Gustaf Eriksson Vasa, King of Sweden

Is your surname Vasa?

Research the Vasa family

Gustaf Eriksson Vasa, King of Sweden's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Gustaf Eriksson Vasa, King of Sweden

Swedish: Gustav I av Sverige (Eriksson), King of Sweden, Finnish: Kustaa Eerikinpoika Vaasa, Ruotsin kuningas, German: Gustav I. Wasa, König von Schweden., Spanish: Gustavo I Vasa, Rey de Suecia, Estonian: Gustav I Eriksson Vasa, Rootsi kuningas, Russian: Густав I Ваза, Король Швеции, French: Gustave Ier Vasa, Roi de Suède, Dutch: Gustaaf I Wasa, Koning van Zweden, Danish: Gustav 1. Vasa, Konge af Sverige, Portuguese: Gustavo I Vasa, Rei da Suécia, Hungarian: Vasa Svédország királya Gusztáv, Turkish: Gustav I. Vasa, İsveç Kralı, Latin: Gustavus I Vasa, rex Sueciae, Polish: Gustaw I Waza, Król Szwecji, Hebrew: גוסטב ואסה, מלך שוודיה, Romanian: Gustav I Vasa, rege al Suediei, Arabic: غوستاف الأول آل فاسا, ملك السويد
Also Known As: "Gustav Vasa"
Birthplace: Rydboholm's or Lindholmen's Castle, Västra Ryd, Upplands-Bro, Stockhom County, Uppland, Sweden
Death: September 29, 1560 (64)
Stockholm Castle, Stockholm, Stockholm County, Uppland, Sweden (Cholera)
Place of Burial: Uppsala, Uppsala County, Uppland, Sweden
Immediate Family:

Son of Erik Johansson Vasa and Cecilia Magnusdotter (Eka)
Husband of Katarina Saxe-Lauenburg, Duchess of Saxe-Lauenburg, Queen Consort of Sweden; Margareta Eriksdotter Leijonhufvud, Queen of Sweden and Catharina Gustafsdotter Stenbock, Queen of Sweden
Father of Erik XIV, King of Sweden; NN; John III, king of Sweden; Catherine Vasa; Cecilia Gustavsdotter Vasa, Prinsessa and 8 others
Brother of Margareta Eriksdotter Vasa; Johan Eriksson (Vasa); Magnus Eriksson (Vasa); Anna Eriksdotter (Vasa); Birgitta Eriksdotter (Vasa) and 3 others
Half brother of Mårten Munk

Occupation: King of Sweden 1523-1560, Riksföreståndare 1521-1523
Managed by: Eva Lilly Schafferer
Last Updated:

About Gustaf Eriksson Vasa, King of Sweden

Gustav I Eriksson Vasa, King of Sweden

  • Son of Erik Johansson Vasa and Cecilia Magnusdotter (Eka)
  • Gustav I, born Gustav Eriksson of the Vasa noble family and later known as Gustav Vasa (12 May 1496[1] – 29 September 1560), was King of Sweden from 1523 until his death in 1560,[2] previously self-recognised Protector of the Realm (Riksföreståndare) from 1521, during the ongoing Swedish War of Liberation against King Christian II of Denmark, Norway and Sweden. Gustav rose to lead the rebel movement following the Stockholm Bloodbath, where his father was executed. Gustav's election as king on 6 June 1523 and his triumphant entry into Stockholm eleven days later marked Sweden's final secession from the Kalmar Union.
  • Gustav I Vasa King of Sweden (1523-1560), founder of the Swedish royal House of Vasa and creator of an independent Sweden. Educated at the University of Uppsala. As a young man he entered the army, and from 1518 to 1519 he fought against Christian II, King of Denmark, who had invaded Sweden to regain the throne that the Danes had lost in 1501. Gustav was taken hostage but managed to escape. He was still a fugitive when he heard of Christian's massacre of his father and other nationalist Swedish nobles in Stockholm in 1520. From 1521 to 1523, with an army of peasants, Gustav led a successful revolt and drove the Danes out of Sweden.

