Juho Tuomaanpoika Ojala

Is your surname Ojala?

Research the Ojala family

Juho Tuomaanpoika Ojala's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Juho Tuomaanpoika Ojala

Finnish: Juho Tuomaanpoika Ala-Härsilä, Ojala, Hantula (Kjellberg), Swedish: Johan Thomasson Ojala
Birthdate:
Birthplace: Mustasaari, Finland
Death: 1720 (44-52)
Lapua, Etelä-Pohjanmaa, Finland
Immediate Family:

Son of Tuomas Kjellberg and Helka Heikintytär Kjellberg
Husband of Kreeta Juhontytär Ala-Härsilä, Ojala and Wendela Gabrielsdotter Ojala Hantula
Father of Susanna Juhontytär Hantula; Johan Ojala; Gustaf Ojala; Christina Ojala; Elias Ojala and 2 others

Occupation: siltavouti 1685-1688 ja 1693 ja 1698, nimismies
Managed by: Private User
Last Updated:

About Juho Tuomaanpoika Ojala

Juuret Mustasaaren Vikbyssä. Eräs Juho Tuomaanpoika kävi oikeutta Mustasaaren käräjillä 1690-luvulla talon perintöoikeudesta Vikbyssä käsittelyyn liittyvästä asiakirjasta vuoden 1693 syyskäräjillä selviää, että tämä mainittu Juho oli kihlakunnan lautamies Lapualta. Tämän artikkelin päähenkilö Juho Tuomaanpoika oli tuolloin Lapualla lautamiehenä.

Mustasaaren käräjäpöytäkirja vuodelta 1692 antaa valaistusta hänen juuriinsa.

Juho Tuomaanpoika Lapualta kanteli Martti Heikinpojan leskestä vaimo Kaarina Matintyttärestä Vikbystä talon perintöoikeudesta esittäen kihlakunnanoikeuden päätöksen 19.1.1692 lisäksi nyt sovittelukirjan 15.9.1651, jolla hän halusi osoittaa äitinsä perintöoikeuden. Hänen äitinsä Helka Heikintytär antoi valansa, ettei hänellä ole mitään muita kirjoja talon perintöoikeudesta.Vaan, että Martti Heikinpoika oli ottanut inventaarion ja perinnönjako luettelon itselleen. Kaarina Matintytär esitti useita tarkastus kirjoja, joista mikään ei anna selvitystä perintöoikeudesta. Lopulta esitettiin entisen kruununvoudin Pehr Jönssonin antama kirja, jolla Heikki Laurinpoika sai ottaa talon, joka näytti vajoavan veroraakiksi. Kaarina Matintytär antoi valansa, että hankkii kaikki ne kirjat, jotka koskevat talon perintö oikeutta. Juho Tuomaanpoika esitti, että Kaarinan valtuutettu Henric Eggers antaisi valansa, ettei hän kätke yhtään perintöoikeuteen liittyvää kirjaa. Eggers sanoi voivansa varmasti tehdä tämän pyytäen siirtoa, niin että voi noutaa entisen kihlakunnantuomarin autuaan Jacob Hanssonin toimituksista Raahesta todistuksen tästä asiasta. Hän esitti Juho Tuomaanpoikaa ja tämän äitiä vastaan, etteivät he ole niin pitkään aikaan valittaneet asiasta. Juho Tuomaanpoika sanoi, että hänen äitinsä ja äidin äiti ovat vielä talossa ja viljelevät osaa talon maasta koskien Olli Matinpojan aiempaa todistusta. Että Juhon autuas isä oli lähtenyt Tölbyn ruodun puolesta sotilaaksi, selvitti Juho Tuomaanpoika, että Vikbyn pieni kylä, joka ei yksin voi täyttää ruotua. LopuksiJuho esitti Peter Johssonin asiakirjan 2.4.1659 jossa ilmoitetaan, että Helka äitinsä Kertun Kertun kanssa on saapa Heikki Laurinpojalta kiinteästä ja irtaimesta 50 kuparitaalaria. Vastaavasti heille oli arvioitu yksi tupa 14 kuparitaalarista. Tämä merkittiin tällä kertaa pöytäkirjaan ja pyynnöstä siirrettiin juttu toisille käräjille. Käräjäselvittelyn perusteella riidan kohteena oleva talo on Kjellberg Mustasaaren Vikbyssä, talvikäräjillä 1693 jatkettiin käsittelyä perintöoikeudesta. Todettiin, että 40 vuoteen ei asiasta ollut valitettu. Oikeuden tutkinassa 19.1.1691 oli todettu, että Juho Tuomaanpojan äidin isä oli saanut kaupalla omistusoikeuden taloon ja Juhon äiti oli sittemmin omistanut perintöoikeuden siihen,. Juhon isä oli kirjattu knihdiksi jättäen talon velkoihin, jolloin Heikki Laurinpoika oli tullut taloon. Mitään laillisia huudatuksia ei esitetty. Vuoden 1692 talvikäräjillä esitetty Juhon äidin ja tämän äidin saaminen kiinteästä omaisuudesta oli vielä todistamatta, Juhon äidin ja tämän äidin saaminen kiinteästä omaisuudesta oli vielä todistamatta. Juhon äidin äiti oli asiakirjan 1659 päiväyksestä saakka ollut talossa ja oli saanut jotain talon kiinteästä omaisuudesta.Jos Martti Heikinpojan perilliset eivät pystyisi osoittamaan seuraavilla käräjillä, että talo on saatu kaupalla ja huudatettu, niin perintö oikeus jäisi Juho Tuomaanpojalle. Tätä tuomiota vastaan Martti Heikinpojan perilliset vetosivat. Asia eteni näin. Laamaninoikeuteen ja kihlakunnankäräjien mukaan hovioikeuteen. Kjellbergin talo jäi Martti Heikinpojan perillisille, koska tämä suku jatkoi talon asumista. Mustasaaren talvikäräjillä 1659 oli tämä riita jo periaatteessa selvitetty. Vaimo Helka Heikintytär Vikbystä pyysi laittamiaan tavaroita, mitä hänen lastensa isänpuoleisesta oli taloon tullut. Missä aivan vieras Heikki Laurinpoika on tullut asumaan, koska perillisistä ei kukaan voi tai ei halua taloa ottaa hallintaan. Luotetut miehet olivat tuolloin arvioineet omaisuuden ja velat. Perillisille jäi yli menevä osuus 46 kuparitaalaria 18 äyriä.

