Gregorius Thomae Arctopolitanus

Is your surname Arctopolitanus?

Research the Arctopolitanus family

Gregorius Thomae Arctopolitanus's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Gregorius Thomae Arctopolitanus

Also Known As: "Biörnburgensis", "Grels Tomasson"
Birthdate:
Birthplace: Björneborg, Satakunta, Finland
Death: after January 28, 1663
Ulvila, Satakunta, Finland
Immediate Family:

Son of Thomas
Husband of Agneta Mattsdotter Ladd
Father of Grels Grelsson Arctopolitanus; Christina Grelsdotter Gottleben; Gabriel Gregorius Arctopolitanus; Margareta Grelsdotter Arctopolitanus; Katarina Grelsdotter Arctopolitanus and 2 others

Occupation: Porin koulun rehtori, Porin ja Ulvilan kirkkoherra, lääninrovasti, Ulvilan kirkkohra 1631-62, Ulvilan kirkkoherra
Managed by: Private User
Last Updated:

About Gregorius Thomae Arctopolitanus

http://www.genealogia.fi/genos-old/15/15_147.htm

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/139

Ulvilan kirkkoherra Grels Arctopolitanus (Gregorius Thomæ, † 1662) ja Agneta Mattsdotter. Gregorius Thomae Arctopolitanuksen tutkijoille Tuorsniemen tila on merkityksellinen, sillä erinäisissä esityksissä sanotaan hänen vaimonsa Agneta/Aune Matintyttären olleen "Tuorsniemestä". Käsitys on voinut muodostua esim. vuoden 1680 käräjäpöytäkirjasta, jossa Kotivuoren litteroinnin perusteella sanotaan "Kyrckioheerden i Birckala Högwällärde Mag: Isaacus Stenius lät nu första gångon opbiuda Torssnääs Ryttare hemman som honom förmedelst sin Hustro H:o Catharina Greelsd:r efter hans Swärmodher till arfz fallit är."

Kuitenkin, lainaten edelleen Kotivuoren työtä, Ulvilan käräjiltä 1639, "Begerade Kyrckieherden i Biörneborgh Wördigh och Wällärde her Grels Thomæ optage eeth ödes hemman i Torsnäs ... der Påfuall Ollsson senest hafuer Skathadt af"

Ei tietenkään ole mahdotonta, että Gregorius olisi halunnut tämän autiotilan haltuunsa siksi, että vaimolla oli sinne sukusiteitä. Siitä ei vaan ole mitään todisteita.


Posted by Kaisa Kyläkoski


Muistiinpanoja Arctopolitanus suvusta. Gunnar Sarva. "Ensi näkemältä nimi Arctopolitanus vaikuttaa varsin oudolta. Se on ilmaus 1600-luvun antiikintavoittelusta. Mutta senkin ajan latinalais- ja kreikkalaisperäiseksi nimeksi se 6-tavuisena ja 14-kirjaimisena on harvinaisen pitkä ja omituiselta kalskahtava. Sillä on kuitenkin luonnollinen selityksensä. Sen ensimmäinen kantaja Gregorius Thomae Arctopolitanus toimi aikanaan Porin koulun rehtorina ja Ulvilan kirkkoherrana, ja toimipaikkansa mukaan hän valitsi itselleen sukunimen. V. 1558 Ulvilasta nykyiselle paikalleen siirretylle kaupungille annettiin nimi Björneborg, »karhulinna», minkä sanan kreikkalainen vastine oli Arctopolis. Oli varsin tavallista, että pappisuralle antautuva omaksui kotipaikkakuntansa nimen adjektiivisella johtopäätteellä varustettuna, ja niinpä Arctopolitanus merkitseekin vain Arctopolislainen (Porilainen). Oliko Gregorius Thomae Arctopolitanus myös syntyisin Porista, ei ole tiedossa. Nimi sitä ei välttämättömästi edellytä, sillä sukunimi omaksuttiin miltei tavallisemmin toimi- kuin syntymäpaikan mukaan."

