Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali

Keuruun vanhan kirkon suntio vuosina 1872-1887.

Sitä ennen torppari Keuruulla Häkkilän Uskalissa ja Pihlajavedellä Vähämäen Pirtintakasessa ja Pellonpäässä.

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela ikuisti 1880-luvulla Fredrik Uskalin astelemassa kirkon käytävällä maalaukseensa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa.

Elämäkerta

Fredrik Vilhelm syntyi Keuruulla 14.10.1820 Heinäsen talon Heinäniemen torpassa Erkki Erkinpojan ja Leena Yrjöntyttären torppariperheen toiseksi vanhimpana lapsena. Molempien vanhempien juuret olivat Keuruulla. [1]

Fredrik varttui Heinäniemessä, ja vuonna 1844 hänet kuulutettiin pihlajaveteläisen uudistilallisen tyttären Johanna Aleksanterintyttären kanssa. Muutto Pihlajavedelle tapahtui samoihin aikoihin. Johanna-morsiamen perhe oli ollut talollisina ensin Simsiössä ja sen jälkeen Simsiöstä erotetulla Vähämäen uudistilalla. Fredrik ja Johanna jäivät Vähämäen torppareiksi ensin Pellonpään torppaan ja sitten Pirtintakaseen vuosiksi 1844-1860. Vuonna 1861 Fredrik kasvaneine perheineen palasi Keuruulle ja asettui torppariksi Häkkilän eli Könttärin talon Uskalin torppaan, jonka mukaan he saivat myös nimensä siitä eteenpäin. [1]

Fredrikille ja Johannalle oli vuosien varrella syntynyt yhdeksän lasta, ja heistä vain yksi oli menehtynyt pienenä. Mutta nyt perhettä kohtasi suuri onnettomuus: Johanna-äiti menehtyi lapsivuoteeseen 42-vuotiaana tammikuussa 1870 ja pian kuoli myös vastasyntynyt Nestor-poika. Toukokuussa 1872 Fredrik avioitui uuudelleen, 41-vuotiaan itsellisen Liisa Mikontyttären kanssa, ja perhe sai näin uuden taloudenpitäjän. Fredrikille ja Liisalle syntyi yksi poika muun lapsikatraan jatkoksi. Samana vuonna 1872 myös Uskalin torpparius sai jäädä. Fredrik aloitti työnsä Keuruun vanhan kirkon suntiona ja muutti perheineen Äkkilän torppaan. [1, 2]

Keuruulla oli perustettu erillinen suntion virka vuonna 1868. Suntion tehtäviksi oli määrätty kirkonkellojen soitto, kirkon ja portaiden puhdistaminen, kirkkopihan lumitöiden teko ja papin auttaminen sakastissa. Suntio piti myös järjestystä kirkossa jumalanpalvelusten aikana. Hän sai palkkana yhden kapan rukiita jokaisesta talosta. Ensimmäisenä virkaa oli hoitanut vuodesta 1868 alkaen Adam Handolin, joka oli toiminut myös haudankaivajana, sillä pelkkä suntion palkka ei elättänyt riittävästi. Suntio Adam Handolin oli kuollut toukokuussa 1871, ja Fredrikistä tuli hänen seuraajansa. [2]

Hannes Jukosen toimittamassa Keuruun kirjassa vuodelta 1928 suntio Fredrikistä kerrotaan seuraavasti: Vuoden 1860-70 vaiheilla oli Fredrik Uskali parhaassa iässään. Hän oli hyvätaitoinen mies monella alalla ja paljon käytetty erittäinkin kirjoitustaitonsa takia. Varakkaampien vainajien arkkuihin hän maalasi pääpuoleen nimen pellinpalalle ja jalkapäähän muistolauseen, sellaisen mikä nykyisin kirjoitetaan peitetyn haudan päälle asetettavan seppeleen nauhoihin. Samoin hän maksusta maalasi hautaristeihin nimikirjoituksia vernissasta ja kimröökistä keittämällään maalilla. Pensselinsä hän teki siten, että otti palan jäniksen korvaa, minkä taitavasti sitoi tikun päähän. Sama mies käytti kirjoittamiseen teeren sulkia, sillä hanhen sulat maksoivat. Teeret hän itse ampui metsästä. [3]

Suntion ikääntyessä hänen tiensä kohtasi taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Gallen-Kallela vieraili Keuruulla neljä kertaa 1880-luvulla. Häntä oli kiinnostanut kirkkotyttö-aihe, jonka tiimoilta hän maalasi Keuruulla maalauksensa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Nöyrän kirkkotytön mallina hän käytti tulevaa kansanedustajaa, nuorta Maria Saarista (myöh. Raunio ja Aaltonen), jonka hän asetti seisomaan kirkon keskikäytävälle virsikirja kädessä katse kohti alttaria. Teoksen kaksi muuta tunnistettua mallia ovat muhkea kirkkoherra Herman Pihlman ja käytävällä asteleva suntio Fredrik Uskali. Maalaus valmistui vasta Fredrikin kuoleman jälkeen vuonna 1889. [2, 4]

Fredrik Uskali toimi Keuruun vanhan kirkon suntiona kuolemaansa, vuoteen 1887 saakka. Viimeisenä Keuruun vanhan kirkon suntiona toimi hänen poikansa Kaarlo Uskali. Kaarlo Uskali aloitti suntiona isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1887 ja hoiti virkaansa yhteensä 57 vuotta. [1, 2]

Akselin Gallen-Kallelan maalauksessa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa tunnistettavat henkilöt ovat käytävällä astelevan suntio Fredrik Uskalin lisäksi maalauksen päähenkilö Maria Saarinen ja kirkon penkissä istuva Keuruun kirkkoherra Herman Pihlman. Kuvan lähde: Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0.

