Fredrik Mauriz Hellman

Is your surname Hellman?

Research the Hellman family

Fredrik Mauriz Hellman's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Fredrik Mauriz Hellman

Finnish: Fredrik Mauritz Adaminpoika Hellman
Birthdate:
Birthplace: Pyhäjoki, Finland
Death: May 03, 1898 (81)
Uleåborg, Finland
Immediate Family:

Son of Adam Hellman and Elisabeth Margaretha Mathiaksentytär Hellman
Husband of Henrika Carolina Hellman
Father of Augusta Heikel; Elisabeth Fredriksdotter Rehnbäck; Janne Hellman; Maria Rehnbäck; Alex, Alski Hellman and 8 others
Brother of Johan Rudolf Adaminpoika Hellman; Elisabet Wilhelmina Hellman; Elisabet Margaretha Hellman and Carl Adaminpoika Hellman

Occupation: County Policeman
Managed by: Private User
Last Updated:

About Fredrik Mauriz Hellman

http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/bio/E2.html

Fredrik Mauritz Hellman, Oulun Hellman-suvun kantaisä, syntyi 12.6.1816 Pyhäjoella räätäli Adam Hellmanin ja Elisabeth Margareta Cannelinin perheeseen.

Kotikasvatus oli ankara. Isä näet oli kiivasluontoinen mies. Äiti oli kuitenkin hiljainen ja hurskas nainen, joka johdatti poikiaan Herran pelkoon. Isäkin piti, ajan hurskasta tapaa noudattaen, hartaushetkiä perheensä kanssa aamuin illoin.

Toisin kuin veljensä Johan Rudolf ja Karl Adam, Fredrik ei lähtenyt merille, vaan palveli siviili-alalla. Fredrik ei saanut mitään kotiopetusta, vaan hänen vähän vanhempi serkkunsa, Gustaf Cannelin, kirjoitti hänelle aakkosten kaavat. Niiden avulla Fredrik itsekseen opetteli kirjoitustaitoa ja siirtyi sitten Raaheen kirjuriksi ensin tuomari Johan Fredrik Gottsmanille ja sitten tuomari Kihlgrenille.

Muuttokirjansa Raaheen nuori Fredrik otti v. 1836. Siellä hän sai sitten olla ahkerassa työssä varhaisesta aamusta myöhään iltaan, kun hänen esimiehensä ei halunnut pitää monta kirjuria, vaan vaati yhdeltä paljon. Mutta Fredrik ei kyllästynyt työhön, vaan harjaantui uutteruuteen ja täsmällisyyteen, josta hän sittemmin oli hyvin tunnettu. Aina hän muisti Pyhäjoella asuvia vähävaraisia vanhempiaan, auttaen heitä, minkä vähäisistä kirjurin tuloistaan voi; kotiin kirjoittaessaan hän aina lähetti jonkun rahaerän. Näin hän myöhemminkin vanhempiensa kuolemaan asti piti heistä huolta.

V. 1841 Fredrik Mauritz Hellman toimi ylimääräisenä lääninkanslistina Oulussa ja vuodesta 1842 Kemin kihlakunnan veronkirjoittajana. Vuonna 1845 hänet nimitettiin kruununnimismieheksi eli "komisariukseksi" Ylitorniolle. Sinne hän muutti seuraavan vuoden alussa. Häntä seurasivat sinne Pyhäjoelta hänen iäkkäät vanhempansa, jotka eivät viihtyneet toisten poikiensa luona. Adam oli silloin 68-vuotias ja sokea, Liisa Greeta 72-vuotias.

Kohta muutettuaan Ylitorniolle Fredrik Mauritz Hellman osti Raution laaja-alueisen, mutta huonosti viljellyn talon Nuotiorannan kylän alapäästä, 4 km Ylitornion kirkolta etelään. Siellä hän alkoi uutterasti ja tarmokkaasti viljellä maata. Varsinkin Raution laajat suot joutuivat hyödylliseen viljelykseen ja alkoivat pian palkita viljelijänsä vaivoja. Nämä suoviljelykset, varsinkin "Palojänkkä", joka eräänä vuonna tuotti noin sata tynnyriä rukiita, herättivät paikkakunnalla huomiota ja kehoittivat muitakin samanlaiseen hyödylliseen yritteliäisyyteen.

