Kornilei Ivaninpoika Mironoff

Is your surname Mironoff?

Research the Mironoff family

Kornilei Ivaninpoika Mironoff's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

About Kornilei Ivaninpoika Mironoff

Talollinen, kauppias.

Kaitajärvi, Suojärvi.

"Kornitsa", "Końńoi"

Kornilein sukunimeksi mainitaan myös 1917 Vašula, joka lienee varhaisempaa alkuperää kuin Mironov.


Syntymä / Birth / Рождение:

Kornilei Ivaninpoika Mironov syntyi 10.03.1865 hautakivessä olevan tiedon mukaan. Hänen syntymä- ja kastemerkintäänsä ei löydy Suojärven ort. seurakunnan metrikkakirjoista.

Hautakivi Kortesjärven hautausmaalla

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1894: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1894: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1894 г.:

Nro 20. Vihkipvm. 24.07.1894. Sulhanen: Suojärven seurakunnan Kaitajärven kylän kuolleen talonpojan Ivan Mironovin poika Kornilij, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 30 vuotta. Morsian: Suojärven seurakunnan Kaitajärven kylän kuolleen talonpojan Matfei Vasiljev Markovin tytär Tatiana, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 21 vuotta. Todistajat: sulhasen - Suojärven seurakunnan Hukkalan kylän talonpoika Mihail Ivanov ja Tervasaaren kylän talonpoika Jakov Stepanov; morsiamen - Suojärven seurakunnan Varpakylän kylän populi Aleksei Jakovlev ja saman kylän populi Feodor Pavlov.

Suojärven ortodoksinen seurakunta > Suojärven ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1893-1895 (I Ca:16) > s. 149 [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4112230]

Kuolema / Death / Смерт:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1940: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1940: Суоярви православный приход, метрические книги, смертей 1940 г.:

Kuolinmerkintä (Katiha, Suojärvi ort.):

Seurakunta: Suojärvi (ort.), Kirkonkirja: Kuolleiden ja haudattujen luettelo, Sidos: 1940, Sivu: 0, Rivi: 0, Kuolinpäivä: 1.7.1940, Hautauspäivä: 5.7.1940, Asuinpaikka: Kaitajärvi, Pääkirjan sivu: 1-37, Ammatti: Talollinen, Etunimi: Kornili, Patronyymi: Iivananpoika, Sukunimi: Mironoff, Sukupuoli: mies, Ikä vuosina: 75, Ikä kuukausina: 3, Ikä viikkoina: 0, Ikä päivinä: 21, Siviilisääty: Naimisissa, Kuolinsyy: Marasmus senilis (0500), Hautakseen liittyvät tiedot: Kortesjärven hautausmaahan, Syntymäaika: 0.0.1865, Rekisteröintinumero: 0.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Kornilei syntyi Ivan Mironanpoika Mironovin ja Anna Jaakontytär Hottisen perheeseen Suojärven Kaitajärvellä toiseksi vanhimpana poikana. Isoveli Paušu syntyi v. 1860 ja v. 1862 syntynyt isosisko Glikeria oli kuollut lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan 12 lasta, joista osa kuoli lapsena. Aikuisiksi elivät pikkuveljet Mihail ja Maksim sekä pikkusisko Sofia. [1]

Kornileita kutsuttiin myös nimillä Kornitsa ja Końńoi. Kornileille ja hänen vaimolleen Tatjana os. Markovalle syntyi kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista aikuiseksi elivät veljekset Mikko (Nikolai), Juho (Ivan), Maksim, Vilho, Veijo ja Elias sekä tytär Anni. [2, 1, 3]

Maanviljelijä ja kauppias

Kornilei oli maanviljelijä, mutta toimi myös kauppiaana ainakin 1910-luvulla. Eino Salmela muisti vielä 1930-luvulla aitassa olleet kymmenysvaa'an ja orsivaa'an sekä näihin kuuluvat punnukset. Lisäksi kauppiaana olosta kertoivat laudasta tehdyt kauppatiskit. Tavaraa tuotiin Venäjän puolelta jopa Petroskoista saakka. Näitä tavaroita haettiin talvella Koirinojalta, silloiselta Impilahdelta. Kaupassa myytiin ruokatarvikkeita, mutta myös muita tavaroita kuten hevosenvaljaita ja kenkiä, joita kauppana toimineesta aittarakennuksesta löytyi vielä 1930-luvulla. Kaupan pito loppui 1920-luvun taitteessa Venäjän rajan mentyä kiinni. Noihin aikoihin myös lahjoitusmaat luovutettiin hoitajilleen, jolloin suojärveläisistä vuokraviljelijöistä tuli tilallisia. [2, 3]

Arkipäivää

Kornilei oli innokas lukemaan lehtiä. Eino Salmela muistaa hänen lukeneen lehtiä tarkkaan ja pitkään ennen kuin ne annettiin muiden luettavaksi. Vakituisesti tulleita lehtiä olivat Laatokka ja Pellervo, mutta satunnaisesti Kornilei tilasi myös muita lehtiä. Puoluekannaltaan hän oli ilmeisesti maalaisliittolainen, mutta myös muiden puolueiden lehtiä hän saattoi silloin tällöin tilata. Talossa oli ollut vähintään yksi hevonen jo pitkään, sillä ainakin kauppatavaroiden haku vaati hevosta. Myöhemmin savotoiden käynnistyessä hevosia oli kaksi, toinen juuri savotoita varten. [2, 3]

