Johan Edvard Salin

Johan Edvard "Eetu" Salin (18. maaliskuuta 1866 Asikkala – 6. huhtikuuta 1919 Helsinki)[1] oli suomalaisen työväenliikkeen aktiivi, kansanedustaja ja toimittaja. Hän oli Suomen sosialidemokraattisen puolueen perustajajäseniä ja sen alkuaikojen huomattavampia johtajia. Salin oli myös ammatillisen ja osuustoiminnallisen liikkeen alkuunpanijoita Suomessa. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli suutari. Salin vangittiin Suomen sisällissodan jälkeen, ja hän kuoli vankeudessa.

Asikkalassa syntyneen Eetu Salinin vanhemmat olivat suutari Juho Kustaa Salin ja Anna Lena Daavidintytär, joka kuoli suurten nälkävuosien aikana 1868 Eetun ollessa kaksivuotias.[1] Salin avusti isäänsä suutarin ammatissa jo yhdeksänvuotiaasta alkaen ja lähti kotoa 18-vuotiaana. Hän valmistui vuonna 1885 Tampereella suutarimestariksi ja toimi sen jälkeen ammatissa useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea ja myös Ruotsissa.[2]

Muutettuaan Helsinkiin Salin liittyi Helsingin työväenyhdistykseen, joka tuolloin toimi vielä wrightiläisen työväenliikkeen mallin mukaisesti. Ruotsissa ja Saksassa sosialismin oppeihin tutustunutta Salinia alettiin agitaationsa vuoksi muiden radikaalien tapaan nimittää rähisijäksi. Hän vaati jo vuonna 1896 punaisen lipun käyttöönottoa sosialistisen aatteen merkiksi. Salinista tuli nopeasti suomalaisten agitaattorien edelläkävijä innostavan ja populistisen puhetapansa vuoksi. Työnantajapuoli nimitti häntä Ilmestyskirjan pedoksi, kiihottajaksi ja konnaksi. Kansainvälisen mallin mukaan Salin kierteli Suomessa toisen agitaattorin, Taavi Tainion, kanssa.lähde? Vuonna 1899 Suomen työväenpuolueen nimellä perustetun sosialidemokraattisen puolueen perustavassa kokouksessa Salin toimi puheenjohtajana.[3]

Vuosina 1899–1901 Salin oli Työmies-lehden toimittajana Helsingissä, ja sitten hän perusti Hyvinkäälle kansankeittiön.[1] Vuonna 1901 Salin muutti Poriin, jossa hän Hyvinkään tapaan toimi kansankeittiön pitäjänä.[2] Työnantajana Salinista kerrotaan tarinaa, jonka mukaan keittiöhenkilökunta oli valittanut Salinille työoloistaan, johon hän oli vastannut: ”Järjestäytykää saatanat, niin saatte joukkovoimalla asianne ajetuksi!”lähde? Porissa Salin jatkoi poliittista toimintaa ja nousi pian Porin työväenyhdistyksen johtoon. Porin kaupunginvaltuustoon Salin valittiin vuonna 1905, ja 1906 hän ryhtyi kaupungissa ilmestyneen Sosialidemokraatti-lehden päätoimittajaksi.[2] Vuoden 1905 suurlakon aikana hän oli yksi Tampereella julkaistun niin sanotun punaisen julistuksen allekirjoittajista. Salin kuului myös Helsingin suurlakkokomiteaan. Toisen sortokauden aikana hän joutui vuosina 1908–1909 kymmeneksi kuukaudeksi päätoimittajana vankilaan Sosialidemokraatin lehtiotsikon vuoksi majesteettirikoksesta syytettynä.[4] Kansanedustajaksi Salin valittiin ensimmäistä kertaa vuoden 1909 eduskuntavaaleissa. Toisen kerran hän nousi eduskuntaan vuonna 1917.[2]