Project MedLands Sweden Kings

GUSTAF Eriksson, son of ERIK Johansson & his wife Cecilia Magnusdotter (Lindholmen 12 May 1496-Stockholm 29 Sep 1560). Regent of Sweden 1521-23. He succeeded 7 Jun 1523 as GUSTAF I King of Sweden. married firstly (Stockholm 24 Sep 1531) KATHARINA von Sachsen-Lauenburg,daughter of MAGNUS II Herzog von Sachsen-Lauenburg & his wife Katharina von Braunschweig-Wolfenbüttel (24 Sep 1513-Stockholm 23 Sep 1535). married secondly (Stockholm 1 Oct 1536) MARGARETA Eriksdotter, daughter of ERIK Abrahamson [Leijonhufvud] & his wife Ebba Eriksdotter [Vasa] (1 Jan 1514-26 Aug 1551). married thirdly (Vadstena 22 Aug 1552) KATHARINA Stenbock,daughter of GUSTAF Olafsson [Stenbock] av Torpa & his wife Brita Eriksdotter [Leijonhufvud] (Torpa 22 Jul 1535-13 Nov 1621).

Gustaf I & his first wife Cecilia Magnusdotter had one child

  • 1. ERIK Prince of Sweden (Stockholm 13 Dec 1533-poisoned Örbyhus 26 Feb 1577). He succeeded his father in 1560 as ERIK XIV King of Sweden. He was deposed in 1569. m (4 Jul 1568) KARIN Mansdotter, daughter of --- (6 Nov 1550-Liuksala, Finland 13 Sep 1612).

King Erik XIV & his wife KARIN Mansdotter had four children

  • a) SIGRID (15 Oct 1566-24 Apr 1633). m firstly (1597) HENRIK Tott till Sjundley, son of --- (-[1600/01]). m secondly (1609) NILS Nilsson till Bro [Natt och Dag], son of --- (-18 Apr 1613).
  • b) GUSTAF (28 Jan 1568-Kaschin, Russia 22 Feb 1607).
  • c) HENRIK (24 Jan 1570-1574).
  • d) ARNOLD (1 Nov 1572-1573).

King Erik XIV had four illegitimate children by Agda "Caritas" Persdotter his Royal Mistress

  • e) VIRGINIA (1559-1633). m (1585/6) HAKON Knutsson Hand, son of --- (-1595/6).
  • f) CONSTANTIA (1560-1649). m ([1594]) HENRIK Frankelin, son of --- (-1610).
  • g) LUCRETIA (1564-). m --- Zelow, son of ---.
  • h) MARGARETA (-1618). m (1592) OLAVIUS Simonis, son of --- (-1639).

Gustaf I & his second wife MARGARETA Eriksdotter had eleven children

  • 2. JOHAN (Stegeborg 20 Dec 1537-Stockholm 17 Nov 1592). He succeeded his brother in 1569 as JOHAN III King of Sweden. married firstly (Vilna 4 Oct 1562) KATARZYNA Pss of Poland, daughter of ZYGMUNT I "Stary" King of Poland & his second wife Bona Sforza (Krakow 1 Nov 1526-Stockholm 16 Sep 1583). married secondly (Västeras 21 Feb 1585) GUNILLA Bjelke, daughter of JOHAN Axelsson & his wife Margareta Posse (25 Jun 1568-25 Jul 1597). Mistress (1): KARIN Hansdotter, daughter of ---.

King Johan III & his first wife Vilna had three children

  • a) ISABELLA (1564-Jan 1566).
  • b) SIGISMUND (Gripsholm, Sweden 20 Jun 1566-Warszawa 30 Apr 1632). He succeeded in 1587 as ZYGMUNT III King of Poland. He converted to Roman Catholicism. He succeeded his father in 1592 as SIGISMUND King of Sweden. He was deposed in Sweden 1599. - KINGS of POLAND.
  • c) ANNA (31 May 1568-6 Feb 1625).

King Johan III & his second wife Bona Sforza had one child

  • d) JOHAN (Uppsala 18 Apr 1589-Bröborg 5 Mar 1618). Duke of Östergotland 1606. m (29 Nov 1612) MARIE ELISABETH Pss of Sweden, daughter of CARL IX King of Sweden & his second wife Christina Pss von Holstein-Gottorp (10 Mar 1596-7 Aug 1618). Mistress (1): KERSTIN Mansdotter, daughter of ---.

King Johan had one illegitimate child by Mistress (1): KERSTIN Mansdotter

  • i) Hans Johansson (-unmarried in Germany).