Kornilei oli varsin terve mies. Lääkärissä hän kävi elämänsä aikana vain kerran ja senkin vain hampaan poistaakseen. Eino Salmela muistaa Kornilein hyvin seurallisena ja puheliaana. Ollessaan hänen mukana kauppareissulla Kornilein oli jututettava kaikki tutut ja kerrottava tarinaa. Kotiin ei ollut kiire. Vanhemmiten hän ei kuitenkaan raskaimpiin töihin osallistunut vaan antoi poikien raataa. Eino Salmelalle hän on toiminut opettajana ainakin aidan vitasten katkomisessa ja kauran leikkaamisessa viikatteella. [2, 3]

Suvun talo oli kylän tsasounan vieressä ja täällä Kornilei usein kävi kuten myös kirkossa kauempana Leppäniemessä. Hän ei ollut mikään kiihkouskovainen mutta ilmeisesti tavallista hurskaampi mies. Lapset opetettiin rukoilemaan ja silmät ristittiin ennen ruokailua ja ennen tervehtimistä vierailulle mennessä. Kornilein matkustamisesta ei ole muistikuvia. Mutta ainakin hän on joutunut matkustelemaan jonkin verran kauppiaana ollessaan ja tavaroita hakiessaan. Sortavalassa hän on ainakin käynyt sillä hän on kuvauttanut itsensä veljiensä Paušun ja Mišan seurassa Sortavalan markkinoilla. Kornilein tila jaettiin pojille 1930-luvulla. Siihen asti Kornilei oli talon isäntä. [2, 3]

Kornilei toimi Suojärven kunnallislautakunnan esimiehenä 1917-1918. Kornilein sukunimeksi mainitaan tällöin Vašula, joka lienee varhaisempaa alkuperää kuin Mironov [4, 3]. Eino Salmela muisti isänsä Ivanin kyydinneen Kornileita kokoukseen. [2, 3]

Kalastus

Kornilei oli kova kalamies. Hän piti nuottaa ainakin Kaitajärvessä ja Torasjoessa. Lisäksi hän kalasti verkoilla ja rysillä, joita hän piti myös tavlella matikoita pyytääkseen. Hän kalasti myös Torasjärvellä, minkä rannoilla suvulla oli kaksi luonnonniittyä. Tänne menemistä varten tarvittiin rajan kiinni mentyä rajavartioston lupa, sillä alue oli rajavyöhykkeellä. Käyttämänsä verkot Kornilei kutoi itsekehrätystä langoista. Hän valmisti myös rysiä, mertoja eli pössyjä. Viimeisen verkkonsa hän kutoi vielä ollessaan sotavankina talvella 1939-1940. [2, 3]

Talvisodan syttyminen ja siviilisotavankeus

Talvisodan syttyessä Kornilei jäi siviilisotavangiksi. Jääminen oli vapaaehtoista, sillä hän ei halunnut lähteä vanhana miehenä evakkoon vaan jäi hoitamaan veljensä Paavalin kanssa karjaa, jota ei keritty evakkoon lähtiessä ottaa matkaan. Kornilei oli sodan syttyessä vain sanonut "En ńi kunne lähe". Kolmas veljeksistä, Mihail, lähti evakkoon, mutta kääntyi takaisin Moisseinvaarassa kuultuaan veljiensäkin jääneen. [2, 3]

Siviilisotavangit asuivat kotikylissään sodan alkuajan ihan helmikuun alkuun saakka. Kaiken kaikkiaan suomalaisia siviilisotavankeja oli yli 2000, joista suurin osa, 1903, suojärveläisiä. Miehitysaikana Suojärvellä kuoli 20 henkilöä. Siirtoleirillä Interposolkassa ja Kaimaojalla kuoli 62 henkilöä. Paluumatkalla Suomeen toukokuussa 1940 kuoli 8 henkilöä ja vielä karanteenileirillä kesäkuussa 1940 Helsingissä menehtyi 18 suojärveläistä. [2, 3]

Sodan edetessä tammi-helmikuun taitteeseen neuvostoliittolaiset siirsivät siviilisotavangit sodan tieltä pois siirtoleireille. Kornilei siirrettiin siirrettiin Interposolkaan 10.02.1940. Sodan päätyttyä 12.03.1940 Suomi ja Neuvostoliitto kävivät neuvotteluja sotavankien palauttamisesta ja lopulta toukokuussa 1940 siviilisotavangit palautettiin Tohmajärven Kaurilassa Suomeen. He joutuivat karanteenileirille Helsinkiin. Sinne joutui myös Kornilei, mistä hänen poikansa ja miniänsä Maria hänet hakivat Kortesjärvelle. Muut perheenjäsenet olivat tuolloin evakossa Kortesjärvellä. Kornilei oli tuolloin jo vanha ja vankileirin käyneenä elämään väsynyt mies. Kornilei Mironoff kuoli evakossa Kortesjärvellä 1940, minne hänet myös haudattiin. [2, 3]

Viitteet

  • [1] Suojärven ortodoksisen seurakunnan kirkonarkisto.
  • [2] Risto Salmela: Muistelmia Mironoff-suvusta. Oma Suojärvi 4/2005, ss. 6-7.
  • [3] Kooste Reijo Savola.
  • [4] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi II. Suosäätiö, Pieksämäki 1966. s. 195.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 176. viikkoprofiili (21.04.2019-27.04.2019).

view all 12

Kornilei Ivaninpoika Mironoff's Timeline

1865
March 10, 1865
Suojärvi, Finland
1895
July 22, 1895
Suojärvi, Finland
1898
May 19, 1898
Suojärvi, Finland
1900
November 12, 1900
Suojärvi, Finland
1904
January 14, 1904
Suojärvi, Finland
1907
February 28, 1907
Suojärvi, Finland
1909
January 17, 1909
Suojärvi, Finland
1911
July 11, 1911
Suojärvi, Finland
1914
October 6, 1914
Suojärvi, Finland