Gustav II Adolf Vasa, King of Sweden

Is your surname Vasa?

Research the Vasa family

Gustav II Adolf Vasa, King of Sweden's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Gustav II Adolf Vasa, King of Sweden

Lithuanian: Gustavas II Adolfas Vasa, Švedijos karalius, Swedish: Gustav II Adolf Vasa av Sverige, Kung av Sverige, Latin: Gustavus Adolphus, Rex Sueciae, Finnish: Kustaa II Aadolf Vaasa, Ruotsin kuningas
Birthdate:
Birthplace: Stockholm Castle, Stockholm, Stockholm County, Sweden
Death: November 06, 1632 (37)
Lützen, Leipzig, Sachsen, Deutschland(HRR) (Killed in the battle of Lützen)
Place of Burial: Stockholm, Stockholm County, Sweden
Immediate Family:

Son of Charles IX, king of Sweden and Christina, Drottning av Sverige
Husband of Maria Eleonora Vasa, of Brandenburg, Queen Consort of Sweden
Partner of Margaretha Cabeliau
Father of Col. Gustav Gustavsson of Wasaborg, Count of Nystad; Princess Christina of Sweden; Prins av Sverige; Kristina, Drottning av Sverige and N.N. Vasa
Brother of Maria Elisabet, Hertiginna av Östergötland; Christina Wasa, of Sweden and Karl Filip Vasa, Prins, Hertig av Södermanland
Half brother of Karl Karlsson Gyllenhielm; Margareta Elisabet, Prinsessa av Sverige; Elisabet Sabina, Prinsessa av Sverige; Ludvig, Prins av Sverige; Katarina of Sweden, Pfalzgräfin von Zweibrücken and 2 others

Occupation: Svensk kung 1611-1632, Kung av Sverige, Kung i Sverige 1611-32, Konung 1611-32
Managed by: Alexander Jan Rickard Birger Sj...
Last Updated:

About Gustav II Adolf Vasa, King of Sweden

http://www.blf.fi/artikel.php?id=311

http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=12

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa#TAB_14

Predecessor: Charles IX Successor: Christina

=

The Swedish Navy of the 1600s was a military force to be reckoned with, and it dominated most of the Baltic Sea during the reign of King Gustavus Adophus. Ironically, their most prized ship, the Vasa, the glory of the Swedish fleet, sank just minutes after setting sail on her maiden voyage. Yet it was recovered from the bottom of the ocean 333 years later, in the mid-20th century, and restored, and today it remains one of the most well-preserved ships ever, from that era... - etc.
https://www.ntd.com/inspiring/the-only-fully-intact-1600s-swedish-warship-in-the-world-found-on-baltic-sea-floor_570463.html?fbclid=IwAR2j0eNK-ygVGCgGiD1_wxRUbH5AmvgaluZMRKE_DfiH3it0EWrPCvfRW4E

About Kustaa II Aadolf Vaasa, Ruotsin kuningas (suomi)

Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon Bonaparte että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. Ruotsissa hänet tunnetaankin myös Kustaa Aadolf Suurena (ruots. Gustav Adolf den Store).

Elämänvaiheet

Kustaa Aadolf syntyi Ruotsin silloisen valtionhoitajan, Södermanlannin herttuan Kaarlen ja tämän toisen vaimon Holstein-Gottorpin Kristiinan vanhimpana poikana. Kustaan ollessa lapsi hänen isänsä vähitellen (1598–1600) kukisti katolisen kuningas Sigismundin, otti kuninkaanarvon vuonna 1604 ja lopulta 1607 hänet kruunattiin kuningas Kaarle IX:ksi.

Koulutus

Kustaa Aadolfilla oli kaksi opettajaa, valtio-oppinut Johan Skytte ja muinaistutkija Johannes Bureus. Hän opiskeli historiaa, kieliä, valtio-oppia ja sotataitoa. Puhetaidon opetus oli tärkeä, ja Kustaa Aadolfista kehittyi erinomainen puhuja. Nuoresta pitäen hän oli myös kiinnostunut sotataidosta, mutta yhtenäistä sotilaskoulutusta hän ei saanut. Hänet oli nimitetty kruununperijäksi 1599, ja kasvatus oli sen mukaista.

Valtaannousu

Kun Kaarle IX kuoli, oli Kustaa Aadolfin ohella toinenkin mahdollinen kruununperillinen: Juhana III:n poika ja Sigismundin velipuoli herttua Juhana, joka oli muutamaa vuotta Kustaata vanhempi. Tämän mahdollisuuksia kruunuun Kaarle-vainaja ja Kustaan sukulaiset olivat pyrkineet torjumaan ja heikentämään (esimerkiksi valtiopäiväpäätöksillä, sekä torjumalla liittolaisten hankkimisen avioliiton kautta naittamalla Juhana Kaarlen omalle tyttärelle, jonka perhe tuki Kustaata), ja vahvistamaan Kustaa Aadolfin asemaa (esimerkiksi siirtämällä hänelle joitakin valtaoikeuksia ja antamalla hänelle voimavaroja).

