Rälssimies Hamara-Pentti Hammar

Lähde: Kolsilan Forsell-suvun keskiaikaisia sukujuuria (Sjöström, 2014, ISBN 978-952-93-4641-7). "Hamara-Pentti, rälssimies Benedikt liikanimeltä Hammer. Hamara-Pentti oli hienoa sukua oleva aatelismies Tanskan ja Ruotsin väliseltä rajaseudulta Skandinavian eteläosasta. Hän ja hänen perheensä olivat marski Kaarle Knuutinpojan, Fogelvikin herran, sittemmin Ruotsin valitun kuninkaan, liittolaisia ja luotettuja. Suunnilleen syksyllä 1441 herra Hamara-Pentti ja hänen velipuolensa herra Jussi Olavinpoika saapuivat Suomeen silloisen Ruotsin valtakunnan marskin Kaarle Knuutinpojan, Viipurin ym lääninherran, Ruotsin entisen valtionhoitajan, seurueessa ja Kaarlen luottotehtäviä varten. Pentin, tanskaksi Benedikt "Hammer", vaakunakilpenä oli nelihalkoinen kenttä ("fyrkluven sköld").

Hamara-Pentin äiti näyttää olleen eräs vanhan hallantilaisen Porse-suvun perijättäristä, ritarintytär Estrid Knudsdatter, joka Pentin isän kuoleman jälkeen avioitui Ekornarpin Olavin kanssa ja tuli siitä avioliitosta nk vanhemman Stenbock-suvun esiäidiksi.

Ensimmäinen maininta säilyneissä asiakirjoissa Hamara-Pentistä on, kun hän juuri ennen Suomeen siirtymistä 1441, ehkä vastikään täysi-ikäistyneenä nuorenamiehenä on vuonna 1441 kirjallisesti antanut vastuuvapauden isäpuolelleen, Erikstedin herralle Olaville, Ekornarpin sukua, holhouksen aikaisista omaisuusasioista. Samassa yhteydessä rouva Estrid-vainajan ja Olavin yhteiset kolme poikaa (mukaanlukien Suomeen myös lähdössä ollut Jussi) olivat isänsä kanssa kirjallisesti jakaneet edesmenneen äiti Estridin perinnön.

Molemmat nuoret miehet asettuivat Suomeen. Nuoriherra Jussi Olavinpoika oli näköjään jo myöhäissyksyllä 1441 seurannut valtionhoitajan asemasta luopunutta marski Kaarle Knuutinpoikaa Suomeen, ottamaan haltuun tälle läänitettyjä Suomen linnoja. Valtuutusasiakirjoista näkyy että Jussi Olavinpoika oli eräs niistä joka oli valtuutettu marskin puolesta ottamaan Viipurin linnoitus vastaan. Vuoden 1442 valpurinmessuna (=vappuna) oli Viipurin linna määrä luovuttaa Kaarlen valtaan. Vuoden 1442 maaliskuussa Hamara-Pentti (herra Jussin velipuoli, asemies Benedikt Hammer), myös marskin luottomies, toimi Turussa marski Kaarlen eräiden kirjeiden eräänä vidimeeraajaana.

Hamara-Pentti istui muun muassa Turun maaoikeuden jäsenenä. Osallistui 1446 tuomion tekemiseen jolal vahvistettiin varsin yksityiskohtaisesti maakuntaraja Hämeen ja Savon välille.

Hamara-Pentistä Anthonin teos 1970 kertoo (s203, s218) että Pentti ja hänen velipuolensa Jussi saavuttuaan Suomeen, pyrkivät muodostamaan itselleen aseman Suomen johtajien keskuudessa avioitumalla suomalaisten perijättärien kanssa. Velipuoli Jussi, josta tuli Uskelan pitäjän Karjaskylän kartanon herra, valtaneuvos ja Viipurin linnanherra ym, avioitui herra Maunu Flemingin ja tämän vaimon Louhisaaren Elinan erään tyttären (nimeltään luultavasti Kaarina Maununtytär) kanssa.

