Fanny Maria Fransintytär Jokinen

Is your surname Jokinen?

Research the Jokinen family

Fanny Maria Fransintytär Jokinen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Fanny Maria Fransintytär Jokinen (Rautomäki, Joenpolvi)

Also Known As: "Fanni"
Birthdate:
Birthplace: Joenpolvi, Keuruu, Finland
Death: March 14, 1968 (86)
Keuruu, Finland
Immediate Family:

Daughter of Frans Mikael Juhonpoika Rautomäki and Olga Elisabet Simontytär Rautomäki
Sister of Edvin Alfrid Fransinpoika Jokinen; Eemil Johannes Fransinpoika Rautomäki; Ina Vilhelmiina Fransintytär Jokinen; Iida Eliina Fransintytär Rautomäki and Aino Johanna Fransintytär Gustafsson

Occupation: piika, sisäkkö, keittäjä, kokki, tarjoilija, taloudenhoitaja
Managed by: Private User
Last Updated:

About Fanny Maria Fransintytär Jokinen

Keittäjä, tarjoilija ja taloudenhoitaja mm. Presidentinlinnassa. Palvellut viittä Suomen tasavallan presidenttiä.


Elämäkerta

Keuruun Haapamäellä Joenpolvessa kaksosena syntyneen Fanny Maria Jokisen vanhemmat olivat talollinen Frans Joenpolvi ja Pihlajavedeltä kotoisin ollut Olga Letonmäki. Myös Frans Joenpolven juuria menee Pihlajavedelle siten, että Frans ja Olga olivat pikkuserkukset pihlajaveteläisten Tuomas ja Liisa Yltiän kautta. [1]

Fannyn ollessa parivuotias perhe muutti Haapamäeltä Liesjärvelle Rautomäen itsellisiksi Joenpolven talon siirryttyä höyrysahayhtiön omistukseen. Fannyn ollessa 10-vuotias hänen isänsä kuoli. Samoihin aikoihin myös kaksoisveli Eemil kuoli keuhkotautiin. Perheeseen jäi tuolloin lapsia Fannyn lisäksi isoveli Edvin ja pikkusisaret Iida, Iina ja Aino. Leskiäiti Olga eli vaivaisavun varassa. Fanny on kertonut lähteneensä jo kahdeksanvuotiaana pikkupiiaksi Keuruun pappilaan. Tampereelle hän muutti rippikirjan mukaan 3.3.1900. Aluksi hän työskenteli sisäkkönä. Muutettuaan Helsinkiin hän oli ensin eri perheiden palveluksessa. Presidentinlinnassa hän työskenteli vuodesta 1919 alkaen. [1, 2, 3, 4]

Fanny Jokisesta ja hänen elämästään on nimimerkki PENA kirjoittanut Suur-Keuruun Sanomissa seuraavasti.

Svinhufvud söi silakoita ja Kallio ”läskisoosia” – keuruuulainen presidentinlinnan emäntä muistelee

Kuinka moni mahtanee tietää, että presidentti P. E. Svinhufvud piti niin paljon silakoista, että söi niitä joka aamu. Sekään, että presidentti Kyösti Kallio söi aamuateriakseen mieluimmin sianlihakastiketta ja perunoita, ei liene aivan yleisesti tunnettu ”salaisuus”. Lieneekö ollut niin, että nämä Suomen kansan rakastamat ja maanläheiset presidentit Luumäeltä ja Nivalasta halusiva varastoida tavallista enemmän energiaa päivän rasittavaa urakkaa varten. Miten lienee, mutta nämä ruokalajit muodostivat heidän aamiaisensa pääaineksen.

Kuka ne presidenttien syömiset näin tarkkaan tietää? Tietenkin keittäjä Fanny Maria Jokinen Keuruulta. Tämä tunnettu vanhus on yli 80 ikävuotensa aikana palvellut mm. neljää maamme ensimmäistä presidenttiä ja tietää hyvin minkälaisista ruokalistoista he pitivät.

Ennen kuin nuori Fanny Maria ehti presidentinlinnaan saakka Haapamäen Joenpolven tien varrelta ehti hän hankkia kokemusta paikasta jos toisestakin. Isän kuoltua hän tuli kahdeksanvuotiaana juoksutytöksi Keuruun kuuluun Lehtiniemen pappilaan rovasti Bergrothin perillisten Gideonin, Arvidin, Heikin, Alman ja Fannyn palvelukseen, kuuluipa joukkoon silloin tällöin nyky-Suomen vanhin asukaskin 104-vuotias Ines Elisabeth Achrén, o.s. Bergroth, joka on myös kasvanut aikuiseksi Lehtiniemen pappilassa.

