Follow Us
Like Us
Matching family tree profiles for Jussi Antinpoika Sihvo
view all 13
Immediate Family
-
wife -
-
-
Privatechild -
mother -
father -
brother -
brother -
brother -
brother -
brother -
sister
About Jussi Antinpoika Sihvo
- SSHY jäsensivut: Virolahden seurakunta, syntyneiden ja kastettujen luettelo v.1891 tammikuu Virolahti - syntyneet, 1887-1904 (MKO82-95 I C:11-12) > Sivu 91 90:tammikuu > Syntymä / Viitattu 11.8.2021
- SSHY jäsensivut: Virolahti - rippikirja 1890-1899 (MKO271-309) > Sivu 542 504: Pitkäpaasi: Kansakoulu / Viitattu 11.8.2021
Wikipedia: Johannes (Jussi) Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher) (14. tammikuuta 1892 Virolahti – 4. elokuuta 1949) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri. Sihvo oli Saksassa sotilasoppinsa saanut jääkäri, joka osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana jääkärijoukoissa ja heimosotiin Aunuksessa ja Pohjois-Inkerissä. Talvisodassa hän hankki kannuksiaan Ryhmä Sihvon komentajana ja jatkosodassa 10. divisioonan komentajana.
Perhetausta
Johannes Sihvon vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Antti Adolf Sihvo ja Minna Elisabeth Nyman. Johannes Sihvo oli yksi neljästä Sihvon jääkäriveljeksistä: vanhin veli oli kahdesti puolustusvoimien johdossa ollut jääkärikenraali Aarne Sihvo, toiseksi vanhin Johannes, kolmantena säveltäjä ja jääkärivänrikki Sam Sihvo sekä nuorin jääkärikapteeni Ilmari Sihvo. Johannes Sihvo vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Martta Ryynäsen kanssa. Kenraaliluutnantti Aarno Sihvo (1922–1991) oli heidän poikansa, toisesta pojasta Sami Sihvosta (s. 1932) tuli kenraalimajuri.
Opinnot
Sihvo kävi viisi luokkaa Käkisalmen yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana samasta koulusta vuonna 1923. Myöhemmin hän opiskeli Ateneumin piirustuskoulussa. Hän suoritti hyökkäysvaunukurssin vuonna 1922 ja Sotakorkeakoulun yleisen osaston vuosina 1924–1926 sekä Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1930.
Jääkärikausi
Vaasan saaristoon, missä hän loka-marraskuun vaihteessa vuonna 1917 oli vastaanottamassa aselaiva S/S Equityn tuomaa aselastia. Hän osallistui lastin purkamiseen Vesterön saarelle ja aseiden edelleen kuljetukseen mantereelle.
Aselastin toimitusurakan jälkeen Sihvo sai tehtäväkseen joulukuussa vuonna 1917 Jääkäripataljoonan johdolta tulleella käskyllä järjestää yhdessä jääkäritoveri gruppenführer Gunnar von Hertzenin kanssa Turun saariston ja Hiidenmaan välisen moottoriveneyhteyden. Reittiä ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.
Suomen sisällissota
Sihvo saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 3. jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin komppanianpäälliköksi 18. maaliskuuta 1918 alkaen saman pataljoonan 3. komppaniaan. Sihvo otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella. Tampereen taistelun jälkeen hänet komennettiin komppanianpäälliköksi 10. huhtikuuta 1918 järjestämään Laatokan puolustusta.
Palvelu armeijassa ja heimosodissa
31. elokuuta 1924 alkaen 1. konekiväärikomppaniaan. Vielä kerran hänet siirrettiin 29. elokuuta 1925 komppanianpäälliköksi 9. komppaniaan, jonka jälkeen hänet nimitettiin 5. joulukuuta 1925 alkaen 2. pataljoonan (myöhemmin Savon prikaatin II pataljoona ja Käkisalmen jääkäripataljoona) komentajaksi. Sihvo siirrettiin 1. heinäkuuta 1933 Viipurin rykmenttiin rykmentinkomentajan apulaiseksi, josta hän siirtyi 10. tammikuuta 1936 Polkupyöräpataljoona 2:n (myöhemmin Jääkäripataljoona 2) komentajaksi ja 28. helmikuuta 1938 Viipurin suojeluskuntapiirin päälliköksi.