Juhana Tuomaanpoika astui nimismiehen toimeen v. 1699 hoitaen sitä isonvihan vuosiin saakka. Hän ponnistautui tähän asemaan toiminnallaan siltavuotina sekä avioliittonsa kautta. Heti virkaan päästyään hän osti Hantulan Martinus Prochmanin lasten holhoojalta. Juhana Tuomaanpåoika tunnettiin toimeliaana miehenä etenkin siltavuodin virassa. Tietysti hänelle nimismiehen hommissa sattui yhtä ja toista. V.1707 hän syytti lautamies Liuhtaria, että tämä henkikirjoituksen aikana kiukustuessaanja ulos lähtiessään oli jättänyt Juhanan sormet oven väliin. 1708 häntä sakotettiin 40 markkaa siitä, että oli antanut mustalaisten kulkea ja majoittua pitäjässä. Vieläpä hän oli tehnyt heidän kanssaan hevoskauppoja. . 1712 hän puolestaan antoi ilmi Kauhavalaisia mustalaisten majoittamisesta. Nämä pääsivät pelkällä säikähdyksellä, vaikka Juhana Tuomaanpoika muistutti, että hänen oli täytynyt vastaavassa tapauksessa maksaa sakkoa. Maanlain mukaan lautamiesten oli pidettävä joka syksy ja kevät tietarkastuksia, kunnes tätä tehtävää varten perustettiin 1630 luvulla eli ajankohtana, jolloin hallitus rupesi vaatimaan maanteiltä entistä parempaa kuntoa. , pitäjän itsehallintoon liittyvää siltavuodin virka.

Syksyllä 1687 siltavouti Juho Tuomaanpoika kertoi, että hänen appensa oli jonkin aikaa omistanut aution Ojalan Ylinurmossa Härsilän lisäksi. Talo oli ollut autiona 40 vuotta. Juho esitti nyt halukkuutensa ottaa tämä Ojala hallintaansa. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan nimismies Juho Tuomaanpoika. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2010, Kyröprint Oy, Isokyrö 2010, ss.28-32)

Siltavouti ja nimismies Juho Tuomaanpoika oli tilan Ojala isäntä Ruhassa Lapualla vuoteen 1704 saakka. Hänen vaimonsa oli Vendla Kaapontytär Antila. Sitten tilan isännäksi tuli kirkkoherra Jacob Haustramnius vuodesta 1704 noin vuoteen 1710 saakka. (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.658)

view all 11

Juho Tuomaanpoika Ojala's Timeline

1672
1672
Mustasaari, Finland
1701
January 20, 1701
Age 29
Lapua, Finland
1703
1703
Age 31
Lapua, Finland
1704
1704
Age 32
Lapua, Finland
1708
1708
Age 36
Lapua, Finland
1710
1710
Age 38
Lapua, Finland
1712
July 5, 1712
Age 40
Lapua, Finland
1718
December 1718
Age 46
Lapua, Finland
1720
1720
Age 48
Lapua, Etelä-Pohjanmaa, Finland