Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali

Is your surname Uskali?

Research the Uskali family

Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali (Heinäniemi)

Swedish: Fredric Wilhelm Ericsson Uskali (Heinäniemi)
Also Known As: "Pellonpää", "Pirtintakanen"
Birthdate:
Birthplace: Heinäniemi, Heinänen, Keuruu, Finland
Death: April 15, 1887 (66)
Äkkilä, Suolahti, Keuruu, Finland (halvaus)
Immediate Family:

Son of Erkki Erkinpoika Heinäniemi and Leena Yrjöntytär Heinäniemi
Husband of Johanna Fredrika Aleksanterintytär Uskali and Liisa Mikontytär Uskali
Father of Oscar Fredrikinpoika Nyberg; Hilda Fredrikintytär Uskali; Vilhelmiina Fredrikintytär Uskali; Fredrik Fredrikinpoika Nyberg; Abraham Fredrikinpoika Uskali and 5 others
Brother of Abram Erkinpoika Heinäniemi; Ulrika Erkintytär Heinäniemi; Amalia Erkintytär Halla-aho and Johanna Erkintytär Heinäniemi

Occupation: Suntio, torppari
Managed by: Private User
Last Updated:

About Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali

Keuruun vanhan kirkon suntio vuosina 1872-1887.

Sitä ennen torppari Keuruulla Häkkilän Uskalissa ja Pihlajavedellä Vähämäen Pirtintakasessa ja Pellonpäässä.

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela ikuisti 1880-luvulla Fredrik Uskalin astelemassa kirkon käytävällä maalaukseensa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa.


Elämäkerta

Fredrik Vilhelm syntyi Keuruulla 14.10.1820 Heinäsen talon Heinäniemen torpassa Erkki Erkinpojan ja Leena Yrjöntyttären torppariperheen toiseksi vanhimpana lapsena. Molempien vanhempien juuret olivat Keuruulla. [1]

Fredrik varttui Heinäniemessä, ja vuonna 1844 hänet kuulutettiin pihlajaveteläisen uudistilallisen tyttären Johanna Aleksanterintyttären kanssa. Muutto Pihlajavedelle tapahtui samoihin aikoihin. Johanna-morsiamen perhe oli ollut talollisina ensin Simsiössä ja sen jälkeen Simsiöstä erotetulla Vähämäen uudistilalla. Fredrik ja Johanna jäivät Vähämäen torppareiksi ensin Pellonpään torppaan ja sitten Pirtintakaseen vuosiksi 1844-1860. Vuonna 1861 Fredrik kasvaneine perheineen palasi Keuruulle ja asettui torppariksi Häkkilän eli Könttärin talon Uskalin torppaan, jonka mukaan he saivat myös nimensä siitä eteenpäin. [1]

Fredrikille ja Johannalle oli vuosien varrella syntynyt yhdeksän lasta, ja heistä vain yksi oli menehtynyt pienenä. Mutta nyt perhettä kohtasi suuri onnettomuus: Johanna-äiti menehtyi lapsivuoteeseen 42-vuotiaana tammikuussa 1870 ja pian kuoli myös vastasyntynyt Nestor-poika. Toukokuussa 1872 Fredrik avioitui uuudelleen, 41-vuotiaan itsellisen Liisa Mikontyttären kanssa, ja perhe sai näin uuden taloudenpitäjän. Fredrikille ja Liisalle syntyi yksi poika muun lapsikatraan jatkoksi. Samana vuonna 1872 myös Uskalin torpparius sai jäädä. Fredrik aloitti työnsä Keuruun vanhan kirkon suntiona ja muutti perheineen Äkkilän torppaan. [1, 2]

Keuruulla oli perustettu erillinen suntion virka vuonna 1868. Suntion tehtäviksi oli määrätty kirkonkellojen soitto, kirkon ja portaiden puhdistaminen, kirkkopihan lumitöiden teko ja papin auttaminen sakastissa. Suntio piti myös järjestystä kirkossa jumalanpalvelusten aikana. Hän sai palkkana yhden kapan rukiita jokaisesta talosta. Ensimmäisenä virkaa oli hoitanut vuodesta 1868 alkaen Adam Handolin, joka oli toiminut myös haudankaivajana, sillä pelkkä suntion palkka ei elättänyt riittävästi. Suntio Adam Handolin oli kuollut toukokuussa 1871, ja Fredrikistä tuli hänen seuraajansa. [2]