Talvi- ja jatkosota
Ennen talvisotaa koolle kutsutuissa ylimääräisissä harjoituksissa Sihvo määrättiin Karjalankannaksen suojajoukkoihin kuuluneen 4. prikaatin komentajaksi. Prikaatin nimi vaihdettiin 28. lokakuuta 1940 Ryhmä Sihvoksi. Edellä mainittujen joukkojen komentajana hän otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella.
Välirauhan aikana hän Sihvo toimi 1. divisioonan komentajana, mistä tehtävästä hänet siirrettiin myöhemmin Päijänteen sotilasläänin komentajaksi.
Jatkosodan aattona hänet nimitettiin sodan ajan kokoonpanoonsa 10. divisioonan komentajaksi, missä tehtävässä hän toimi aina 18.6.1944 saakka. Kannaksen suurhyökkäyksen alkaessa Sihvon komentama 10. divisioona joutui perääntymään VT-linjalle huollettavaksi. Tässä yhteydessä hänen 2. divisioonassa palvellut poikansa, luutnantti Jouko Sihvo kaatui taistelussa. Vetäytymisen jälkeen Sihvo komennettiin 18. kesäkuuta 1944 Ylipäällikön käytettäväksi erikoistehtävissä. Sihvo siirrettiin 27. heinäkuuta 1944 kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundin käyttöön Linnoitusten suunnitteluesikuntaan. Sihvo otti osaa jatkosodan taisteluihin Hiitolassa, Kaukolassa, Käkisalmilla. Hänet määrättiin 6. marraskuuta 1944 alkaen lakkautuspalkalle Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin sotilasläänin komentajan toimesta. Sihvo erosi omasta anomuksestaan valtion palveluksesta 27. marraskuuta 1945. Hänet vapautettiin lopullisesti tehtävästään 1. joulukuuta 1944. Johannes Sihvo haudattiin Mikkeliin.
Luottamustoimet
Sihvo toimi Savon jääkärirykmentin kunnianeuvoston varapuheenjohtajana vuonna 1924 ja puheenjohtajana vuonna 1927 sekä 3. divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1934.
Julkaisut
Etappijääkärinä meren hengessä, 1935
Jääkärivärväys Etelä-Karjalassa, 1937
Muistelmakirjoituksia Jääkäri-Invaliidissa sekä useissa lehdissä.
Ylennykset ja kunniamerkit
- Ylennykset:
- Hilfsgruppenführer 24. joulukuuta 1915
- Gruppenführer 5. helmikuuta 1916
- Luutnantti 11. helmikuuta 1918
- Kapteeni 16. toukokuuta 1919
- Majuri 6. joulukuuta 1925
- Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1928
- Eversti 16. toukokuuta 1938
- Kenraalimajuri 1942
- Kunniamerkit:
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkki
- Vapaudenristi 1. lk.
- Vapaudenristi 2. lk.
- Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
- Suojeluskuntajärjestön rautainen ansioristi
- Vapaussodan muistomitali soljen kera
- Talvisodan muistomitali
- Aunuksen muistomitali
- Jääkärimerkki
- Preussin 2. lk. Rautaristi [3]
- Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
view all
Jussi Antinpoika Sihvo's Timeline
| 1891 |
January 14, 1891
|
Pitkäpaasi, Virolahti, Finland
|
|
|
February 21, 1891
|
Virolahti, Finland
|
||
| 1921 |
October 4, 1921
|
Lehtokylä, Muolaa, Finland
|
|
| 1922 |
December 30, 1922
|
Käkisalmi, Finland
|
|
| 1949 |
August 4, 1949
Age 58
|
Mikkeli, Finland
|
|
| ???? |
Mikkeli, Finland
|