Johan III had four illegitimate children by Mistress (1):

  • e) JULIUS Gyllenhielm (1559-1581).
  • f) AUGUSTUS (-1560).
  • g) SOFIA (-1583). m (1580) PONTUS Baron De la Gardie, son of --- (-1585).
  • h) LUCRETIA (-1585).
  • 3. KATHARINA 6 Jun 1539-Berum 21 Dec 1610, bur Aurich St Lamberti). m (Stockholm 1 Oct 1559) EDZARD von Ostfriesland, son of ENNO I Graf von Ostfriesland & his wife Anna von Oldenburg-Delmenhorst (24 Jun 1532-Aurich 27 Feb or 1 Mar 1599, bur Aurich St Lamberti). He succeeded in 1561 as EDZARD II Graf von Ostfriesland.
  • 4. CAECILIA 16 Nov 1540- Brussels 27 Jan 1627). She converted to Roman Catholicism in 1575. m (18 Jun 1564) CHRISTOPH I Markgraf von Baden-Rodemachern, son of BERNHARD III Markgraf von Baden-Baden & his wife Françoise de Luxembourg heiress of Roussy and Pittingen (posthumously 26 Feb 1537-Rodemachern 2 Aug 1575, bur Rodemachern).
  • 5. MAGNUS (25 Jul 1542-26 Jun 1595). Duke of Östergotland 1560. Mistress (1): VALBORG Eriksdotter, daughter of ---. Mistress (2): ANNA von Haubitz, daughter of ---.

Magnus had one illegitimate child by Mistress (1): VALBORG Eriksdotter

  • a) LUCRETIA (before 1566-1624). m (1586) CHRISTOFFER von Warnstedt, son of --- (-1627).

Magnus had one illegitimate child by Mistress (2): ANNA von Haubitz

  • b) HELENA (before 1572-after 1630). m WOLMAR Uexkull, son of --- (-1627)
  • 6. CARL (b and d 1544).
  • 7. ANNA MARIA (19 Jun 1545-30 Mar 1610, bur Remigiusburg). married (20 Dec 1562) GEORG JOHANN I Pfalzgraf von Veldenz, son of RUPRECHT Pfalzgraf von Veldenz & his wife Ursula Wild- und Rheingräfin zu Salm-Kyrburg (11 Apr 1543-Lützelstein 18 Apr 1592, bur Lützelstein Pfarrkirche).
  • 8. STEN (1546-1547).
  • 9. SOPHIE (29 Oct 1547-17 Mar 1611). m (4 Jul 1568) MAGNUS von Sachsen-Lauenburg, son of FRANZ I Herzog von Sachsen-Lauenburg & his wife Sibylle von Sachsen ([1544/46]-Ratzeburg 14 May 1603, bur Ratzeburg Cathedral). He succeeded his father in 1571 as MAGNUS II Herzog von Sachsen-Lauenburg, until 1574 when his father resumed power, and again on his father's death in 1581.
  • 10. ELISABETH (4 Apr 1549-20 Nov 1597, bur Uppsala Cathedral). m (7 May 1581) as his second wife, CHRISTOPH Herzog von Mecklenburg, son of ALBRECHT VII Herzog von Mecklenburg-Schwerin in Güstrow & his wife Anna von Brandenburg (Augsburg 30 Jun 1537-Tempzin 4 Mar 1592, bur Schwerin Cathedral).
  • 11. CARL (Stockholm 4 Oct 1550-Nyköping 30 Oct 1611). Duke of Södermanland, Nerike and Värmland. Regent of Sweden 1592. Ruling Prince of Sweden 1598. He succeeded in 1604 as CARL IX King of Sweden.