Rippikoulun käytyään Jokinen palveli mm. Tampereen Wetterstrandeja, Biesejä ja Helsingin Aminoffeja, Frenckellejä jne. Kohtalo heitteli nuorta Jokisen fröökynää paikasta toiseen, kunnes pysähtyi Suomen valtionpäämiesten keittiöihin. Tässä kohdassa voimmekin tehdä paavorintalamaisen rinnastuksen: Jokisen mummo ja marsalkka. Hän palveli näet lyhyen ajan silloista kenraali Mannerheimia, joka toimi valtionhoitajana, ent. kenraalikuvernöörin talossa Esplanaadilla. Presidentinlinnan keittiöön tapahtui muutto presidentti Ståhlbergin aikaan ja sitten seurasivat vuorollaan presidentit Relander, Svinhufvud ja Kallio.

Tavallisesti linnassa syötiin hyvin yksinkertaisia aterioita. Presidentti Ståhlberg ei suostunut koskaan nimeämään mieliruokiaan, vaan hänelle kelpasi keittäjän harkinnan mukaiset ateriat. Presidentti Svinhufvudin mieliruokaa olivat silakat, joita hän halusi joka aamu joko keitettynä, paistettuna tai suolattuna. Presidentti Kallio pohjalaisena talonpoikana piti vahvasta aamiaisesta ja söi mieluimmin sianlihakastiketta ja perunoita. Svinhufvudilla oli tapana pistäytyä usein keittiössä ”kurkistelemassa” – kuten Jokinen asian ilmaisee – mutta toiset presidentit eivät juuri näyttäytyneet. Linnan emännät eivät myöskään koskaan ”komennelleet”.

Me pidimme erikoisestti presidentti Kallion Kaisa-rouvasta, jonka käytös meitä kohtaan oli lämmintä ja miellyttävää. Häneltä ei tarvinnut koskaan erikseen kysyä, mitä milloinkin valmistettiin. Ruokalista tehtiin – kuten yleensäkin – etukäteen vain silloin kun tuli vieraita. ”Privaattikeittiön” henkilökuntaan kuului keittäjä ja kaksi apulaista. Minä sain palkkaa 600 mk kuukaudessa ja apulaiset 250 mk. Lehtiniemessä minä sain aikoinani 60 mk vuodessa!

Päiväohjelmaan kuului aamulla ”pikkuaamiainen”, sitten lounas, päivällinen ja iltatee, muistelee neiti Jokinen. Päivällä tarjottiin kahvia, jos oli vieraita. Lisäksi kaikki rouvat pitivät kahvikutsut joka keskiviikko seurapiirirouville. Kultarannassa oli aina hiljaisempaa ja ainoita vieraita olivat ”tavalliset” ministerit.

Ruokalistoja ei Jokisen mummon kätköistä enää löytynyt, mutta ulkomuistista hän luetteli tavallisimman kaavan: sandwich-voileivät, lihaliemi ja piirakka, ”pikkupaisti” (usein lintua) ja paisti sekä jälkiruoka ja juomat. Kieltolain aikana tarjottiin vain olutta. Jokisen mummon hoitaman ”privaattikeittiön” tuotteita ovat maistaneet mm. Ruotsin, Tanskan ja Norjan kuninkaat, Viron presidentti Konstantin Päts jne. eikä kukaan ole valittanut!

”Kalaasikeittiö” eli suuri juhlakeittiö oli iso kuin hevoshaka muistelee Jokisen mummo. Sitä käytettiin vain suurten vastaanottojen, kuten itsenäisyyspäivän juhlan aikoina. Silloin lainattiin hotelleista aina ”pisenttejä” (tarjoilijoita) ja miespuolisia ”särvitöörejä” (pöytäpalvelijoita). Juhlavia tilaisuuksia olivat myös nimitettyjen lähettiläitten vastaanotot. Keittiön päänä sai neiti Jokinen aina ruokalistan ohella päivällisten henkilöluettelon. Eräs tällainen on hänellä tallella. Se on Norjan nykyisen kuninkaan Olavin ja kuningattaren, silloisen prinssin ja prinsessan vierailun ajoilta 6.8.1936:

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/c8/9d/0d/98/5344484abc180d2d/fanny_jokinen_new_large.jpgFanny Jokinen vanhoilla päivillään.

