan myös koko Ruotsin huipulla ja miltei kuninkaan ja De la Gar - dien jälkeen koko maan huomattavin suku. Creut - zien veljekset hallitsivat useita kartanoita ja tiloja. Asuinkartanoinaan heillä oli Pernajassa Malm - gård ja Sarvilax. Varsinaisia sotilaita he eivät olleet, vaan olivat valtion korkeita virkamiehiä. Lorentz nimitettiin lopulta amiraaliksi, minkä tehtävän otti innokkaasti vastaan. Merisotakäyn - nin johtaminen vaatii kokemusta ja sitä ei Lorent - zilla kuitenkaan ollut. Merisodassa tanskalaisia vastaan v. 1676 hänen johtoaluksensa Kronan kallistui kovassa tuulessa Ölannin edustalla, vesi syöksyi sisään tykinaukoista ja samalla kipinä ruutivarastossa räjäytti koko laivan ja vei Itämeren aaltoihin miltei koko miehistön muka - naan, myös amiraali Lorentz Creutzin. Ernst Johan Creutz oli perinnönjaossa saanut Malmgårdin kartanon Pernajassa. Molemmat pojat, sekä Lorentz että Ernst, kirjoit - tautuivat v. 1635 Gröningenin ja 1637 Leidenin yliopistoihin Hollannissa. Kumpikin yliopisto oli pohjoismaisten oppilaiden suosiossa. Sieltä Ernst matkusti Pariisiin. Ranska oli kasva - massa aateliskulttuurin ja hovielämän etuvarti - oksi. Keväällä v. 1641 Ernst lähti Pariisista Roo - maan. Muutaman kuukauden kuluttua hän jatkoi matkaansa Baseliin ja takaisin Ranskan Strass - burgiin, minne hän kirjoittautui lukemaan oike - ustieteitä. Sieltä hän palasi viimeistään v. 1641 lopussa Pariisiin. Creutzin sanotaan liikkuneen todellakin Euroopan arvostetuimmissa oppineissa piireissä. Vähemmän oppinutta, mutta tärkeätä maallisen elämän ns. opiskelua hän harrasti hyvien opiskelijaystäviensä Carl Lilliecronan, Erik Flemingin ja Lars Kruusin seurassa. Ernst palasi Ruotsiin v. 1644 ja kreivi Per Brahe esitteli hänet Svean hovioikeudessa ja hänet ni - mitettiin asessoriksi jo ennen 25-vuotis syntymä - päiväänsä. Ernst osallistui valtiopäiville samana vuonna. Ruotsin 1600-luvun historian esityksessä Ernst Johan Creutz mainitaan kuningatar Kristii - nan ajan suurten oppineiden joukossa. Hänen edel - lään luettelossa on maailmaa nähnyt ja 7 kieltä puhuva Bengt Oxenstierna sekä matemaatikko ja astronomi suomalainen Sigfrid Aronius Forsius. Ernst Johan Creutz oli ylpeä, määrätietoinen ja ajoi äänekkäästi asioitaan eikä toisinaan pystynyt hillitsemään itseään. Hän menetti usein malttinsa ja oli korskea, mutta tunsi juridiikan sekä oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Vuonna 1646 27-vuotias Ernst juhli häitään Tuk - holmanlinnassa, morsian oli 20-vuotias Anna Silfversparre, joka oli keskiaikaista ruotsalaista alempaa aatelia. Vuoden kuluttua kastettiin Tukholmassa poikavauva, ensimmäinen pariskun - nan 11 lapsesta. Erään maakauppariidan yhteydessä Ernst Johan oli kiivastuksissaan lyönyt Anna Sabelin poikaa Johan Svinhufvudia, niin että poika kuoli. Tässä kannattaa mainita, että v. 1635 kaksi Tammer - kosken taloa oli annettu majuri Jöran Johansson Svinhufvudille. Oikeudenkäynti tässä asiassa oli juuri ohi ja alkuvuodesta 1652 Ernst menetti paikkansa Svean Hovioikeudessa, mutta häntä ei virallisesti erotettu. 20 Jo vuonna 1649 hänestä oli tullut Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra. Hän asettui asumaan Tammerkosken kartanoon. Ernst alkoi kaikin ta - voin lisätä uutta läänitystänsä. Kaksi Laiskolan, yhden Hatanpään ja kaksi Erkkilän taloa hän sai ostaa kruunulta rälssiksi v. 1650. Kyttälän kaksi taloa ja Viinikka oli insinööri Henrik Muhlman- Zeulenberg saanut v. 1649 lahjoitusmaana Norrkö - pingin päätöksen ehdoilla. Insinööri kuitenkin myi pian nämä tilukset toiselle muukalaiselle skot - lantilaiselle Patrick Ogilville ja tämä vuorostaan Creutzille v.1653. Kapteeni Franz Pfaler oli saanut kaksi Siukolan taloa v.1649 Norrköpingin päätöksen ehdoilla, mutta hän myi talot v.1656 Creutzille. Kokonai - suudesta puuttui vielä kaksi Tammerkosken taloa, joita hallitus oli