Henrik Henrikinpoika Argillander

Is your surname Argillander?

Research the Argillander family

Henrik Henrikinpoika Argillander's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Related Projects

About Henrik Henrikinpoika Argillander

Argillander, Henrik Henrikinpoika (1705 - 1782)

ruukinpatruuna, sahan osakas, valtiopäiväedustaja

Henrik Henrikinpoika Argillander oli Kuopion seudulla pitkään, useiden sukupolvien ajan vaikuttaneen virkamiessuvun jäsen. Isänperintönä hänellä oli Niuvanniemen kartano, jonka toimintaa hän tehosti hankkimalla osuuksia myös sahamyllystä ja järvimalmia käyttävästä ruukista. Itse hän ei hakeutunut virkauralle, vaan keskittyi tilustensa hoitoon ja paikkakunnan olojen kehittämiseen. Asiakirjoihin hän on jäänyt ennen muuta valtiopäivämiehenä, joka edusti kihlakuntansa talonpoikia.

Säätyläisiin lukeutuvat Argillanderit olivat aikoinaan lähtöisin talonpoikaissuvusta. Henrik Henrikinpojan isä oli Kuopion pitäjän kirkkoherra Henrik Argillander, isän isä (->) Per Brahen läänitysvouti Juhana Iivarinpoika Argillander, isoisän isä Kuopion nimismies Iivari Juhananpoika Argillander ja tämän isä samoin Kuopion nimismies Juhana Laurinpoika Argillander. Viimemainitun sukunimi oli alun perin ollut Kauhanen, mutta Juhana Laurinpoika oli 1600-luvun alussa muuttanut sen Argillanderiksi omistamansa Savisaaren kartanon mukaan (savi latinaksi argilla). Toinen Kauhasen veljeksistä alkoi tuolloin käyttää sukunimeä Skopa.

Henrik Henrikinpoika Argillander syntyi suuren Pohjan sodan aikana 1705. Hänen isänsä toimi tuolloin Turun läänin ratsuväen kolmikasrykmentin pastorina ja asui aina sillä paikkakunnalla, missä rykmentti kulloinkin majaili. Nuoren Henrik Henrikinpojankin tiedetään olleen mukana muun muassa Norjan sotaretkellä 1718 - 1719. Kuopioon Argillanderin perhe muutti sodan päätyttyä 1722.

Suvun kautta Henrik Henrikinpoika Argillander oli saanut haltuunsa Savisaaren ja Fagernäsin eli Niuvanniemen kartanot. Näistä Niuvanniemi oli kirkkoherra Argillanderin perheen koti ja siis Henrik Henrikinpojan nuoruudenkoti. Siitä tuli myös Henrik Henrikinpoika Argillanderin perheen asuinpaikka. Talo sijaitsi Kallaveden rannalla noin viiden kilometrin päässä Kuopiosta kesätien ja talvitien risteyspaikassa ja toimi 1740-luvulta lähtien kestikievarina. Vuodesta 1885 kartanossa on toiminut valtion omistama mielisairaala.

Henrik Henrikinpoika Argillanderia nimitetään usein ruukinpatruunaksi. Tämä ei sellaisenaan pidä paikkansa, sillä Argillander oli vain yksi 1746 perustetun ja 1751 toimintansa aloittaneen Juantehtaan eli Strömsdalin ruukin monista osakkaista. Juantehdas oli Suomen ensimmäinen rautaruukki, jossa takkirautaa valmistettiin yksinomaan järvi- ja suomalmista. Kun ruukin perustajista manttaalikomissaari eli henkikirjoittaja Brynolf Brunou kuoli jo 1749 ja Henrik Henrikinpojan isä, kirkkoherra Henrik Argillander 1756, tehtaan pääosakkaaksi tuli Henrik Argillanderin kuolinpesä. Ruukkiin kuului masuuni ja pieni kankirautapaja, eikä sen vuotuinen taonta vielä Henrik Henrikinpoika Argillanderinkaan aikaan kasvanut koti- ja paikallistarvetta suuremmaksi. Eräänä alkuun pääsemistä vaikeuttavana tekijänä oli se, että paikkakunnan rahvas suhtautui vihamielisesti uuteen yritykseen eikä suostunut kesken kaskikiireiden polttamaan hiiltä eikä nostamaan malmia ruukin tarpeisiin. Suurimpana jarruna olivat kuitenkin huonot liikenneyhteydet, jotka estivät markkina-alueen avartumisen. Niinpä tehtaan laajeneminen alkoi vasta 1800-luvun puolivälin tienoilla, jolloin voitiin soveltaa uutta tekniikkaa ja liikenneolot olivat kehittyneet. 2000-luvun alussa Juantehdas harjoittaa laajaa vientikauppaa rauta- ja puutavaran jalostuslaitoksena. Juankoskella Masuuni Brunoussa on 1991 avattu tehtaan- ja työväenmuseo.