Klo 20 tasavallan presidentti ja rouva Svinhufvud antavat päivällisen heidän kuninkaallisille korkeuksilleen. Paitsi seurueita ovat läsnä ulkoasiainministeri ja rouva Hackzell, ministeri ja rouva Michellet, arkkipiispa ja rouva Kaila...” Olen minä palvellut kaikkia Keuruun herrasväliä kymmenissä häissä ja hautajaisissa, kyllä minut tunnetaan! totetaa Fanny Maria. Olen myös käynyt jälkeenpäin monta kertaa linnan keittiössä, mutta presidentti asuukin nyt Tamminiemessä. Vierasta siellä on kaikki ja minun presidenttini ovat kuolleet. Muuttunut on myös kotoinen Lehtiniemi. Jäljellä ovat vain vanha päärakennus ja muistot, huokaisee harmaapäinen vanhus, joka vanhuuseläkkeensä turvin viettää elämänsä iltaa vuokraemäntänsä hoivissa Keuruulla ”Lapinsillan takana”. [2]

Fanny Jokinen omistautui työlleen ja eli elämänsä naimattomana ja lapsettomana.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/e7/9e/c6/55/5344484ab72f6e4e/ellen_svinhufvud_23_large.jpgEllen Svinhufvudin allekirjoittama työtodistus Presidentinlinnan keittäjä Fanny Jokiselle.[5]

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/91/aa/da/53/5344484abc22041e/leonard_takolander_10_large.jpgPresidentinlinnan keittäjätär Fanny Jokisen työtodistus vuodelta 1937.[5]

Katso lisää Fanny Jokisen työtodistuksia Media-aineisto-välilehdellä klikkaamalla tästä. [5]

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/46/55/a3/fe/5344484ab71fcd8c/fanny_jokinen_8_large.jpgFanny Jokisen kuolinilmoitus.


Lähteet ja lisätietoa

[1] Kirkonkirjalähteet

Kastekirja

Rippikirja

[2] PENA: Svinhufvud söi silakoita ja Kallio ”läskisoosia” – keuruuulainen presidentinlinnan emäntä muistelee, julkaistu Suur-Keuruun Sanomissa
[3] Presidentinlinnan ent. keittäjä vietttää Keuruulla vanhuudenpäiviään - neiti Fanny Jokista haastattelemassa, julkaistu Suur-Keuruun Sanomissa 30.3.1954
[4] Ylen arkisto: Keittäjänä viiden presidentin linnassa: Fanni Jokinen (15.6.1963, kesto: 19 min)
[5] Kansalliskirjasto: työtodistukset; aineiston tuotti sähköiseen muotoon Jarmo Ruhanen
[] Taloudenhoitaja, tarjoilija ja keittäjä Fanny Maria Jokiselta (1881-1968) on jäänyt talteen mm. luettelo työpaikoista sekä presidentin rouvan Ellen Svinhufvudin allekirjoittama työtodistus.
Scripta selecta: Erik XIV:n rälssikirjeestä presidentin rouva Ellen Svinhufvudin allekirjoittamaan työtodistukseen https://blogs.helsinki.fi/scriptaselecta/2018/02/09/erik-xivn-ralssikirjeesta-presidentin-rouva-ellen-svinhufvudin-allekirjoittamaan-tyotodistukseen/
[] Keuruulainen Fanny Jokinen muistaa vielä hyvin presidentti Ståhlbergin ja hänen perheensä, lehtijulkaisu
[] Mirja Salminen, M. Tuominen: Viiden presidentin hovikokki, julkaistu Jaana lehdessä nro 2 1963
[] Irja Sievinen, Timo Kirves: Linnan keittiön emäntä entisessä valtakunnassaan, julkaistu Anna-lehdessä 11.5.1965


Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 11. viikkoprofiili (11.-17.3.2019).

view all

Fanny Maria Fransintytär Jokinen's Timeline

1881
May 8, 1881
Keuruu, Finland
1968
March 14, 1968
Age 86
Keuruu, Finland