Gustav I of Sweden, by Wikipedia

As king, Gustav proved an energetic administrator with a ruthless streak not inferior to his predecessor's, brutally suppressing subsequent uprisings (three in Dalarna – which had once been the first region to support his claim to the throne – one in Västergötland, and one in Småland). He worked to raise taxes and bring about a Reformation in Sweden, replacing the prerogatives of local landowners, noblemen and clergy with centrally appointed governors and bishops. His 37-year rule, which was the longest of a mature Swedish king to that date (subsequently passed by Gustav V and Carl XVI Gustav) saw a complete break with not only the Danish - Norwegian supremacy but also the Roman Catholic Church, whose assets were nationalised, with the Lutheran Church of Sweden established under his personal control. He became the first truly autocratic native Swedish sovereign and was a skilled bureaucrat and propagandist, with tales of his largely fictitious adventures during the liberation struggle still widespread to this day. In 1544, he abolished Medieval Sweden's elective monarchy and replaced it with a hereditary monarchy under the House of Vasa, which held the Swedish throne until 1654. Thus, three of his sons, Eric XIV, John III and Charles IX, all held the kingship at different points.[4]

Gustav I has subsequently been labelled the founder of modern Sweden, and the "father of the nation". Gustav liked to compare himself to Moses, whom he believed to have also liberated his people and established a sovereign state. As a person, Gustav was known for ruthless methods and a bad temper, but also a fondness for music and had a certain sly wit and ability to outmaneuver and annihilate his opponents. He founded one of the now oldest orchestras of the world, the Kungliga Hovkapellet (Royal Court Orchestra). Royal housekeeping accounts from 1526 mention twelve musicians including wind players and a timpanist but no string players.[5] Today the Kungliga Hovkapellet is the orchestra of the Royal Swedish Opera.[6][7]



About Kustaa Vaasa, Ruotsin kuningas (suomi)

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (ruots. Gustav Vasa, myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560. Hän oli valtaneuvos Eerik Vaasan poika. Kustaa Vaasa oli ruotsalaisten kansannousun näkyvin johtaja, ja hänen johdollaan Ruotsi irtaantui kokonaan Kalmarin unionista. Hän toteutti myös Ruotsin uskonpuhdistuksen ja perusti Ruotsin kirkon. Suomessa hänet muistetaan myös Helsingin kaupungin perustajana. Hänen kruunajaispäivänään 6. kesäkuuta vietetään Ruotsin kansallispäivää.

Nousu kuninkuuteen

Kustaa Vaasa syntyi todennäköisesti Lindholmenin tilalla Roslagenin saaristossa, nykyisessä Vallentunan kunnassa lähellä Tukholmaa. Hän kuului Vaasa-sukuun ja hänen vanhempansa olivat Ruotsin ylhäisaatelia: hänen isänsä oli Sten Sture vanhemman sisarenpoika. Kustaa opiskeli jonkin aikaa Uppsalassa, minkä jälkeen hän liittyi noin vuonna 1514 valtionhoitajana toimineen Sten Sture nuoremman hoviin. Kustaa puolusti Tukholmaa tanskalaisia vastaan ja toimi vuonna 1518 lipunkantajana Brännkyrkan taistelussa. Hän joutui vuosiksi 1518–1519 vankeuteen Tanskaan, ja talven 1519–1520 hän oli maanpaossa Lyypekissä.

Kalmarin unionin loppuvaiheessa Ruotsissa esiintyi halua irtaantua unionista. Unionikuningas Kristian II yritti tukahduttaa kaiken vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä vuonna 1520. Se kuitenkin synnytti Ruotsissa laajan kapinaliikkeen, jonka johtoon nousi vankeudesta Tanskasta paennut Kustaa Vaasa. Kustaa Vaasa oli selvinnyt täpärästi verilöylystä jättäytymällä pois Kristian II:n kruunajaisista, joiden jälkimainingeissa verilöyly tapahtui.

Kapinaliike menestyi ja sai sisämaan nopeasti haltuunsa. Rannikkolinnoituksia talonpoikaisarmeija ei kuitenkaan saanut itsekseen vallattua, joten Kustaa Vaasa pyysi apua Kristian II:n viholliselta Lyypekiltä. Hinta oli kallis, sillä Kustaa Vaasan oli luvattava Lyypekille tulliton kauppaoikeus maahan. Parissa vuodessa Kustaa Vaasan asemasta Ruotsin johtajana tuli kiistaton, ja vuonna 1523 hänet kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, mikä merkitsi Ruotsin lopullista eroa Kalmarin unionista. Ruotsin alueeksi nimettiin samana vuonna myös Suomi.