Juantehtaan lisäksi Henrik Henrikinpoika Argillander oli osakkaana Kuopion pitäjän toisessakin uranuurtajalaitoksessa. Se oli yksiraaminen sahamylly, jonka Argillander 1752 perusti Pohjois-Kallaveden länsirannalle Suovunkoskeen luutnantti Karl Johan Tavastin kanssa. Sen, kuten Juantehtaankin, ympärille kasvoi vähitellen tehdasyhdyskunta, mutta pitkään sekin kitui menekin puutteessa ja tarvitsi elpyäkseen kauppa-ja liikenneolojen kehittämistä. Kovin pitkäikäistä tästä Suovun sahasta ei tullut, sillä sen toiminta lakkasi 1885.

Kaupankäyntimahdollisuuksien lisääminen ja liikenneyhteyksien parantaminen olivat pääaiheina valtiopäiväaloitteessa, jonka Argillander Pien-Savon kihlakunnan rahvaan nimissä laati vuosien 1755 - 1756 valtiopäiville. Koko Savossa ei vielä ollut ainuttakaan kaupunkia, ja väki oli väsynyt hankaliin Loviisan-matkoihin sekä ainaiseen suola- ja tervapulaan. Niinpä Argillanderin ehdotus oli, että Oulun kaupungille myönnettäisiin ulkomaankauppaan vaadittavat tapulioikeudet, Leppävirran pitäjän Varkauteen perustettaisiin ylämaakaupunki ja Iisalmen Viannosta tehtäisiin markkinapaikka. Liikenneyhteyksiä tuli sitten kehittää näihin kauppakeskuksiin pääsemiseksi. Ratkaisua asiassa ei noilla valtiopäivillä tullut eikä vielä seuraavillakaan, joissa Henrik Henrikinpoika Argillander myös oli Pien-Savon talonpoikien edustajana. Asia oli kuitenkin pantu vireille ja sitä oli asiantuntevasti perusteltu, joten tältä pohjalta Pohjois-Savon kauppa- ja liikenneolojen kehittämistä oli hyvä jatkaa.

Savolaisten toiveet Argillander välitti vuosien 1755 - 1756 valtiopäiville myös kahdessa muussa kirjelmässään. Toinen koski suomenkielisen tuoteluettelon painattamista, toinen talojen perinnöksiostokäsittelyn nopeuttamista. Ajan tasalla oleva luettelo maalaistuotteista ja niiden hinnoista olisi helpottanut kaupantekoa vieraalla paikkakunnalla, mutta vielä tuolloin luettelon painattamiseen ei myönnetty varoja. Suomesta tulleiden perinnöksiostoanomusten käsittelyä sitä vastoin luvattiin nopeuttaa valtuuttamalla kielenkääntäjä (->) Samuel Salin valvomaan kamarikollegiossa asioiden etenemistä.