. Fredrik Uskali toimi vuonna 1758 käyttöön vihityn Keuruun vanhan kirkon suntiona vuosina 1872-1887. Kuva on ajalta 1910-1915. Keuruun uusi kirkko oli tuolloin jo valmistunut (v. 1892). Valokuvaaja tuntematon. Kuvan lähde: Keski-Suomen museo, CC BY-ND 4.0.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastemerkintä

• Keuruu - syntyneet, 1812-1831 (AP I C:3) > 56: sivu 109: 1820; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...

Vihkimerkinnät

• Vihitty 8.4.1844 Pihlajavedellä Johanna Fredrika Aleksanterintyttären kanssa:: Pihlajavesi 1834-1892 (AP I Eb:1) > 8: sivu 12: 1844; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Vihitty 9.5.1872 Keuruulla Liisa Mikontytär Äkkilän kanssa: Keuruu - vihityt, 1869-1904 (AP I Eb:4) > 9: sivu 14: 1872; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...

Rippikirjat

• Lapsuudenkodissa Heinäniemessä: Keuruu > rippikirja, 1818-1827 > 43: Heinänjemi Heinäniemi Torp https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=527...
• Keuruu - rippikirja, 1828-1834 (AP I Aa:12) > 536: sivu 623: Hejnäsnjemi torp, skrädd Knapp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Keuruu - rippikirja, 1835-1841 (AP_I I Aa:13) > 324: sivu 323: No 19 Tiusala rotan, Walkialax by Heinäaho Heinäsniemi torp, skrädd Knapp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Kuulutettu Johanna Fredrikan kanssa, muuttanut Pihlajavedelle 22.2.1844: Keuruu - rippikirja, 1842-1848 (AP_I I Aa:15) > 344: sivu 331: Tiusala rota, Walkiala by Heinäaho Heinäsniemi torp, skrädd Knapp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Torpparina Pihlajavedellä Vähämäen Pellonpäässä: Pihlajavesi - rippikirja, 1842-1856 (AP I Aa:3) > 104: sivu 99: Kömi rotan, Wähämäki nybygge Pellonpää torp, Wargelin; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Itsellisenä Vähämäessä: Pihlajavesi - rippikirja, 1842-1856 (AP I Aa:3) > 103: sivu 98: Kömi rotan, Wähämäki nybygge; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Torpparina Vähämäen Pirtintakasessa: Pihlajavesi - rippikirja, 1842-1856 (AP I Aa:3) > 214: sivu 104: Pihlajavesi by Kömi rotan, Wähämäki No 26 Pirttimäki torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Torpparina Vähämäen Pirtintakasessa, muuttanut perheineen Keuruulle 1861: Pihlajavesi - rippikirja, 1857-1868 (AP I Aa:4) > 161: sivu 156: Pihlajavesi by Kömi rota, Wähämäki Pirtintakanen torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Keuruu - rippikirja, 1856-1862 (AP_III I Aa:21) > 40: sivu 532: Suolahti rota, Suolahti by No 2 inhyses; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Torpparina Keuruulla Häkkilän eli Könttärin Uskalissa: Keuruu - rippikirja, 1863-1869 (AP_II I Aa:23) > 126: sivu 521: Suolahti by, No 2 Uskali torp, skrädd Nyberg, skrädd.lärl Lindholm, Sillanpää torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Keuruu - rippikirja, 1870-1879 (AP_II I Aa:25) > 198: sivu 679: Suolahden kylä, No 2 Uskali torp, raat Nyberg; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Suntiona Äkkilässä: Keuruu - rippikirja, 1870-1879 (AP_II I Aa:25) > 249: sivu 730: Suolahden kylä, No 9 Äkkilä mamsellit Wegélius, Candolin, suntio Uskali; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...
• Keuruu - rippikirja, 1880-1889 (AP_II I Aa:27) > 402: sivu ???: Suolahti, No 9 Äkkilä torp suntio Uskali; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=313...

Kuolinmerkintä

• Keuruu - kuolleet, 1884-1903 (UK396 I F:5) > 21: sivu 404; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=508...

[2] Keuruun museo:

• Keuruun vanha kirkko 250 vuotta
• Minä ja muotokuva

[3] Hannes Jukonen: Keuruun kirja

[4] Serlachius museot: Gallen-Kallelan maalauksen malli Maria Raunio – kansakoulupohjalta kansanedustajaksi

Lisätietoa
* Jalo Kalima: Henkilönimi Uskali, Suomen Sukututkimusseuran nimiartikkelit

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 36. viikkoprofiili (2.9. - 8.9.2019).