Vanha Liisa-äiti hoiti huolellisesti emännyyttä, niin kauan kuin hänen voimansa riitivät. Mutta kun hänen sokea miehensäkin oli hänellä hoidettavanaan ja talo kasvoi kasvamistaan, niin hän tarvitsi apua. Fredrik kutsui silloin luoksensa vanhimman veljensä, perämies Janne Hellmanin, joka oli kyllästynyt merielämään. Hän tuli Ylitorniolle 22.3.1847. Janne otti nyt pitääkseen lähintä huolta Raution talon työväestä, samalla kun hänen vaimonsa Eeva Maria otti emännyyden huostaansa.

Fredrikin aika meni suurimmaksi osaksi virkatoimiin, mutta riitti häneltä kuitenkin myös aikaa aina eteenkinpäin sekä huoltamaan omia viljelyksiään että yleensäkin edistämään pitäjän maanviljelystä, varsinkin suonviljelystä. Suurimpia yrityksiä siinä suhteessa oli ns. "Kainuunjänkän" viljeleminen Tengeliön kylässä, liki Aavasaksan vuorta.

Tulipa niin kanttori Thomas Cannelin, jonka vaimo, Annalan talon toimellinen emäntä Juliana (o.s. Ticklén) oli kuollut 1847, tyttärensä Henrika Carolinan (synt. 17.11.1828) seuraamana, Pyhäjoelta tapaamaan 2 vuotta vanhempaa sisartansa ja mainioksi maanviljelijäksi ja kunnolliseksi virkamieheksi varttunutta sisarensa poikaa. Varmaan voimme otaksua, että vanhan kanttorin mieli oli silloin jo lauhtunut myöskin sokeaa räätäliä, lankoansa Adam Hellmania kohtaan, jonka avioliittoa Liisa Greetan kanssa hän aikoinaan jyrkästi vastusti.

Serkuksien, Fredrikin ja Hellin, sydämet kiintyivät pian toisiinsa. Mitään kosimista ei sanota tarvinneen tulla kysymykseen. Mutta ennen kuin kanttori Cannelin jätti hyvästit Raution talon väelle, sovittiin nuorten häiden vietosta Annalan talossa Pyhäjoella. Ne vietettiin syyskuun 3. päivänä 1850 - sitten kun serkukset, silloisen lain mukaan, olivat pyytäneet ja saaneet Keisarillisen Majesteetin armollisen luvan avioliittonsa solmimiseen.

Jos Raution talon isäntä oli komea, toimellinen ja kiivas, niin oli hänen nuorikkonsa, jonka hän nyt toi taloon, ihana nähdä sekä levollinen ja iloisenluonteinen, niin että koko talon väki ihastui nuoreen emäntäänsä.

Janne Hellman muutti Raution maalla olevaan toiseen taloon, mutta sai pian oman palstansa, johon - kauniin koivikon keskelle - rakensi sievän asuinrakennuksen ja muut pienen talon huoneet. Tässä torpassaan Janne sitten asui vaimoineen kuolemaansa (18.7.1865) asti.

Ylitorniolta Fredrik Mauritz Hellman muutti Pyhäjoelle nimismieheksi helmikuulla 1859. Hänellä oli silloin viisi lasta, ja Hellmanin vanhukset, jotka vielä elivät, seurasivat heidän mukanaan. Pyhäjoella Hellman rakensi oman, siistin ja mukavan talon, jossa vanhuksetkin saivat rauhallisesti viettää loppuikänsä. Heitä ja veljensä perhettä kävi Fredrikin nuorempi veli, merikapteeni Karl Adam Hellman, Kuopiosta usein tervehtimässä ja iloisilla, leikkisillä puheillansa huvittamassa.