Henrik Henrikinpoika Argillander oli valittu talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajaksi Tukholmaan todennäköisesti sen vuoksi, että hänet tunnettiin aikaansaavana miehenä ja että hän säätyläisenä hallitsi ruotsin kielen. Niinpä hän kykeni olemaan jäsenenä eri säätyjen yhteisissä valiokunnissa. Vuosien 1755 - 1756 valtiopäivillä hän kuului suureen salaiseen valiokuntaan, suomalaiseen valmistelukuntaan ja talojen jakoperiaatteita suunnittelevaan valmistelukunnan alivaliokuntaan. Vuosien 1760 - 1762 valtiopäiville hänen valintansa ei tosin enää ollut yksimielinen, ja hän matkustikin Tukholmaan eräänlaisena varamiehenä. Sieltä hän lähti pois jo ennen valtiopäivien päättymistä, ilmeisesti sen vuoksi, että hän joutui antamaan tilaa kihlakuntansa varsinaiselle edustajalle, leppävirtalaiselle talonpoika Samuli Kämäräiselle, joka oli oikeusjutun takia aluksi joutunut pysymään poissa valtiopäiviltä mutta saatuaan syytteet kumotuksi tuli hoitamaan luottamustehtäväänsä.

Seurakunnan kuolleiden luetteloon Henrik Henrikinpoika Argillanderin titteliksi on merkitty valtiopäivämies. Sitä siis pidettiin hänen merkittävimpänä saavutuksenaan. Talouselämän edistämispyrkimykset olivatkin koko Pohjois-Savon yhteisen edun mukaisia, ja Henrik Henrikinpoika Argillander toi ne omalta osaltaan päättäjien tietoon. Kartano ja siihen liittyvät teollisuuslaitokset antoivat Argillanderille arvovaltaa, mistä oli apua asioita hoidettaessa, mutta mistä hänen jälkeläisensä eivät automaattisesti hyötyneet. Vanhin poika Henrik Adolf Argillander tosin hoiti isänsä kuoltua jonkin aikaa Niuvanniemen kartanoa, mutta muista jälkeläisistä ei tullut tilusten eikä teollisuuslaitosten kehittäjiä tai jatkajia.

Henrik Henrikinpoika Argillander S 1705 (lähteissä myös 1707), K 25.3.1782 Kuopio. V Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander ja Rantasalmen rovastin Jakob Ursinuksen tytär. P Anna Liisa Mörk S 1713, K 1793, PV sotaväen torvensoittaja Adolf Mörk ja Hedvig Elisabet (Anna Hedvig) Green. Lapset: Margareta Hedvig S 1738, K 1802 jälkeen; Henrik Adolf S 1740, K 1814, kersantti, maanviljelijä, P 1811 - Helena Varonen; Johan Herman S 1742, K ennen 1765, maanviljelijä; Helena Elisabet S 1743, K 1814, P 1766 - 1792 luutnantti Jakob Pontus Tawaststjerna S 1731, K 1792; Anna Kristina S 1745, K 1806; Abraham Vilhelm S 1748, K ennen 1788; Karl Gustaf S 1750, K 1804, rehtori.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. J. Ahvenainen, Suomen sahateollisuuden historia. 1984; J. Forsberg, A. Kankkunen, Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi : Juantehtaan historia 1746 - 1996. 1996; P. Lappalainen, Kuopion historia I. 1982; J. Paikkala, Pappi, lukkari, talonpoika : Kauhanen - Argillander - Skopa -suku I. 1989; K. Wirilander, Savon historia III. 1960.

view all

Henrik Henrikinpoika Argillander's Timeline

1705
1705
1738
September 7, 1738
Age 33
Kuopion msrk, Finland
1740
December 27, 1740
Age 35
Kuopion msrk, Finland

Merkintä Henrik Adolfin (Hinric Adolph) syntymästä: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3814873 /// Kuopio maaseurakunta syntyneet, 1690-1751 TK1651 Kuva 223 - - - http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntynee...

1742
March 10, 1742
Age 37
Kuopion msrk, Finland
1743
April 17, 1743
Age 38
Kuopio, Finland
1745
March 18, 1745
Age 40
Kuopion msrk, Finland
1748
March 11, 1748
Age 43
Kuopion msrk, Finland
1782
March 25, 1782
Age 77
Kuopion msrk, Finland

Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja I 1782-1791 (I Aa:9) - - - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27164285