Kustaa Aadolf nousi kuninkaaksi, koska Juhana ei pystynyt saamaan riittävää tukea, eikä siten todella yrittänyt valtaannousua. Väite, ettei Juhana ollut kiinnostunut kuninkuudesta, on jäänyt todistamattomaksi puoleen tai toiseen. Kun Kustaa nousi valtaistuimelle vuonna 1611, valtakunnan tila oli huono. Sotaa käytiin Venäjää, Tanskaa ja Puolaa vastaan. Kustaa kohdisti ensin huomionsa Tanskaan, ja vuonna 1613 saatiin aikaiseksi rauhansopimus, jossa Ruotsi luopui vaatimuksistaan Jäämeren rannikkoon Ruijassa. Stolbovan rauha Venäjän kanssa solmittiin vuonna 1617. Puolan kanssa sovittiin rauhassa Altmarkissa vuonna 1629 sen jälkeen kun Kustaa oli tehnyt sotaretken Liivinmaalle.

Kustaa Aadolfin niin sisä- kuin ulkopolitiikkaakin ohjasi koko hänen valtakautensa ajan vallankaappauksessa kuninkaan aseman menettäneen Sigismundin pelko.

Sisäpoliittiset uudistukset

Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, sitten Turun hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629.

Kolmikymmenvuotinen sota

Saksassa oli vuonna 1618 syttynyt sota, joka aikanaan venyi kestämään kolmekymmentä vuotta, ja Kustaa II Aadolf suostui vuonna 1628 auttamaan Stralsundin kaupunkia katolisia vastaan. Hän nousi 1630 armeijansa kanssa maihin Saksassa. Ruotsin armeija kukisti helposti kaikki sitä vastaan lähetetyt joukot. 7. syyskuuta 1631 käydyssä Breitenfeldin taistelussa Kustaa II Aadolfin joukot löivät kenraali Johann Tillyn johtamat viholliset.

Kustaa II Aadolf kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Tarinan mukaan omat joukot löysivät hänet illalla hevosten tallaamana, päähän ammuttuna ja miekan lävistämänä; häneltä oli myös riistetty vaatteet. Sota Saksassa jatkui vielä pitkään, eikä sitä saatu loppuun ennen Westfalenin rauhaa vuonna 1648. Kustaa II Aadolfin seuraaja oli hänen tyttärensä Kristiina.

Perhe

Kustaa II Aadolf oli vuodesta 1620 naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Usean epäonnisen raskauden jälkeen syntyi vihdoin tytär, josta tuli kuningatar Kristiina. Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa. Avioliitto oli jokseenkin onneton. Hänen nuoruudenrakkautensa oli Ebba Brahe, mutta leskikuningatar vastusti avioliittoa, sillä avioliitto yhden aristokraattisuvun tyttären kanssa olisi aiheuttanut valtataisteluja ja sisäpoliittisia ongelmia. Tätä rakkaustarinaa on myöhemmin vaalinut muun muassa runoilija Tuomas Keskimäki teoksessaan Sinä, taivaani – Kustaa II Aadolfin & Ebba Brahen lauluja sekä Ursula Pohjolan-Pirhonen teoksessaan Lumikuninkaan sydän.

Jälkimaine

Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Suomessa päivää juhlitaan ruotsalaisuuden päivänä (ruots. Svenska dagen). Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia.

Kustaa Aadolf oli karismaattinen ihminen. Hänen myyttinen maineensa alkoi syntyä jo hänen elinaikanaan. Nimitys ”Pohjolan Leijona” on peräisin Paracelsuksen ennustuksesta, jonka mukaan Pohjolan leijona ”kukistaisi jumalattomat viholliset ja perustaisi uuden valtakunnan”. Myytin rakennus jatkui hänen kuolemansa jälkeen. Valtiopäivien päätöksellä hänen nimeensä lisättiin arvonimi ”den store” Hän oli sankarihahmo ja Suomessakin hyvän kuninkaan symboli, jonka mainetta loi erityisesti Zacharias Topelius. Hänen legendaansa liittyi romantisoitu kuvaus hakkapeliitoista.

Predecessor: Charles IX Successor: Christina

http://www.blf.fi/artikel.php?id=311

http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=12

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa#TAB_14

=

The Swedish Navy of the 1600s was a military force to be reckoned with, and it dominated most of the Baltic Sea during the reign of King Gustavus Adophus. Ironically, their most prized ship, the Vasa, the glory of the Swedish fleet, sank just minutes after setting sail on her maiden voyage. Yet it was recovered from the bottom of the ocean 333 years later, in the mid-20th century, and restored, and today it remains one of the most well-preserved ships ever, from that era... - etc.
https://www.ntd.com/inspiring/the-only-fully-intact-1600s-swedish-warship-in-the-world-found-on-baltic-sea-floor_570463.html?fbclid=IwAR2j0eNK-ygVGCgGiD1_wxRUbH5AmvgaluZMRKE_DfiH3it0EWrPCvfRW4E

Apie Gustavas II Adolfas Vasa, Švedijos karalius (Lietuvių)

Gustavas II Adolfas (šved. Gustav II Adolf, 1594 m. gruodžio 19 d. Stokholmas – 1632 m. lapkričio 16 d. Licenas, Saksonija) – 1611–1632 m. Švedijos karalius.

