Kaj Österberg

Helsinki, Finland

Is your surname Österberg?

Research the Österberg family

Kaj Österberg's Geni Profile

Records for Kaj Österberg

119,105 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Kaj Henry Österberg

Current Location:: Helsinki, Finland
Birthplace: Hämeenkylä, Helsingin maalaiskunta, Finland
Immediate Family:

Son of Ragnar Amatus Österberg and Hilma Irene Österberg
Widower of Eija Hellevi Österberg
Brother of Rafael Ragnar Österberg; <private> Airaksinen (Österberg); Joel Amatus Österberg and <private> Kataja (Österberg)

Last Updated:
view all

Immediate Family

About Kaj Österberg

FamilyTreeDNA test: Finland and Northern Siberia 62%. Scandinavia 25%. Eastern Europe 12%. Native American 1%

https://www.familytreedna.com/learn/ftdna/our-three-basic-tests/

Two Family Trees . . The Genealogical Tree.

. In reality, everyone has two family trees. The first is a Genealogical Tree, which is every ancestor in history that had a child who had a child who had a child that ultimately led to you. Every decision made by every person in that tree contributed to who and what you are today.

The Genetic Tree.

However, not every person in that tree contributed a segment of your DNA sequence (because of random inheritance, as discussed above). As a result, we have a second family tree – a Genetic Tree – which is a tree that contains only those ancestors who contributed to our DNA. No one has yet been able to construct their Genetic Tree, but soon it will be a reality thanks to advances in genetic sequencing and comparison such Relative Finder. These tools are using relatedness between people living today to deduce the inheritance of DNA from people who have been dead for centuries.

Hämeenkylä

Hämeenkylässä sijaitsi aikoinaan ikivanha hämäläisten kauppapaikka meren muinoin ulottuessa sinne. Vantaan suulla, joka silloin sijaitsi täällä, oli satama. Hämeentien eteläinen päätepiste oli Hämeenkylässä, jonka kautta kulki ns. Idäntie eli Kuninkaantie. Vielä 1500-luvun puolivälissä täältä lähtivät laivat yli Suomenlahden Viroon ja palasivat tuoden viljaa ja suolaa.

Hämeenkylän kaupunginosan rajana on pohjoisessa Kehä III, idässä Vihdintie ja etelässä Rajatorpantie. Lännessä alue rajautuu Linnaisten metsä- ja peltoalueisiin. Pääosa Hämeenkylästä on savikkolaaksoa, jota kirjavoittavat hiekka- ja sorakukkulat. Laakso on syvä ja se sijaitsee lounais-koillis -suuntaisen kallion murroslinjassa. Murroslaakson pohjalla virtaa puro, joka laskee luoteessa Pitkäjärveen.

Aikanaan Hämeenkylä on ollut yksi Vantaan suurimmista maarekisterikylistä ja ensimmäiset tiedot Tavastby nimestä ovat jo vuodelta 1533. Useat tutkijat uskovat, että kysymyksessä on ollut alkuaan hämäläiskylä.

Lehtevällä mäellä pohjoisen peltoalueen keskellä sijaitsee Hämeenkylän kartano, joka on muodostettu jo 1580- luvulla. Kartanon rakennukset ovat 1800-luvun alusta ja ne on suunnitellut C. L. Engel. Rakennusryhmä jäi kuitenkin aikanaan keskeneräiseksi ja sitä on täydennetty 1960-luvulla rakennetulla uudisrakennuksella, jossa on toiminut mm. Tukkukauppojen OY:n koulutuskeskus. Nykyisin kartanorakennuksessa toimii Sodexon tarjoamat viehättävät tilat yksityistilaisuuksiin, kokouksiin, koulutuksiin, yritysjuhliin ja saunailtoihin. Suurten kartanopuiden katveessa voi järjestää ikimuistoiset puutarhajuhlat. Kehuttu Kartanon keittiö valmistaa herkulliset ateriat.

Myös alueen muut kulttuurihistorialliset kohteet sijaitsevat lähellä kartanoa, uuden asutuksen läheisyydessä. Ainontien varrella ovat säilyneet Övre Labbasin talonpoikaistalo ja Nedre Labbasin empiretyylinen tilan päärakennus. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Hyvin hoidetut tilakeskukset piharakennuksineen rikastuttavat oleellisesti Hämeenkylän asuinaluetta ja istuvat melko hyvin uudessa ympäristössään.

Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Hämeenkylä on nykyisin vilkasta aluetta. Alueen rakentaminen alkoi toden teolla 1970-luvulla, jatkuen lähes yhtä vilkkaana 1980-luvulle. Kiivaan rakentamisen alkuhetkinä tuotettiin hyvin paljon kerrostaloja, mutta 1980-luvulla suhde oli lähes tasan pien- ja kerrostalojen kesken. 1970-luvun alussa Vihdintien tuntumaan, vanhan Hämeenkylän eteläpuolelle, rakennettiin Pähkinärinteen kerrostaloalue. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin rivitaloja pohjoiseen, lähemmäs Kehätietä. 1990- luvulla rakentamisen painopiste oli vuokrataloissa, joiden osuus alueen asunnoista onkin nykyisin kaksi viidesosaa.