Pyhäjoella ollessaan Fredrik Mauritz Hellman joutui kovaan koetukseen. Kevättalvella 1863 hän "sairastui vesitautiin" eli kärsi turvotuksesta. Hänen vaimonsa synnytettyä seitsemännen lapsensa meni Hellman Raaheen saamaan lääkärin hoitoa. Kun hänen vaimonsa vanhimman tyttärensä kanssa toukokuulla tuli isää katsomaan, eivät he tienneet, vieläkö hän elää vai onko jo kuollut. Sanomat olivat näet kulkeneet Pyhäjoelle, että paranemisen toiveita ei enää paljon ollut. Levottomina he sen tähden lähestyivät sairaan asuntoa. Mutta - mikä ihme! Käännös sairauden kulussa oli vastikään tapahtunut ja voimat olivat palanneet! - Edellisinä päivinä oli sairas tuntenut, että lähtöhetki oli tullut. Mutta kuoleman lähestyessä muistuivat hänelle mieleen hänen seitsemän pientä lastansa, ja hän rukoili hartaasti, että Herra lisäisi vielä elämän aikaa, siihen asti kuin nuorimmankin lapsen tulevaisuus tulisi turvatuksi. Hän sai vakuutuksen, että hänen rukouksensa oli kuultu. Tästä virkistyneenä hän sai uusia voimia ja sairaus pakeni. - Lääkäri ihmetteli seuraavana aamuna sitä muutosta, joka oli tapahtunut, ja terveys palasi sen jälkeen nopein askelin.

Fredrik Mauritz Hellmanille ja hänen vaimollensa syntyi sen jälkeen vielä kuusi lasta, ja nuorin niistä tuli ylioppilaaksi ennen isänsä kuolemaa.

Kyllänsä saaneena kruununnimismiehen vaikeasta virasta Hellman haki ja pääsi Oulun läänin kruununmakasiinin hoitajaksi ja muutti siten Oulun kaupunkiin keväällä 1867. Oulussa hän osti talon n:o 9 Kajaaninkadun varrelta. Tämän talon hän perinpohjaisin uudisti, mutta se hävisi tulipalossa joulukuussa 1880, jolloin myös suurin osa irtaimistosta paloi. Ja kun saatiin palaneesta omaisuudesta liian alhainen korvaus, tuli vanhuksille täten tuntuva vahinko.

Muutto Ouluun tuotti senkin vuoksi suurta tappiota, että kartano Pyhäjoella täytyi myydä polkuhinnasta. Mutta hengellisessä suhteessa oli muutosta Hellmanille itselleen ja hänen perheelleen suurta siunausta.

Palaneen talon porttikäytävän toisella puolella oleva pienempi asuinrakennus, "pikku puoli", jonka Fredrik myös omisti, ja joka oli muille vuokrattuna, säilyi, ihme kyllä, kokonaan vahingoittumattomana. Sinne Hellmanit pääsivät heti palon jälkeen asumaan. Siinä oli ainoastaan neljä pientä asuinhuonetta ja kyökki. Siitä perhe muutti Pohjolan Tupakkatehtaan taloon Isonkadun 10:nteen ja noin v. 1895 vuokrahuoneisiin Kajaaninkatu 15:nteen.

Ouluun muuton jälkeen Fredrik Mauritz oli vuokrannut kaupungilta huvilapalstan Hietasaarelta, Oulun edustalla sijaitsevalta merensaarelta, ja oli sinne rakennuttanut kesähuvilan, jonne lapset iloisin mielin vanhempiensa mukana riensivät kaupunkielämästä luonnon vapauteen. Vuonna 1894 Fredrik korkean ikänsä takia otti eron virastaan ja luovutti virkatehtävänsä nuorempiin käsiin. Kaupungissa hän siitä lähtien eleli rauhallista, yksitoikkoista elämää kodin seinien sisällä. Kotona hän viihtyikin hyvin. Leikillisesti hän arveli päiviensä ohjelman olevan vuoroin syödä, vuoroin levätä.

