Iivana Hilipänpoika Karhunen

Karhunen Iivana Hilipänpoika Vus.K.2.8. synt. 07.01.1891 Vuokinsalmi Kuollut 02.12.1976

Puoliso: Huovisen Tatjana Miikkulantyttö Kuj.H.4.3. Synt. 1898, Kuivajärvi Kuollut 1955

Karhunen Juho (Iivana) Hilapanp., synt. 1891, Kontokki, Vuokinsalmi. Haastateltu 1955 Juuka. 39 Karhunen, Juho (Iivana) 1891 Kontokki, Vuokinsalmi. 40 Tatjanan (synt. 1898, kuoli 1955) mies oli Vuokinsalmesta Iivana Karhunen (Domna Huovisen veli), viimeisiä vienankarjalaisia kulkukauppiaita, joka elää Juuan Ahmovaarassa. 41

Iivana on itse minulle v.1968 ja 1972 selvitellyt elämänsä vaiheita. Iivana (Jussi) Karhunen (synt. 07.01.1891) tuli Suomeen 1921 aluksi Kajaaniin ja asettui v. 1922 Juuan Ahmovaaraan, jossa edelleen asuu. Iivanan vaimo Tatjana oli Kuivajärvestä Miikkula Huovisen ja tämän Vuokkiniemessä syntyneen vaimon Onussa Vasseleintyttö Karhusen tytär. Tatjana kuoli 1955.
-
Iivana kävi kolme vuotta suomalaista koulua Kuivajärvessä (opettajana Sakari Jouhki) ja vuoden venäläistä koulua Akonlahdessa. Akonlahdessa pojan kortteeripaikka oli Huotari Bogdanovin talo; Huotarin vaimo Jupla Nykäsen tyttö Outi oli Iivanan äidin sisko. Akonlahden koulunkäynnistä ei ollut mainittavia tuloksia, sillä koulua piti venäläinen pappi, joka oli aina humalassa - muuten mukava mies - , ja lapset tekivät mitä halusivat. - Samanlainen juoppo oli rnuuten Akonlahden seuraavakin pappi, josta Iivana Karhunen oli kuullut: Kontokissa oli Iljan päivän praasniekka, jonne kyseinen Akonlahden pappi meni >>kirikköh, sluusimah», ts. jumalanpalvelusta pitämään. Mutta viina maistui liian hyvältä, pappi joi itsensä humalaan ja nukahti pihalle. Pojat leikkasivat saksilla puolen päätä paljaaksi - papillahan oli pitkät hiukset -, ja pappi ei tiennyt mitään. Kun hän vihdoin heräsi ja huomasi mitä oli tapahtunut, oli hänen leikattava toinenkin puoli päätä paljaaksi, ettei näyttäisi niin pahalta. Tämän tapauksen jälkeen pappi ei enää iljennyt olla Akonlahdessa, vaan lähti 8 pois. Nyt pantiin papiksi vanha >>tiekka>> eli lukkari, joka oli Akonlahden karjalaisia (sukujaan Arttemjev).Jo 12 - vuotiaana Iivana lähti kauppamatkoille yhdessä setänsä Vafein kanssa. Kirjoitustaidottomalle sedälle veljenpoika oli tuiki tarpeellinen, sillä kauppiaan oli laadittava myös velkakirjoja, kun kaikki asiakkaat eivät voineet heti ostoksiaan maksaa. Kolme vuotta Iivana oli Inkerinmaalla. Pitkä matka jäi mieleen: ensin Kirilä Miikkulanpoika Bogdanovin (Vuokkiniemen Rimpirannasta) kanssa hevosella Juukaan, sieltä Joensuuhun, edelleen Käkisalmeen, josta jäätietä pitkin yli Laatokan Pietariin ja Inkerinmaalle. Inkerissä Vafei ja Iivana liikkuivat hevospelillä. Kortteeripaikka oli Kelosin kylässä, ja myyntialueena etenkin Spankkovan seurakunta. Heilä oli myytävänä kankaita ja valmiita vaatteita, joita ostivat Pietarista, Iivanan muistaman mukaan enimmäkseen venäläisen Saro(h)van ja Akonlahden Sappovaarasta lähteneen Nikolai Bogdanovin liikkeistä. Myöhemmin Iivana teki kauppaa Turun ja Salon seuduilla. Vakituinen kortteeripaikka oli Kemiössä Iivanan langon (Anni - siskon miehen) Akima Rugojevin luona. Sieltä käsin käytiin mm. Sauvossa, Karunassa, Paimiossa ja Paraisillakin. Kemiön ja Paraisten ruotsinkieliset olivat ystävällistä väkeä, vaikkei heidän kieltäänkään paljon osannut, muisteli Iivana, - yhtä mukavia he olivat kuin inkeriläisetkin. Mutta Turun puolen suomalaiset olivat kovin ylpeitä. Vuonna 1912 Iivana joutui Vienan Kemiin sotasyyniin, sitten v. 1914 Muurmannin rataa rakentamaan, ja kaupanteko jäi aina siihen asti kunnes hän asettui asumaan Juukaan. Juuassa Ilvana on harjoittanut kulkukauppaa näihin vuosiin saakka. Vielä 1969 hän sai maaherralta kuikukaupan harjoittamiseen tarvittavan lupakirjan kolmeksi vuodeksi; lupa päättyy 31.07.1972, minkä jälkeen 81 - vuotias Iivana vihdoin lopettaa kaupanteon. Kun viimeksi kävin Iivana Karhusen luona 22.06.1972, kertoi hän vielä edellisellä viikolla tehneensä pitkän kauppakierroksen polkupyörällä. Iivanan kaupitsemisalueesen kuuluivat Enon, Kontiolahden, Pielisjärven, Polvijärven ja Juuan pitäjät. Hänen repussaan, joka painoi n. 50 kg, oli vaatetavaraa: miesten paitoja, housuja, puseroita, naisten leninkejä, kerrastoja ja huiveja. Tavaransa hän viime aikoina kilvi ostamassa Joensuusta Pankakosken tukkuliikkeestä. Viimeiset kaksi vuotta Iivana liikkui polkupyörällä ja talvella potkukelkalla, mutta sitä ennen hevosella. Kortteeripaikat olivat yleensä aina samat, eikä niissä tavallisesti veloitettu mitään yösijasta enempää kuin ruuastakaan. 4

Lähde: http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/dokum... sivut 7 - 8