viimeiseen asti säästellyt, koska ne olivat ratsutiloja, joita pidettiin luovuttamat - tomina. Vuonna 1660 onnistui Creutzin saada ne haltuunsa vaihdolla siten, että antoi kaksi taloa Vehmaisista niiden sijaan. Näin oli koko Tammer - kosken kylä ynnä Viinikka joutunut yhden ainoan herran haltuun. Näille alueille syntyi myöhemmin Tampereen kaupunki ja ne alueet eivät koskaan palautuneet talonpojille takaisin. Vielä Creutzille tuli kutenkin huolia. Nimittäin kuninkaalta tuli mahtikäsky, joka rikkoi ja peruutti vanhat lahjakirjat ja yhdellä käskyllä pa - lautti lahjoitusmaat ja läänitykset kruunulle. Siitä tuli iso reduktio. Mutta Creutzilla oli vielä varoja ja hän kykeni pelastamaan itselleen melkoisia alu - eita Tammerkoskella. Viipymättä hän pyysi saada vaihtaa Tammerkosken viisi taloa, yhteensä 3 2/3 manttaalia. Tähän kuningas suostuikin ja vaihto toteutettiin v. 1685. Ernst Johan Creutzia pidetään varsinaisen Tam - merkosken kartanon todellisena luojana. Jotkut kylän taloista vapautuivat kuitenkin reduktiossa aatelisesta isäntävallasta, kuitenkin enimmät niistä muodostuivat kruununtaloiksi, niin kuin ennen reduktiota olivat olleet. Kartanon velvolli - suudeksi jäi edelleenkin varustaa kaksi rakuunaa kruunun palvelukseen. Näin tuli tuli Tammerkos - ken entisestä kylästä rälssisäteri ja lisäksi kaksin - kertainen rustholli, jollaisena se pysyikin. Kosken seutu näkyy miellyttäneen Creutzia. Kar - tan mukaan kartanon kotitilukset käsittivät länsirannalla olevan alueen nykyistä Puutarhaka - tua myöten pohjoisessa ja Esplanadia myöten län - nessä. Kartanon rakennukset ja pihat olivat aivan kosken törmällä ulottuen kapeana suorakaiteen muotoisena kartanomaana pohjoisesta etelään nykyisen Keskustorin kohdilta Kehräsaaren vai - heille. Alue peltoineen on selvästi todettavissa Olof Mörthin sen aikaisesta kartasta. Kyseisen kartan mukaan ei Tammerkosken kartano ollut mikään erinomainen viljelystila. Rautaharkon, Kanniston, Vihipään, Toivaron, Korvensuon ja Kärppälän niityistä kartanon sa - notaan saaneen 27 paarmasta heinää. Kartanon varsinainen laidun oli kosken toisella puolella yh - teinen Viinikan, Otavalan, Tauskon, Hatanpään ja Nekalan kanssa. Yhteistä maata oli Pispalan, Hyhkyn, Kyttälän ja Tahlon kylien kanssa. Myös yhteistä metsää oli Hyhkyn ja Pispalan talojen kanssa, niistä saatiin aidaksia ja polttopuita, mut - ta ei hirsiä. Vankat hirsimetsät sijaitsivat Kyttä - län ja Tahlon talojen tapaan 30 penikulman pääs - sä Näsijärven takana. Kalastus ei ollut paljonkaan arvoinen. Koskesta tuli toisinaan pieniä lohia. Näsi- eikä Pyhäjärves - sä ei kartano käyttänyt pyydyksiä. Koskessa kartanolla oli sahamylly ja kaksi jauhomyllyä, joista toinen oli riidanalainen Tammerkosken kylän kanssa. Mörthin kartasta ilmenee, että kartanon varsinai - nen päärakennus sijaitsi suurinpiirtein nykyisen Tampereen Teatterin kohdalla. Keskustori oli peltona, joka ulottui nykyiseen Alarantaan saak - ka. Varsinaisena viljelymaana Keskustorin seutu oli varmaan kohtuullinen. Etelään päin kohti Py - häjärveä maa oli kuitenkin jonkin verran kostea, joten sato ilmeisesti siltä osin jäi vaatimattomaksi. Ernst Johan Creutz kuoli v. 1684, ja kartano meni hänen vanhemmalle tyttärelleen Anna Gertrud Creutzille, joka oli naimisissa ratsumestari Rein - hold Zöögin kanssa. Zöögin muisto on säilynyt v. 1697 valetussa kirkonkellossa, jonka Anna Creutz lahjoitti Messukylän kirkkoon ratsumesta - rin kuoltua v. 1698. Leski Anna Creutz mainitaan kartanon omistajana vielä v. 1705. Seuraava omistaja, upporikas Klaus Detlofsson Bars, osti kartanon ja hallitsi sitä 30 vuotta. Tämä onkin sitten jo 1700 -luvun tarinaa. Teksti Jukka Sirén

view all 17

Ernst Johan Creutz's Timeline

1619
May 20, 1619
1647
1647
Age 27
1648
1648
Age 28
1652
August 7, 1652
Age 33
1660
1660
Age 40
1664
1664
Age 44
1675
February 12, 1675
Age 55
Åbo, Finland