Hamara-Pentillä puolestaan oli 1447 vaimona Perniön pitäjän Laukan kartanon perijättäristä Marketta Hartikantytär. Tämän sukulaismiehiä näyttävät olleen vouti Pieti Pentinpoika (Botvid), Porvoon Kiialan kartanon vävyisäntä; ja Laitilan kartanosta laamanni Hartikka Jaakonpoika (jälkimmäinen ei ollut Marketan isä; laamanni kuoli aikoinaan ilman jälkeläisiä). Marketta oli jonkun Johanneksen/Jussin leski ja vuonna 1447 uuden aviomiehensä Pentin luvalla lahjoitti maaomaisuutta Halikon pitäjän Rikailasta edesmenneen aviomiehensä sielun hyväksi. Anthonin kirja luettelee Laukan kartanon omistajia vuosisadan varrelta.

Ensimmäinen vaimo, joka oli perinyt Laukan kartanon Perniön pitäjässä, siis oli Marketta Hartikantytär. Hänet Pentti nai saadakseen haltuunsa jo ensi alkuun riittävästi kiinteistöomaisuutta uudessa kotimaassaan Suomessa. Marketta Hartikantytär ei nähtävästi ollut Pentin ainoa vaimo, silla perinteiset sukutaulut (Utter genealogica) kertovat että Pentin perijätär, hänen tyttärensä Estri Pentintytär, olisi syntynyt Annasta jonka siis täytyy olla Pentin myöhempi vaimo.

Toinen vaimo oli Anna, joka sitten jäi Laukan kartanon emännäksi. Hamara-Pentin tytär ja perijätär Estri Pentintytär syntyi Utter-sukutaulujen mukaan Annasta, eli toisesta vaimosta, siitä vaimosta jolla ei ollut omaa perintöoikeutta Laukan kartanoon. Perniön Laukan Estrin etunimi on myös sekin merkittävä todiste sen puolesta että rouva Estrid Knudintytär oli Hamara-Pentin äiti. Pojantyttärelle kuului tavan mukaan antaa lapsen kuolleen isoäidin nimi, joka perinteen mukaan kuului myös sellaisen isoäidin tytärten kunkin antaa yhdelle omista tyttäristään, isoäidin tyttärentyttärelle. Utter genealogica-kokoelman sukutaulu antaa Estrin etunimeksi 'Elsa', mutta tämän Laukan rouvan pojanpojille oikeusjutussaan kirjattujen 1400- ja 1500-luvun kiinteistöasiakirjojen parempi luenta osoittaa että etunimi oikeasti oli Estrid.

Perijätär Estri on syntynyt Hamara-Pentin ollessa jo varsin keski-iässä, ehkä suorastaan iäkäs. Ensimmäinen vaimo Marketta, Perniön Laukan oikea omistaja, ei ilmeisesti synnyttänyt perillistä joka olisi jääyt eloon ainakaan aikuiseksi saakka. Se että Estrin kumpikaan vanhemmista ei ollut Perniön laukan oikea perillinen verisukulaisuuden kautta, aiheutti sitten tiettävästi perintöriitaa. Taitaneet Marketta Hartikantyttären verisukulaiset ruveta esittämään vaatimuksia. Vakava riita kuitenkin oli se vuonna 1480 alkunsa saanut riita, joka ratkesi lopullisesti vasta 1581 (kiintoisaa huomata, että vasta noin vuosisadan mittaisen riitelyn jälkeen) niin että Estrin perillinen luopui Laukan kartanosta vastapuolen hyväksi paria perniöläistä maatilaa vastaan. Siinä vaiheessa perheellä jo olikin Lohjan Moision kartano, joskin siitäkin oli jouduttu riitelemään pariin kertaan.

Hamara-Pentii ja hänen toinen vaimonsa Anan olivat Moision kolmen veljeksen vanhemmat."

asemies Bengt Hammar, joka käytti nelihalkoista kilpeä, ja Anna Perniön Laukosta

Se; Henrik Impola, Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet s.54. Bengt Henriksson till Moisio (Lojo) och Laukko (Bjärnå)