Hannes Jukosen toimittamassa Keuruun kirjassa vuodelta 1928 suntio Fredrikistä kerrotaan seuraavasti: Vuoden 1860-70 vaiheilla oli Fredrik Uskali parhaassa iässään. Hän oli hyvätaitoinen mies monella alalla ja paljon käytetty erittäinkin kirjoitustaitonsa takia. Varakkaampien vainajien arkkuihin hän maalasi pääpuoleen nimen pellinpalalle ja jalkapäähän muistolauseen, sellaisen mikä nykyisin kirjoitetaan peitetyn haudan päälle asetettavan seppeleen nauhoihin. Samoin hän maksusta maalasi hautaristeihin nimikirjoituksia vernissasta ja kimröökistä keittämällään maalilla. Pensselinsä hän teki siten, että otti palan jäniksen korvaa, minkä taitavasti sitoi tikun päähän. Sama mies käytti kirjoittamiseen teeren sulkia, sillä hanhen sulat maksoivat. Teeret hän itse ampui metsästä. [3]

Suntion ikääntyessä hänen tiensä kohtasi taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Gallen-Kallela vieraili Keuruulla neljä kertaa 1880-luvulla. Häntä oli kiinnostanut kirkkotyttö-aihe, jonka tiimoilta hän maalasi Keuruulla maalauksensa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Nöyrän kirkkotytön mallina hän käytti tulevaa kansanedustajaa, nuorta Maria Saarista (myöh. Raunio ja Aaltonen), jonka hän asetti seisomaan kirkon keskikäytävälle virsikirja kädessä katse kohti alttaria. Teoksen kaksi muuta tunnistettua mallia ovat muhkea kirkkoherra Herman Pihlman ja käytävällä asteleva suntio Fredrik Uskali. Maalaus valmistui vasta Fredrikin kuoleman jälkeen vuonna 1889. [2, 4]

Fredrik Uskali toimi Keuruun vanhan kirkon suntiona kuolemaansa, vuoteen 1887 saakka. Viimeisenä Keuruun vanhan kirkon suntiona toimi hänen poikansa Kaarlo Uskali. Kaarlo Uskali aloitti suntiona isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1887 ja hoiti virkaansa yhteensä 57 vuotta. [1, 2]


s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/0c/05/5c/4b/5344484a4122d143/kaarlo_uskali_gallen-kallelan_maalauksessa_large.jpgAkselin Gallen-Kallelan maalauksessa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa tunnistettavat henkilöt ovat käytävällä astelevan suntio Fredrik Uskalin lisäksi maalauksen päähenkilö Maria Saarinen ja kirkon penkissä istuva Keuruun kirkkoherra Herman Pihlman. Kuvan lähde: Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/ee/71/40/68/5344484e707fe3d5/archivedobject-44c1d2fe-8f96-8202-37ad-6a3ecf1d8093_large.jpg. Fredrik Uskali toimi vuonna 1758 käyttöön vihityn Keuruun vanhan kirkon suntiona vuosina 1872-1887. Kuva on ajalta 1910-1915. Keuruun uusi kirkko oli tuolloin jo valmistunut (v. 1892). Valokuvaaja tuntematon. Kuvan lähde: Keski-Suomen museo, CC BY-ND 4.0.


Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastemerkintä

Vihkimerkinnät

Rippikirjat

Kuolinmerkintä

[2] Keuruun museo:

[3] Hannes Jukonen: Keuruun kirja

[4] Serlachius museot: Gallen-Kallelan maalauksen malli Maria Raunio – kansakoulupohjalta kansanedustajaksi

Lisätietoa

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 36. viikkoprofiili (2.9. - 8.9.2019).

view all 14

Fredrik Vilhelm Erkinpoika Uskali's Timeline

1820
October 14, 1820
Keuruu, Finland
1846
March 15, 1846
Age 25
Keuruu, Finland
1848
September 18, 1848
Age 27
Pihlajavesi, Keuruu, Finland
1850
December 16, 1850
Age 30
Pihlajavesi, Keuruu, Finland
1853
October 23, 1853
Age 33
Pihlajavesi, Keuruu, Finland
1856
September 14, 1856
Age 35
Pihlajavesi, Keuruu, Finland
1862
April 23, 1862
Age 41
Keuruu, Finland
1863
May 27, 1863
Age 42
Keuruu, Finland
1866
March 14, 1866
Age 45
Keuruu, Finland