Ivan Olfereinpoika Palviainen

Is your surname Palviainen?

Research the Palviainen family

Ivan Olfereinpoika Palviainen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Ivan Olfereinpoika Palviainen

Birthdate:
Death:
Immediate Family:

Son of Olferei Teppananpoika Palviainen and N. N.
Husband of Matrona Pedrintytär
Father of Artemei Ivaninpoika Palviainen and Malafei Ivaninpoika Palviainen
Brother of Arhippa Olfereinpoika Palviainen and Falalei Olfereinpoika Palviainen

Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:

About Ivan Olfereinpoika Palviainen

Vegarus, Suojärvi ja Ägläjärvi, Suojärvi.


Mitä todennäköisimmin Ivan Olferovin isä on Ilomantsin Riihiniemessä 1685-96 mainittu Olferei Teppananpoika (Olper Teppanoff). Vastaava patronyymi löytyy myös riihiniemeläiseltä Arhippa Olfereinpojalta (1722-37 Archpo Olpherioff), jolla mainitaan Ilomantsin talvikäräjillä 1710 olevan veli Ivan. Olettamusta tukee mm. geneettiset testit, joita on suoritettu Ivan Olfereinpojan eri jälkeläishaaroista sekä Arhipan jälkeläishaarasta. Testit tukevat yhteistä esi-isää sopivalla aikasyvyydellä.

Hukkalan talo nro 17/ Ägläjärvi, Suojärvi. Suojärven verorevisioluettelo v. 1728: Ivan Olferev / Vegarus.

Y-DNA: N1C1, Volga-Baltic subclade (kit nro 213565).

Ivanilla oli Ägläjärven tila n.o 6, ainakin vuodesta 1736 Ustim Gavrilovin kanssaviljelijänä. Sitä ennen Vegarus n.o 5. Todennäköisesti ollut myös vanhauskoinen eli raskolnikki(”lahkolainen”). Miksi?

Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Ägläjärvi siirtyi Käkisalmen läänin mukana Ruotsille, jonka harjoittama verotus ja luterilaistaminen aiheuttivat Käkisalmen läänin alueelta pakolaisvirran Venäjän puolelle asuttamaan siellä sodan aikana autioituneita kyliä. Ägläjärveltä tähän pakolaisjoukkoon mainitaan liittyneen 26 asukasta.Poismuuton myötä Ägläjärven taloluku kääntyi laskuun, ollen vuosien 1618 ja 1631 maakirjoissa kahdeksan. Vuoden 1651 tietojen mukaan kylän taloluku oli kasvanut yhdellä. Vuonna 1657 alkoi Ruptuurisota, jossa Venäjä yritti vallata Käkisalmen läänin takaisin, mutta epäonnistui ja lisää asukkaita pakeni Venäjälle. Vuoteen 1681 mennessä Ägläjärveltä oli hävinnyt kolme taloa.

Katovuosina 1695–1697 nälkään ja tauteihin kuoli Suomessa n. 130 000 ihmistä eli kolmannes maan väestöstä.

Kaarle XI (1660–97) [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_XI]

HUOM! Liite/Liitteet (Media) sisältää sukutauluja, joissa syntymä- ja kuolinajat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Oikeat tiedot on Genissä.