Keisari Nikolai II:n hajotettua vuonna 1909 valitun eduskunnan Salin muutti Yhdysvaltoihin. Siellä hän työskenteli vuodet 1911–1912 Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneiden Raivaaja- ja Säkeniä-lehtien toimittajana. Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön kustantamien lehtien perustaja oli Salinin vanha ystävä Taavi Tainio. Salin palasi Pohjois-Amerikasta Poriin ja jatkoi toimittajana, kunnes vuonna 1912 hankki omistukseensa maatilan Ylöjärveltä.[

Sis%C3%A4llissodan yhteydessä vuonna 1918 Salin liittyi punaisiin velvollisuudentunnosta, vaikka oli vastustanut kapinaan nousua viimeiseen asti. Hän toimi sodan aikana julkaistun Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehden päätoimittajana. Se oli punaisten virallinen tiedotuslehti ja äänenkannattaja. Sisällissodan päätyttyä Salin jäi vangiksi, ja hänet tuomittiin kuolemaan osallisuudesta Suomen kansanvaltuuskunnan toimintaan. Tuomio muutettiin kuitenkin myöhemmin kymmenen vuoden kuritushuonevankeusrangaistukseksi. Salin kuoli epäselvissä oloissa Sörnäisten vankilassa 6. huhtikuuta 1919

Eetu Salinille on pystytetty Lahden kaupungintalon edustalle abstrakti Eetu Salinin muistomerkki, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Veikko Leppänen.[5] Porin Itäpuistossa sijaitsee vuonna 1955 paljastettu professori Aimo Tukiaisen suunnittelema Eetu Salinin muistomerkki. Läheisyydessä oleva aukio on nimetty hänen mukaansa Eetunaukioksi.[2] Aimo Tukiaisen veistos on kuvattu myös 100-vuotiaan suomalaisen työväenliikkeen kunniaksi vuonna 1999 julkaistussa postimerkissä.[6] Lisäksi sekä Porissa että Lahdessa on Salinin mukaan nimetyt kadut.[7] Helsingissä puolestaan toimii Salinin mukaan nimetty urheiluseura Eiran Voimailuseura Eetu Salin.[8]

Salin on henkilönä myös kaunokirjallisuudessa. Väinö Linnan romaanitrilogian Täällä Pohjantähden alla ensimmäisessä osassa on kuvitteellinen jakso, jossa Salin käy puhumassa Pentinkulmalla vuoden 1907 eduskuntavaalien alla.[9] Vuoden 1968 Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Salinin roolissa näyttelee Ossi Räikkä.[10] Kirjailija Kalevi Kalemaa julkaisi vuonna 1975 Salinin elämäkerran Eetu Salin – legenda jo eläessään. Hän on myös kirjoittanut Saliniin liittyvän näytelmän Suutari Salinin perintö.[

Salin avioitui Ida Koposen kanssa vuonna 1898.[1] Alkoholismista kärsineen Salinin sanotaan Porin vuosinaan joutuneen pidätetyksi päihtymyksen vuoksi yli sata kertaa.

Teoksia
Esitelmiä miksi työväestö tahtoo valtaa? – Äänioikeudesta sekä kappale äänioik. tilastoa. Gutenberg, Helsinki 1899
Kansan tahto eli tuomiopäivän saarna: puhe eduskuntamuutoksesta : esitetty kansalaiskokouksessa Porissa joulukuun 30 :nä 1905 ; alkuperäisestä osittain laajennettu. Satakunnan kirjapaino, Pori 1906Tyrmässä 1. Osuuskunta Kehitys, Pori 1909
Verot vallankumouksen vaikuttimina. Osuuskunta Kehitys, Pori 1914
Lähde: WIKIPEDIA

http://www.blf.fi/artikel.php?id=4440

https://www2.pori.fi/kulttuuri/museot/teollisuustyonjaljilla/1900-1...