Biografija

Kilęs iš Vazų dinastijos, Tėvas Karolis IX Vaza, karalienės Kristinos tėvas.

Valdymas

Užimdamas sostą patvirtino didikų privilegijas. Karą su Danija baigė 1613 m. Knaredo taika, karą su Rusija – 1617 m. Stolbovo taika, įgijo teritorijų Baltijos jūros rytinėse pakrantėse. 1617 m. atnaujino nuo 1600 m. besitęsiantį karą su Abiejų Tautų Respublika dėl Livonijos, užėmė žemes iki Dauguvos ir Rygą.

Kartu įvykdė vidaus reformų: sumodernino valstybės valdymą, įsteigė kolegijų, pertvarkė kanceliariją, iždą, teismus ir kt. Reformavo švietimo sistemą, buvo reorganizuotas Upsalos universitetas, daugelyje miestų įkurtos gimnazijos. Skatino ūkio plėtrą.

Sukūrė stiprią nuolatinę kariuomenę – savanorių šaukimą derino su privaloma rekrutų tarnyba iš pulkams priskirtų gyvenamųjų vietovių. Įvedė griežtas kūno bausmes. Pagerino ginkluotę – artileriją aprūpino vienodais 80 mm kalibro lengvaisiais pabūklais. Pertvarkė pėstininkų pulkus: vietoje 2000-3000 žmonių juose paliko po 1300–1400 karių, 2/3 jų muškietininkai, 1/3 ietininkai. Pirmąkart sukūrė pulko artileriją (2 pabūklai). Dėl šių pertvarkymų, vienodesnės nacionalinės sudėties sustiprėjo karių drausmė ir kovingumas. Švedija tapo viena stipriausių karine galia XVII a. Europos valstybių.

Gustavas II Adolfas pasižymėjo kaip talentingas karvedys – naudojo tuomet pažangią linijinę taktiką, stengėsi veikti palyginti nedidele karine grupuote, iš anksto parengti karo veiksmų planą. Nuo 1621 m. Livonijoje vėl kariavo su Abiejų Tautų Respublika, kurios valdovas Gustavo pusbrolis Zigmantas Vaza pretendavo į Švedijos sostą. Užėmė didžiąją dalį Livonijos, Kuršą, Prūsiją ir Mažąją Lietuvą. 1626 m. iš Prūsijos puolė Pavyslį. Pagal 1629 m. Ahmarko paliaubas išlaikė užkariautas Livonijos žemes, kai kuriuos Baltijos jūros uostus, iki 1636 m. Švedijos valdžioje buvo ir Klaipėda. 1630 m. įsikišo į Trisdešimties metų karą (1618–1648 m.) 1631 m. prie Breitenfeldo nugalėjo Katalikų lygos kariuomenę, užėmė Vidurio Vokietiją, Bavariją. Žuvo mūšyje prie Liceno, nors švedai jį ir laimėjo.[1]

Gustavo II Adolfo šeima

Iki santuokos su Marija Eleonora fon Brandenburg Gustavas II Adolfas ne santuokoje gyveno su Margarita Slots (šved. Margareta Slots)[2]. 1616 m. balandžio 24 d. jiems gimė sūnus Gustavas Gustavsonas (m. 1653 m spalio 25 d.)

1620 m. gruodžio 5 d. Gustavas II Adolfas vedė Marija Eleonora fon Brandenburg ir jiems gimė dvi dukros:

   Kristina (1623 m. spalio 16 d. – 1624 m. rugsėjo 21 d.)
   Kristina (1626 m. gruodžio 17 d. – 1689 m. balandžio 19 d.)

Literatūra

   Brzezinski, Richard. The Army of Gustavus Adolphus. Osprey Publishing (1993). ISBN 1-85532-350-8.
   Hollenberg, Svea Rikes Historia under K. G.-Adolf den stores regering (1790–1796)
   Cronholm, Sveriges Historia under G. II Adolf regering (1857).

Šaltiniai

Gustavas II Adolfas. Visuotinė lietuvių enciklopedija, T. VII (Gorkai-Imermanas). – Vilnius: Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2005. 296 psl. http://worldroots.com/cgi-bin/gasteldb?@I22238@ Švedijos karalius Gustavas II Adolfas

view all 13

Gustav II Adolf Vasa, King of Sweden's Timeline

1594
December 9, 1594
Stockholm, Stockholm County, Sweden
1616
April 24, 1616
Age 21
Stockholm, Stockholm County, Sweden
1623
October 16, 1623
Age 28
Sweden
1625
May 1625
Age 30
Strängnäs, Södermanland, Sverige
1626
December 8, 1626
Age 31
Stockholm, Sverige
1632
November 6, 1632
Age 37
Lützen, Leipzig, Sachsen, Deutschland(HRR)
1634
June 22, 1634
Age 37
Stockholm, Stockholm County, Sweden