Alla oleva pieni tutkimus Arctopolitanus-suvusta ei pyri olemaan täydellinen. Kirjoitus perustuu hajanaisiin muistiinpanoihin eikä nykyinen tilanne, jolloin arkistot ovat tutkijoilta suljetut, ole tehneet mahdolliseksi tarkistaa ja täydentää tietoja. http://genealogia.fi/genos/15/15_147.htm Arctopolitanus ANITA TUURALA Porin kirkkoherran, rovasti Gregorius Arctopolitanuksen (k.v. 1662) syntyperästä eivät tutkijat ole selvillä (Genos 1944, s. 147). Koska tämä tuntuu olevan visainen ongelma, lienee paikallaan julkaista seuraava pieni löytö, jonka tiedoista asiaa tutkivalle voi olla hyötyä.

"Ruoveden talvikäräjillä v. 1678 syytettiin Virtain Hauhuun kylän Morrin talon emäntää Brita Antintytärtä noituudesta (Ylä-Satakunta KO a 6, s. 285, ja Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I, s. 528). Hän oli tyttärensä häissä pistänyt käärmeen pään vadin alle. Tästä kauheasta syytteestä hänet kuitenkin vapautettiin saman vuoden syyskäräjillä (s. 409-410), jolloin kolme Ruoveden seudun pappia, kappalaiset Tuomas Laxenius ja Erik Frosterus, sekä apulainen Kristoffer Laxenius todistivat, että Brita Antintyttärestä ja hänen pojastaan Juho Tapaninpojasta ei koskaan oltu kerrottu mitään noituuteen viittaavaa. Lisäksi Britasta ilmoitettiin, että hän oli kunniallista syntyperää ja entisen Porin rovastin, autuaan herra Gregorius Arctopolitanuksen serkku ("Denne Brita är aff ährligt afkombst och Syskonebarn med fordom Probsten i Björneborg Sahl Hr Grels Arctopolitanus"). Tiesivätkö sukulaisuuden lautamiehet, vai edellä mainitut kolme pappia, sitä ei ilmoiteta, mutta tuskinpa tieto oli Britan oman ilmoituksen varassa. Ei kai häntä silloin olisi uskottu näin vakavan syytteen ollessa kysymyksessä.

Brita Antintytär lienee ollut Virroilta kotoisin. Siihen viittaa erään toisen oikeusjutun antama todiste. Britan pojantytär oli syytteessä aviottoman lapsen saamisesta, ja asian yhteydessä oli haastettu todistajaksi Virtain lukkari Yrjö Heikinpoika, josta ilmoitettiin, että hän oli syytetyn isän, Juho Tapaninpojan äidin sisaren poika, siis Brita Antintyttären sisaren poika (Ylä-Satakunta KO a 30, v. 1708, s. 911). Lukkari Yrjö Heikinpojan vanhemmista ei ole tarkempaa tietoa, mutta lieneekö sattuma, että hän otti viljelykseensä Uotilan kruununtilan Rautaveden kylässä, tila oli vuosina 1696 ja 1697 ollut rakuunarykmentin saarnaajan Gregorius Arctopolitanuksen (Yrjön pikkuserkun) virkatalo (Ylä-Satakunta KO a 19, v. 1699, s. 138).

Britan aviomies oli Morrin talon isäntä Tapani Laurinpoika (1638 - 1651). Hänen isänsä oli Lauri Laurinpoika Morri (1621 - 1637) ja hän oli jo alkuaan virtaalainen, minkä todistaa Laurin käymä oikeusjuttu v. 1628 veljenpoikiensa kanssa perintöosasta erääseen eräveteen (Vanhan Ruoveden historia, I s. 285)."

http://www.genealogia.fi/genos-old/48/48_99a.htm


http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.html
https://anttioskari.vuodatus.net/lue/2010/02/matti-ladd-pori-tornas: Porin ja Ulvilan Archtopolitanukset

Gregorius Thomae Arctopolitanus mainitaan ainakin vuosina 1628 ja 1630 Porin koulun rehtorina. Erikoinen sukunimi on muodostettu Porin kaupungin eli Björneborgin (karhulinna) kreikkalaisesta vastineesta.Hän oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14.3.1633 ja hän osallistui Turun yliopiston vihkiäisiin vuonna 1640. Turun hiippakunnan edustajana valtiopäivillä Gregorius oli 1650. Ennen kuolemaansa vuonna 1662 hänet nimitettiin lääninrovastiksi. Vaimo Agneta Matsdotterin oli kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen eli Torsnäsin rusthollista.


