Hans Andreas Melhus Gutzeit

http://www.blf.fi/artikel.php?id=5209

• http://snl.no/.nbl_biografi/Hans_Gutzeit/utdypning
• http://no.wikipedia.org/wiki/Hans_Gutzeit

Tellingsår : 1865

• Kommune : Fredrikstad
• Kommunenummer : 0103
• Gatenr : 152a
• Bydel : Forstaden
• Gårdeier : Thams

Tellingsår : 1875

• Kommune : Kristiania
• Kommunenummer : 0301
• Gatenavn : Incognitogade 5

Hans Gutzeit (17. heinäkuuta 1836 – 1. tammikuuta 1919) oli norjalainen liikemies, joka perusti Kotkassa sijainneen Norjan sahan ja Enso-Gutzeitin.

Elämäkerta

Hans Gutzeit säilyi ainoana viisilapsisesta perheestä hengissä, koska meni jo nuorena merille. Muut kuolivat keuhkotautiin.

Gutzeit peri vuonna 1869 isänsä perustaman Fredrikstadissa Norjassa sijainneen sahayrityksen W. Gutzeit & Co:n. Samoihin aikoihin sikäläinen puuraaka-aineen hinta alkoi nousta nopeasti ja järeistä tukeista oli ankara pula. Sahayrittäjien kilpailu koveni. Hans Gutzeit vieraili Suomessa ja pani merkille maan valtavan metsäpotentiaalin. Gutzeit löysi yhteistyökumppanin jo aikaisemmin Suomeen saapuneesta norjalaisesta puutavarayrittäjästä Lars Bredesenistä. Samalla, kun Gutzeit suunnitteli sahauksen aloittamista Kotkansaarella, Bredesen osteli hakkuusopimuksia. Kotka sijaitsi rannikolla, joten valmiit tuotteet oli helppo laivata vientimarkkinoille ja Kymijokea pitkin raakapuuta oli kätevä uittaa pitkienkin matkojen päästä.

Hans Gutzeitin mukana Suomeen saapui lähes sata norjalaista saha- ja rakennusalan ammattilaista perheineen, mikä vilkastutti saaren jo ennestäänkin värikästä elämää. Muutkin yrittäjät olivat havainneet Kotkan mahdollisuudet. Osa norjalaisista palasi aikanaan takaisin, mutta osa jäi Suomeen rikastuttamaan maan kulttuuria. Muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren suku polveutuu Norjasta tulleesta Olaus Adolf Jakobsenista. W. Gutzeit & Co. -yhtiön kautta Suomeen on myöhemminkin asettunut norjalaisia, kuten yhtiön myöhempi johtaja Alexander Gullichsen ja lukuisia muita työntekijöitä. Gullichsenin poika Harry Gullichsen toimi A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Norjalaisten saavuttua rakennettiin aivan ensimmäiseksi asunnot, norjalaistyyliset luhtitalot, niin sanotut Kotkan pytingit, jotka ovat yhä jäljellä. Saha pystytettiin nopeasti. Perustajiensa mukaan Norjan sahaksi ristityn laitoksen harjannostajaiset olivat 15. elokuuta 1872. Suomen suurin ja nykyaikaisin höyrysaha vihittiin käyttöön juhlallisin menoin saman vuoden marraskuussa ja W. Gutzeit & Co. aloitti tuotannon. Sahan kapasiteetiksi arvioidaan noin 70 000 kuutiometriä vuodessa.

Norjan saha käynnistyi sopivasti Saksan–Ranskan sodan jälkeisen jälleenrakennuksen aiheuttamaan korkeasuhdanteeseen. Hans Gutzeitin suurimpana ongelmana oli puutavaran hankinta. Suomen senaatti suhtautui kielteisesti ulkomaalaisten maanomistukseen. Vuosikymmenen aikana Kymijoen vesistön talonpojat vaurastuivat puunostajien kilpaillessa hakkuuoikeuksista.

Yhtiön organisointia leimasi improvisointi. Hans Gutzeit johti toimintaa osaksi Fredrikstadista Norjasta, osaksi Suomesta käsin. Gutzeit matkusti paljon Suomen ja Norjan välillä sekä muualla Euroopassa. 1870-luvun lopulla suhdanne kääntyi kuitenkin lamaksi. Vientihinnat romahtivat. Gutzeitille, jolla oli omia suurellisia yksityisiä liiketoimia, lama merkitsi henkilökohtaista vararikkoa. Vuonna 1880 hänen oli luovuttava Norjan sahan isännöitsijän tehtävistä. Gutzeitin tilalle tuli hänen serkkunsa Christian Holst, joka jäi Suomeen ja otti myöhemmin maan kansalaisuuden. Gutzeit siirtyi Pariisiin ja hankki elantonsa puutavara-agenttina.

W. Gutzeit & Co. oli sitonut huomattavia pääomia metsiin, puutavaraostoihin ja laitoksiin. Sijoitettu pääoma ei riittänyt, ja pääomajärjestelyjen jälkeen pääosakkaaksi Hans Gutzeitin tilalle tuli tukkukauppa Ludwigsen & Schjelderup Kristianiasta (nyk. Oslo).

Vanhuudenpäivät Hans Gutzeit vietti lähellä Osloa seuraten kiinnostuneena – osin ylpeyttäkin tuntien – nimeään kantavan yrityksen toimintaa. Hans Gutzeit kuoli 82-vuotiaana vuonna 1919.

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Gutzeit 24.7.2020