Esko Pentinpoika Somppi

Esko Pentinpoika Somppi Kauhavan Sompin talollinen n. 1641-1670

Esko Pentinpoika Somppi mainitaan jo ruodutusluettelossa 1633 yhdessä pari vuotta nuoremman veljensä Mikon kanssa. Esko on veroluettelossa jo useita vuosia ennen kuin vanhemmat tekevät testa mentin hänen ja ja yhden vävyn (Juho Niisiuk-sen/Nikonpojan) hyväksi Esko Pentinpoika ja Juho Niisiuksenpoika esittävät käräjillä Lapualla 11.8.1649 Pentti Simu-nanpojan ja hänen vaimonsa Priita Laurintyttären testamenttikirjan, minkä luotetut , jonka miehet ovat vahvistanee llekirjoituksin.

Testamentissa Pentti ja Priita vahvistavat pojalleen Eskolle ja vävylleen heidän talonsa kaikkine siihen kuuluvine omis-tuksineen maalla ja merellä, lähellä ja kaukana nautittavaksi, hallittavaksi, viljeltäväksi ja pidettäväksi. Irtaimessa ja kiinteässä on kummallakin yhtäläiset perintöosuudet pojan osan jälkeen, mikä tulee Esko Pentinpojalle, koska hän ei yksin pysty tätä taloa hoitamaan.

Tämän lisäksi tulee vanhempien saada jakamattomasta syytingiksi peltoa panninala, naulan painoinen viinapannu paja tarpeineen, tupa leivintuvan edestä, suurempi ruoka-aitta, hevonen ja kaksi lehmää. Tämän lisäksi saavat Eskon ja Juhon vaimot tyttären osan muiden sisarusten kanssa, jotka Esko ja Juho lunastavat. Koska osapuolet oikeuden edessä tämän myönsivät ja lautakunta tämän vahvistaa, koska vanha väki tarvitsee syytingin ja taloa ei voida muuten ylläpitää, vaan se on vaarassa autioitua. Tämän vuoksi lautakunnan tutkinnan tutkinnan jälkeen tuomitaan tämä kaikkine ehtoineen vahvistetuksi ja ilman valituksia pidettäväksi 3 markan uhkasakolla sille, joka valittaa, niillä ehdoilla, kuten edellä on mainittu, niin he yhdessä lunastavat kanssaperillisensä osuuksiensa mukaan.

Tästä testamentista, jonka luotetut miehet olivat allekirjoittaneet 1.5.1648 voi päätellä, että koko manttaalin talon isännöinti ei ollut sujunut Eskolta odotetusti. Sompin talo ilmeisesti jäi kumminkin kokonaan Eskon haltuun, koska vävy Juho Niisiuk--senoika/Nikonpoika ei ollut pitkään Sompissa

=====================================0======================================

Esko Somppi mainitaan useasti käräjäpöytäkirjoissa isännyytensä aikana. Esillä on ollut monenlaisia omistuksiin tai oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä erimielisyyksiä esim.

maksamatta olevia perintöosuuksia ja palkkoja. Suuren karjan ylläpito vaati suurta määrää niittyjä, jotka sijaitsivat hyvinkin pitkien matkojen takana. Näiden niittyjen omistuksesta käytiin Etelä- Pohjanmaalla käräjiä koko 1600-luvun ajan.
-Lapuan talvikäräjillä 1644 Sipi Kamppinen valitti, että hänen naapurinsa Esko Pentinpoika Somppi oli anastanut niittyä hänen laitumestaan.Kysessä oli kuitenkin koko kylän yhteinen laidun. Aita määrättiin hajotettavaksi siihen asti, kunnes niitty olisi ehditty jakaa kylän talojen kesken.

=========================================================================

-Talvikäräjillä 1652 Lapualla Heikki Kamppinen valitti, että Erkki Martinpoika Nahkala ja
Esko Somppi eivät antaneet hänen nauttia heille yhteistä Heininevaa. Esko Somppi esitti Gabriel Ljungonpojan katselmuskirjeen, jonka mukaan mainittu niitty oli kyllä heidän yhteistä laidunmaataan, jota oli niittänyt kuka kulloinkin sen mukaan, kuinka olivat ehtineet. Neva määrättiin jaettavaks

Lähde
Sompin suku - kappale Kauhavan asutushistoriaa. Markku Pihlajaniemi, Matti Lehtiö, Hillevi Tyni. Eteläpohjalaiset Juuret v. 2006 Erikoisjulkaisu No 23.

Lapuan kinkerikirjassa mainitut Brita ja Agneta Eskontyttäret saattoivat olla Liisa Eskontyttären sisaria (Matti Lehtiö: Alasaari Lapualla. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2012, Kyröprint 2012, ss.8-13).

Lapuan kinkerikirja 1667-1712: IA Kirkon pääkirjat hakemistoineen > IAa Pää- ja rippikirjat > IAa:1 Rippikirja (1680-1750): Tiedosto 92:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5809519995&aineistoI...
Saari, isäntä Brusius Grelsinpoika (kuollut), Liisa Yrjöntytär (obiit).
Heikki Brusiuksenpoika (kuollut), Liisa Eskontytär (i Cuortane).
Elias Brusiuksenpoika (kuollut), Maria Tuomaantytär (i Leskelä).
Susanna Heikintytär (kuollut).
Brita Eskontytär (i Cauhafva), Agnes Eskontytär (i Ilmoila).
Susanna Heikintytär (kuollut), Elias Heikinpoika (kuollut 1686), Liisa Heikintytär (s.1703).
Juho Heikinpoika (i Härsilä), Kaarina Mikontytär (i Härsilä).
Vendla Martintytär (i Cauhava).
Matti Matinpoika (räätäli), Liisa Heikintytär lapsineen (Taneli, Erkki Susanna Jaakko).
Erkki Jaakonpoika (kuollut) ja vaimo Maria (i Kyrö) lapsineen (Jaakko, Maria, Anna Helena).
(Heikki J. Kortesoja, toim: Lapuan vanhimmat rippikirjat 1667-1749. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 45, Yliopistopaino, Helsinki 1993, 109)