Lyypekin oikeus tullittomaan kauppaan merkitsi, että kaupunkivaltio käytännössä hallitsi koko Ruotsin kauppaa. Kustaa Vaasalle tarjoutui mahdollisuus päästä Lyypekin holhouksesta, kun kaupunki ajautui kreivisotaan 1533–1536. Lyypekki vaati Ruotsilta tukea, mutta Vaasa kieltäytyi ja perui Lyypekin erioikeudet. Ruotsin onneksi Lyypekki hävisi sodan, eikä voinut enää vaatia tullitonta kauppaoikeutta.

Kustaa Vaasalla oli hyvä muisti, työkyky ja käytännön lahjakkuus, mutta heikko opillinen sivistys. Hänellä, kuten monilla muillakin maailmanhistorian suurilla johtajilla, oli erinomaiset puhelahjat ja kivenkova temperamentti. Hän oli toisaalta keinoja kaihtamaton, häikäilemätön ja epäluuloinen. Perinteisessä historiankirjoituksessa Kustaa Vaasa on usein nähty hyvänsuopana ja tarmokkaana "maan isänä", mutta eräiden uudempien tulkintojen mukaan hän oli myös melkoinen tyranni.

Kustaa Vaasa pyrki kasvattamaan mainettaan keksityillä tarinoilla uroteoistaan. Hänen kirjurinsa, Västeråsin piispa Peder Svart kirjoitti niitä kuninkaan sanelun mukaan. Tarinat tulivat ruotsalaisille niin tutuiksi, että niitä alettiin pitämään tosina. Yksi tarina kertoi Vaasahiihdosta. Sen mukaan Kustaa pakeni vuodenvaihteesa 1521 hiihtäen kohti Norjan rajaa, koska taalainmaalaiset eivät uskoneet hänen tarinaansa Tukholman verilöylystä eivätkä halunneet liittyä hänen kapinahankkeeseensa. Kun Moran kaupungin asukkaat kuulivat asiasta tietoja muualtakin, he nolostuivat, lähettivät kaksi nopeaa hiihtäjää Kustaan perään ja saivat tämän kiinni 90 km:n päässä Sälenissä ja toivat hänet sankarina takaisin Moraan.

Kustaa Vaasan aikaansaamat muutokset

Kustaa Vaasa toteutti Ruotsin uskonpuhdistuksen Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527. Valtio sai kirkon omaisuuden, mikä olennaisesti helpotti valtion toimintaa. Kustaa keskitti valtaa itselleen muun muassa perinnöllistämällä kuninkuuden ja korvaamalla usein omaan pussiinsa pelanneet linnanisännät kruunulle lojaaleilla voudeilla, jotka muun muassa valvoivat verotusta.

Valtiontaloudessa Kustaa sovelsi varhaismerkantilismia, eli ulkomaankauppa määrättiin käytäväksi ainoastaan kaupungeissa. Kustaa perusti Helsingin kaupungin 12. kesäkuuta vuonna 1550 kilpailemaan Itämeren kaupankäynnistä Räävelin, nykyisen Tallinnan kanssa. Kustaa Vaasa määräsi, että Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon kauppiaiden piti muuttaa Helsinkiin. Osa porvareista muuttikin Helsinkiin, mutta varsinkin kauempana asuvat Rauman ja Ulvilan porvarit olivat hyvin uppiniskaisia. Ennen pitkää heidänkin oli taivuttava kuninkaan tahtoon.

Kustaa Vaasan voittoja esittelevään viisiosaiseen kuvasarjaan kuuluvan maalauksen jäljennös 1700-luvulta, alkuperäinen 1542. Kuvassa armeija lähtee kukistamaan Smålandin kapinaa (Dacken sota). Aluksi tämä "Baabelin vankeus" näytti toimivan, mutta jo 1550-luvun lopulla osa kauppiasta sai paluuluvan takaisin kotikaupunkiinsa. Suurimpana syynä tähän oli se, ettei Helsingistä muodostunut sellaista vastapainoa Tallinnalle, jota siitä alun perin suunniteltiin, koska kauppalaivat eivät päässeet satamaan sen mataluuden takia. Samaan aikaan käytiin myös Venäjän vastaista sotaa.

Kustaa Vaasa suosi savolaisten asutusliikettä lupaamalla erämaihin muuttaville talonpojille verovapauden muutamaksi vuodeksi. Suomen asutus levisi muun muassa Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Savolaisasutus oli tosin levinnyt jo 1400-luvulla ennen Kustaa Vaasan valtaannousua yli Pähkinäsaaren rauhan rajan, mikä johti rajaselkkauksiin Novgorodin ja Venäjän kanssa.