Gregoriuksen sukujuuret jäävät tuntemattomiksi. Sinetin perusteella häntä on ajateltu aateliseksi, mutta toisaalta hän saattoi olla Virroilta kotoisin, sillä erästä Virtain Hauhuun kylän Morrin talon emäntää Brita Andersdotteria syytettiin Ruoveden talvikäräjillä v. 1678 noituudesta (hän oli tyttärensä häissä pistänyt käärmeen pään vadin alle). Kolme Ruoveden seudun pappia todistivat, että Brita Andersdotterista ja hänen pojastaan Johan Staffanssonista ei koskaan oltu kerrottu mitään noituuteen viittaavaa. Lisäksi Britasta ilmoitettiin, että hän oli kunniallista syntyperää ja entisen Porin rovastin, autuaan herra Gregorius Arctopolitanuksen serkku ("Denne Brita är aff ährligt afkombst och Syskonebarn med fordom Probsten i Björneborg Sahl Hr Grels Arctopolitanus").


Brita lienee ollut Virroilta kotoisin. Siihen viittaa erään toisen oikeusjutun antama todiste. Britan pojantytär oli syytteessä aviottomasta lapsesta ja asian yhteydessä oli haastettu todistajaksi Virtain lukkari Jöran Henriksson. än oli ilmoituksen mukaan syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisarenpoika. Lyhyemmin sanottuna siis Britan sisarenpoika., josta ilmoitettiin, että hän oli syytetyn isän, Johan Staffanssonin äidin sisaren poika, siis Britan sisaren poika. Lukkari Jöranin vanhemmista ei ole tarkempaa tietoa, muuta kuin että hän otti viljelykseensä Uotilan kruununtilan Rautaveden kylässä. Tämä tila oli vuosina 1696 ja 1697 ollut rakuunarykmentin saarnaajan Gregorius Gregorii Arctopolitanuksen virkatalo.


Gregoriuksen ja Agnetan lapsista poika Gabriel tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen puolisonsa oli Kristina Udnie, joka aatelista sukua. Gabrielista tuli ylioppilas 1647 ja filosofian maisteri vajaata kymmentä vuotta myöhemmin. Tammikuussa 1657 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin kreivi Kustsaa Hornin ja tämän vaimon, Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi.


Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylipäälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän joutui 1659 matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.


Gabriel nimitettiin 1659 Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiseksi. Kohta virkaan tultuaan hän piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 hopeataalaria, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. Seuraavana vuonna hän oli Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, saman nimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vuosina 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Gabrielille m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista. Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel joutui kesäkuussa 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin parhaiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.


Oltuaan kappalaisena seitsemän vuotta tuli Gabrielista 1665 isänsä jälkeen Ulvilan kirkkoherra. Hänen sivistyneitä harrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, esimerkiksi Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Myöhemmin hänet mainitaan lääninrovastina.


Gabriel kuoli 1682. Kristina Udnie eli vielä vanhana leskenä pakolaisena 1716 Ruotsissa isonvihan aikaan.



            
view all 11

Gregorius Thomae Arctopolitanus's Timeline

1600
1600
Björneborg, Satakunta, Finland
1620
1620
Age 20
Pori, Finland
1620
Age 20
Ulvila?, Finland
1627
1627
Age 27
Pori, Satakunta, Finland
1635
1635
Age 35
Pori, Finland
1639
1639
Age 39
Pori, Finland
1663
January 28, 1663
Age 63
Ulvila, Satakunta, Finland
1668
November 31, 1668
Age 63
Pori (kastepv)
????