Kun Fredrik ei enää jaksanut pilkkoa puita, mikä oli ollut hänen lempipuuhiansa kirjoitustöidensä väliaikoina, istuutui hän tavallisesti keinutuoliinsa lukemaan milloin Uutta Testamenttia tai jotain muuta hengellistä kirjaa, milloin taas sanomalehtiä. Kernaimmin hän luki ruotsinkielistä kirjallisuutta. Viime aikoina kävi muisti hataraksi, niin ettei hän voinut säilyttää mielessään, mitä oli lukenut. Hauskaa vaihtelua tuottivat hänelle lasten, sukulaisten ja tuttavien vierailut. Harvoin hän itse halusi käydä missään.

Fredrik Mauritzin sielun ja ruumiin voimat alkoivat vähetä. Voi sanoa, että ne heikkenivät yhtärintaa. Selkäkivun johdosta hän joutui vuoteen omaksi. Jo ennen kulunut käsityskyky kävi yhä heikommaksi ja vei rakkaan vanhuksen houriotilaan. Hän eleli ajatuksissaan miehuutensa aikoja. Tajunta palasi hetkeksi ainoastaan silloin, kun hänelle puhuttiin hengellisistä asioista. Näin kului viikko pari, jona aikana voimat kävivät niin vähiksi, että vanhus vietti elämänsä viimeiset vuorokaudet rauhallisessa unessa, kunnes hengitys harveni ja elämän lanka katkesi. Fredrik Mauritz Hellmanin henki siirtyi iäiseen lepoon toukokuun 3. päivänä 1898.

Ruumis kätkettiin ensin siihen Oulun vanhalla hautausmaalla olevaan hautaryhmään, johon hänen täällä vuonna 1867 kuollut äitinsä ja nuorena menehtyneet lapsensa Henni ja Oskari sekä Maiju-täti (Maria Cannelin) oli aikaisemmin haudattu. Mutta kun leskeksi jäänyt Henrika myöhemmin huomasi, ettei siihen hänelle jäänytkään tilaa, lunasti hän perhehaudan paikan uudelta hautausmaalta, ja niin siirrettiin ruumis puolentoista vuoden kuluttua eräänä syksyisenä iltapäivänä muutamien sukulaisten ja ystävien läsnäollessa uuteen leposijaansa.

Lähteet:

Heikel, Augusta & Karl Abiel: Muutamia muistoja Fredr. Maur. Hellmanin elämästä, Tyrvään pappila 1.12.1915. Teoksessa Merikallio, Otto, Merikallio, Lauri (toim.): Satavuotismuisto. Oulu 1916. Hellman, Anna: Piirteitä vanhempiemme myöhemmistä elämänvaiheista. Teoksessa Merikallio, Otto, Merikallio, Lauri (toim.): Satavuotismuisto. Oulu 1916.

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta > rippikirja, 1868-1880 > 42: 2.kortteli / 34. tontti

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18621&pnum=42

view all 16

Fredrik Mauriz Hellman's Timeline

1816
June 12, 1816
Pyhäjoki, Finland
1851
June 25, 1851
Age 35
Ylitornio, Lappi, Finland
1852
December 20, 1852
Age 36
Ylitornio, Finland
1854
October 3, 1854
Age 38
Ylitornio, Lappi, Finland
1856
September 3, 1856
Age 40
Alkkula, Övertorneå, Finland
1858
October 5, 1858
Age 42
Ylitornio, Lappi, Finland
1860
November 14, 1860
Age 44
Pyhäjoki, Oulu, Finland
1863
March 13, 1863
Age 46
Pyhäjoki, Oulu, Finland
1865
February 2, 1865
Age 48
Pyhäjoki, Oulu, Finland