Kustaa Vaasa perusti perinnöllisen kuninkuuden, ja kruunu periytyi hänen kuolemansa jälkeen hänen vanhimmalle pojalleen Eerik XIV:lle. Kolmelle nuoremmalle pojalleen hän perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa. Tavoitteena oli yhtenäinen, Vaasa-suvun hallitsema valtio. Käytännössä järjestelyt johtivat pitkällisiin suvun sisäisiin valtakamppailuihin Kustaa Vaasan kuoltua 1560.



Kustaa Vaasa solmi avioliiton kolmesti. Hänen puolisoitaan olivat ensimmäinen Katariina Saksi-Lauenburgilainen, jonka kanssa sai pojan, josta tuli seuraava kuningas Eerik XIV, toinen Margareeta Leijonhufvud (kymmenen lasta) ja kolmas Katariina Stenbock, joka jäi lapsettomaksi.


  • Eerik XIV (1533–1577) Ruotsin kuningas 1560–1568
  • Juhana III (1537–1592) Ruotsin kuningas 1568–1592
  • Katariina (1539–1610) puoliso Edzard II, Itä-Friisian kreivi
  • Cecilia (1540–1627) puoliso Christoph II Baden
  • Magnus (1542–1595) Itä-Götanmaan herttua
  • Karl (1544)
  • Anna (1545–1610) puoliso Georg Johan I, Pfalz-Veldenzin kreivi
  • Sten (1546–1547)
  • Sofia (1547–1611) puoliso Magnus II, Saksi-Lauenburgin herttua (1543–1603), Kustaa Vaasan ensimmäisen puolison veljenpoika
  • Elisabet (1549–1597) puoliso Cristoph von Mecklenburg
  • Kaarle IX (1550–1611) Ruotsin valtionhoitaja 1599–1604 ja kuningas 1604–1611

Kustaa Vaasa Suomessa

Kustaa Vaasa oleskeli suuren Venäjän sodan (1555–1557) aikana lähes vuoden Suomessa. Tämä on pisin aika, jonka Ruotsin hallitsija on koskaan viettänyt yhtäjaksoisesti Suomessa.

Sotatoimien ohella Kustaa Vaasa tutustui Jaakko Teitin keräämään valituskirjaan, jossa suomalaiset talonpojat esittivät valituksensa aateliston heitä kohtaan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Kuningas myös rankaisi osaa mainituista aatelisista.

Kuningas vietti suurimman osan ajastaan Turussa ja vieraili myös Helsingissä ja Viipurissa. Huomattuaan helsinkiläisten valitukset kaupunkinsa epäedullisesta sijainnista ja kehittymättömyydestä aiheellisiksi Kustaa Vaasa antoi porvareille oikeuden muuttaa halutessaan takaisin kotiseuduilleen, josta heidät oli aiemmin pakotettu muuttamaan Helsinkiin. Viipurin puolustus oli päässyt pahasti rappeutumaan, joten kuningas pani käyntiin kaupungin puolustuksen vahvistamisen.

Suomen vierailunsa päätteeksi Kustaa Vaasa perusti pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Herttua sai alueellaan kuninkaan valtuudet omaa ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta.


Keväällä 1560 kuningas oli 64-vuotias ja tunsi loppunsa lähestyvän. Hän kutsui säädyt Tukholman linnaan, jossa hän piti tunteellisen jäähyväispuheen muistellen aikaa, jolloin oli paennut kuningas Kristian II:n sotilaita. Hän pyysi myös anteeksi niiltä, joita oli toimillaan loukannut. 29. syyskuuta kuningas kuoli. Hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon entisten aviopuolisoidensa Katariina Saksi-Lauenburgilaisen ja Margareeta Leijonhufvudin viereen. Hänen kolmas puolisonsa Katariina Stenbock jäi leskikuningattareksi.

view all 26

Gustaf Eriksson Vasa, King of Sweden's Timeline

May 12, 1496
Upplands-Bro, Stockhom County, Uppland, Sweden
Age 23
Dalarna, Sweden - leader of the Dalecarlians
June 6, 1523
- September 29, 1560
Age 27
- 1560
Age 26
- 1560
Age 26
December 13, 1533
Stockholm, Uppland, Sverige