Asikkala - lastenkirja, 1860-1869 (MKO542-551) > 92: sivu ???: Tommola, Tohtori; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=159... / Viitattu 19.4.2020

Asikkala lastenkirja 1860-1869 (MKO542-551) Sivu 194-195 Tommola, Tohtori ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1595... / Viitattu 22.04.2022

Syntymä Asikkalassa/ Asikkalan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1863-1871 (Pulkkila - Vähä-Äiniö), jakso 130, sivu 137: Särkijärvi Tommola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25827242 / Viitattu 15.5.2020

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4440/

https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/archive/TA/Resource.action?ur...

https://yle.fi/uutiset/3-8751581

Eetu Salinin muistomerkki on suomalaisen työväenliikkeen aktiivin, toimittajan ja kansanedustajan Johan Edvard ”Eetu” Salinin muistoksi pystytetty patsas Lahden Mariankadun puistikossa[1] . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajajäseniin kuulunut Salin syntyi Lahden naapurikunnassa Asikkalassa vuonna 1866 ja kouluttauduttuaan suutariksi työskenteli Lahdessa[1]. Pronssiin valettu patsas sijaitsee Mariankadun jatkeena olevassa puistossa kaupungintalon lähellä[1]. Muistopatsaan hankkimista esitti Lahden Sos.-dem Kunnallisjärjestö ry[1].

Eetu Salinin muistomerkin on suunnitellut lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen[2]. Muistomerkissä voimakkaana esitetty Salin astuu esiin liekeistä[1]. Veistos on tyylisuunnaltaan informalistinen[2] figuratiivisine piirteineen[1].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eetu_Salinin_muistomerkki_(Lahti)

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta

Osapuoli: Punainen
Siviilisääty: naimisissa

Lähteet

1. Salin, Johan Edvard: Suomen sotasurmat 1914–1922: Kansallisarkisto: https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_28964 / Viitattu 05.09.2020
2. Salin, Johan Edvard: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eetu_Salin / Viitattu 05.09.2020
3. Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto - 25078 Valtiorikosylioikeuden akti 1918-1918, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5729864986&aineistoI... / Viitattu 20.9.2023

Työmies, 27.11.1902, nro 275, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/728650?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lausuntoja O.Y. Attilan tehtaista ja valmisteista, 01.01.1912, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345564?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Joulu-kukkia, 01.12.1915, s. 18
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354179?page=18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kansanvaltuuskunnan kaikille aliosastoille sekä sen asettamille komisarioille., 01.01.1918, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/2144835?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kansan Työ, 08.04.1919, nro 80, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1205168?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kansan Sana, 08.04.1919, nro 65, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1204960?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työläinen, 19.04.1919, nro 45, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1325759?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Säkeniä : kaunokirjallinen kuukausijulkaisu, 01.07.1919, nro 7, s. 35
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1140162?page=35
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työmiehen joulu, 01.12.1919, nro 16, s. 24
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1356931?page=24
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työväen kalenteri, 01.01.1920, nro 13, s. 99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/968350?page=99
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työväen joulualbumi : Suomen sosialidemokraattisen sanomalehtimiesliiton joulujulkaisu, 01.01.1926, nro 1, s. 11 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1106205?page=11
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Nykyaika, 15.05.1929, nro 5, s. 20
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1143309?page=20
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työväen joulualbumi : Suomen sosialidemokraattisen sanomalehtimiesliiton joulujulkaisu, 01.01.1937, s. 119
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119967?page=119
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Asikkala syntyneet 1861-1867 (MKO62-67) 1866 maaliskuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1602... / Viitattu 27.05.2023

Ylöjärven seurakunta, Ylöjärven punaiset vainajat 1918. https://www.ylojarvenseurakunta.fi/uutiset/-/news/43949044

Wikipedia. Valokuva. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eetu_Salin

Ylöjärvi kuolleet 1892-1915 (AP I F:2) Sivu 103 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2553... / Viitattu 27.05.2023

Ylöjärven punaiset vainajat 1918. https://www.ylojarvenseurakunta.fi/uutiset/-/news/43949044